Kuvaus
Rakennuspaikka:
Hämeenkyrö (108), Tuokkola (431), Nalle 9:212, rekisteröity 13.6.2003
Osoite: Harjannekuja, 39100 Hämeenkyrö
Koordinaatit: 23509910, 6836969
Rakennuspaikka sijaitsee Parkumäen alueella Harjannekujan varressa. Kiinteistön pinta-ala on 0,25 hehtaaria. Kyseessä on uusi asuinrakennuspaikka, joka on vanhaa peltoa ja jolla ei sijaitse rakennuksia. Alue kuuluu kunnan vesihuollon toiminta-alueeseen.
Hakemuksen syy:
Haetaan lupaa rakentaa yksikerroksinen 163 kem2 suuruinen asuinrakennus sekä yksikerroksinen 96 kem2 suuruinen autotalli ja siihen liittyvä autokatos 32 kem2.
Rakentamisrajoitus, josta poiketaan:
Rakennuspaikka sijaitsee Keskustan 2010 osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityisiä maisemallisia arvoja.
Hakijan perustelut:
Rakennetaan yksikerroksinen asuinrakennus 163 k-m2, yksikerroksinen autotalli 96 k-m2, josta lämmintä tilaa 15 k-m2 sekä autotalliin liittyvä autokatos 32 k-m2.
Erityisenä syynä poikkeamiselle esitetään, että rakennuspaikka sijaitsee nykyisen infran vieressä. Alue ei ole enää viljelyskäytössä ja länsirajalle istutettu koivurivi erottaa sen maisemasta.
Lausunnot:
Hakija on kuullut naapurikiinteistöt 108-431-9-203 Tuokkola, 108-431-9-211 Ettilä, 108-431-9-213 Jimppula, 108-431-9-227 Juliaana, 108-431-9-228 Niittykumpu ja 108-431-9-233. Kuulemisen yhteydessä naapurikiinteistön Tuokkola omistaja ilmoitti, että hakija voi rakentaa maalämpöreiän 2 metriä rajasta. Hakemuksesta on jätetty huomautus, jonka mukaan asuinalue on juuri nyt sopiva eikä sitä ole tarkoituksenmukaista kasvattaa. Maisemalla ja näkymällä on merkittävä vaikutus huomauttajille, mutta myös muille kuntalaisille. Ns. Raipalan lenkki on suosittu ulkoilureitti. Alue on myös lintujen muuttoreitillä ja lintubongarit ovat tavallinen näky keväisin. 15 vuotta sitten kaavoituspuolen virkamiesten kanssa käydyissä keskusteluissa annettiin ymmärtää, että näille tonteille ei koskaan rakenneta. Kyseiselle tontille rakentaminen todennäköisesti aiheuttaa kohtuutonta haittaa, kun piha tonttia koskevien rasitteiden takia revitään auki ja valmiit istutukset jäävät kaivuiden alle. Taloille johtava tie ei tule kestämään koneiden ajoa, koska se on nytkin jo huonossa kunnossa. Myös talon arvon katsotaan laskevan, koska rakennussuunnitelma estää näkymän edessämme. Erityishuomiona tuodaan lisäksi, että naapurienkuulemisasiakirjoissa ei ole ollut hakijan nimeä eikä tietoja.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausunto 11.2.2025. Määräaika huomautusten ja lausuntojen jättämiselle on 18.2.2025 ja lisäpalaute tulee tiedoksi elinympäristölautakunnan lupajaoston kokoukseen. Hakemukseen on saapunut maakuntamuseolta lausunto liitteenä, jossa ei ole huomautettavaa hankkeesta. Hakemuksen käsittely edellyttää kuulemista kaikkien naapurien osalta.
Kaavatilanne:
Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Uusi rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle. Merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää niihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikallisesti merkittävät ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee suunnitella asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille virkistysalueille ja ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon.
Alue on myös kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja näihin liittyvää rakentamista. Kehittämissuositus: Alueen maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, erityisesti joukkoliikenteen mahdollistavaan yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuuriin, palvelujen saavutettavuuteen, toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen.
Yleismääräysten mukaisesti yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava mahdollisuus hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden tuotantokäyttöön. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asuinympäristön laatutavoitteet ja maaseutualueiden elinkeinojen toimintaedellytykset.
Peltoalue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennuspaikan itäpuolelle on osoitettu yhdysvesijohdon yhteystarve, jolla osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät uudet yhdysvesijohdot, joiden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy epävarmuutta.
Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040 (hyväksytty 2.11.2015): Strategisessa yleiskaavassa alue on osoitettu tiivistyväksi keskustaajamaksi, jolla on yleiskaavan tai asemakaavan erityinen tarkistamistarve. Täydennysrakentaminen on suunniteltava huolellisesti ja kokonaisuutena huomioiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen arvot sekä maiseman valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvot. Alueelle on osoitettu bussiliikenteen vaihto- ja liityntäpysäköintipaikka. Alue on myös valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueen tarkemmassa suunnittelussa on edistettävä maisema-alueen sekä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Strateginen yleiskaava on oikeusvaikutteinen kehittämistavoitteita koskevien merkintöjen osalta (tiivistyvä keskustaajama, liityntäpysäköintipaikka).
Keskustan 2010 osayleiskaavassa (hyväksytty 16.12.1996) alue on osoitettu Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä maisemallisia arvoja MT-1. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alue sisältää maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöarvoja, kuten rakennusryhmiä ja peltoaukeita. RakL 135:n perusteella alueella on kielletty muu kuin maatalouteen liittyvä rakentaminen sekä korjaus ja täydennysrakentaminen nykyisten tilakeskusten ja asuntojen yhteyteen. Rakentamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen maisemallisen kokonaisuuden säilymiseen siten, että viljelyaukeat, metsänreunat ja rantapuustot säilyvät. Kulttuurihistorialliset rakennusryhmät ja pihapiirit tulee säilyttää alkuperäisinä ja uudisrakennusten muodon, materiaalin ja värityksen on noudatettava vanhan rakennuskannan antamia viitteitä. Peltoaukeat tulisi säilyttää viljelyskäytössä. Rakennuksia ei saa sijoittaa 200 m lähemmäksi rantaviivaa Rakl 31 §:n perusteella.
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Harjannekuja ja sen itäpuolinen alue on asemakaavoitettu vuonna 2005. Alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueita (4 rakennuspaikkaa).
Rakennusjärjestys
Kohdassa Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella
27 § Rakentamisen määrä: Rakennuspaikalle sallittu rakennettava kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, asuinkiinteistössä kuitenkin korkeintaan 500 kerros-m2.
Alue on rakennusjärjestyksen 32§ mukaista suunnittelutarvealuetta.
Poikkeamisen edellytykset (RakL 57 §)
Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.
1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Rakennuspaikka sijaitsee Harjannekujan laidassa vanhalla peltoalueella rajoittuen idässä Parkumäen pientaloalueeseen ja lännessä viljeltyyn peltoalueeseen. Rakennuspaikan länsirajalla on koivurivi, mikä rajaa niittymäisen alueen peltoaukeasta.
Kyseessä on uusi asuinrakennuspaikka, jonka koko täyttää rakennusjärjestyksen mukaisen rakennuspaikan minimikoon. Alueelle on tarkoitus rakentaa yksikerroksinen 163 kem2 suuruinen asuinrakennus sekä yksikerroksinen 96 kem2 suuruinen autotalli ja siihen liittyvä autokatos 32 kem2.
Rakennuspaikan läheisyydessä on useita asuinkiinteistöjä. Alle 0,5 kilometrin etäisyydellä rakennuspaikasta asuu vakituisesti noin 250 henkilöä.
Aluetta ei ole asemakaavoitettu, mutta se rajoittuu asemakaava-alueeseen. Harjannekuja ja sen toinen puoli on kaavoitettu erillispientalojen tonteiksi. Kaavatoimikunnan keskustelun pohjalta alustavana tavoitteena olisi kunnalla käynnistää kaavoitus Kyröspohjantien ja Terveysaseman välisellä alueella. Tampereentien varteen, sen itäpuolelle, sijoittuvan alueen asemakaava on monilta osin vanhentunut ja toteutunut tosin kuin asemakaavassa on osoitettu. Käyttötarkoitukseltaan alueet tarkasteltaisiin nykyisen ja tulevan käyttötarpeen osalta. Lisäksi maisemallinen rajaus peltoalueen osalta on muodostanut Harjannekujan länsipuolesta ikään kuin puuttuvan AO-korttelin, tästä syystä kaavoituksella olisi samansuuntainen tavoite kuin poikkeamisluvalla.
Yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta, yleiskaavan asuin- ja maatalousalueen välinen raja ei vastaa nykytilannetta. Kunnan kaavoituskatsauksessa 2024 on Hämeenkyrön keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan 2040 laatiminen. Kaavaan on laadittu pohjaselvityksiä ja vuonna 2025 on tavoitteena käynnistää kaavaluonnoksen valmistelu. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu avoimen peltomaiseman ja rakennetun asuinalueen vaihettumisvyöhykkeelle.
Alue ei ole enää viljelyskäytössä ja koivurivi rajaa sen peltomaisemasta. Virkistysreitit eivät kulje rakennuspaikan halki eikä rakennuspaikalla ole nykykäyttöä virkistysalueena. Suunniteltu rakentaminen täydentää alueen rakennetta taajamassa eikä siitä ole haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle tai kaavoitukselle.
2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla ei ole tunnettuja luontoarvoja. Rakennuspaikka on avointa niittyä, jota rajaa istutettu puusto viljeltyyn peltoalueeseen. Hanke ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue rajautuu laajaan peltoaukeaan, joka on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Istutettu koivurivi rajaa rakennuspaikan peltoalueesta, joten suunniteltu pientalorakentaminen on mittakaavaltaan vaihettumisvyöhykkeelle sopivaa. Rakentamistapaa ja istutuksia ohjataan lupaehdoissa. Rakentaminen muuttaa Harjannekujan maisemaa, mutta laajemmassa maisemakuvassa merkitys katsotaan vähäiseksi. Uusi rakennuspaikka ei muuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Poikkeamisen edellytysten kohdassa 1) on tuotu esille hankkeen vaikutuksia lähiympäristössä. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue rajautuu alueella viljellyn pellon rajaan ja osittain pientaloalueen halki. Maisema-alueena viljelty peltoalue on arvokkain osa ja pientalo alue rajaa sitä. Yksikerroksisten rakennusten rakentuminen varhettumisvyöhykkeelle ei aiheuta merkittävää haitallista maisema- tai kulttuuriympäristövaikutusta.
Rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä on useita asuinrakennuksia. Alue kuuluu kunnan vesihuollon toiminta-alueeseen, jolloin rakennuspaikka liitetään keskitettyyn talous- ja jätevesijärjestelmään. Maakuntakaavaan osoitettu yhdysvesijohdon yhteystarve on yleispiirteinen linjaus eikä sen toteuttaminen rakennetun asuinalueen keskeltä ole tarkoituksenmukaista. Asuinpientalon ja talousrakennuksen rakentaminen ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Edellä mainittujen ehtojen lisäksi laki edellyttää poikkeamiselle erityistä syytä.
Erityisenä syynä voidaan pitää suotuisaa sijaintia olemassa olevan tiestön ja kunnallistekniikan vieressä sekä olemassa olevia istutuksia, jotka vähentävät rakentamisen vaikutusta laajempaan maisema-alueeseen.
Edellisen tarkastelun perusteella laissa esitetyt poikkeamisen edellytykset täyttyvät.
Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella (RakL 46 §)
1) Rakentaminen ei saa olennaisesti vaikeuttaa kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista.
Haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.
2) Rakentaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan sellaiseen merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, jotka edellyttävät asemakaavan laatimista.
Haitta rakentamiseen ja ympäristö- tai muihin vaikutuksiin on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä
3) Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palveluiden saavutettavuuden kannalta.
Rakennuspaikka liitetään keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään. Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Harjannekujalta. Liikenne alueella ei merkittävästi lisäänny. Hämeenkyrön kuntakeskuksen julkiset ja yksityiset palvelut sijaitsevat alle 1 km etäisyydellä rakennuspaikasta.
Edellisen tarkastelun perusteella hanke täyttää RakL 57 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset. Sille ei ole myöskään estettä RakL 46 §:n perusteella.
Sovelletut lainkohdat: RakL 46 §, 57 §
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 27 §, 32 §.
Yhteenveto:
Hanke täyttää RakL 57 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä RakL 46 §:n mukaiset sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella, joten vakituisen asuinrakennuksen rakentamislupa yksikerroksisille 163 kem2 suuruiselle asuinrakennukselle sekä 96 kem2 suuruiselle autotallille katoksineen, on mahdollista myöntää rakennuspaikalle. Rakentamislupavaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sijoitteluun ja rakentamistapaan maisemassa. Rakennusten ja länsipuolisen peltomaiseman välissä on säilytettävä tai istutettava puustoa.
Hyväksyttävänä erityisenä syynä voidaan pitää, että rakennuspaikka sijaitsee nykyisen infran vieressä täydentäen taajamarakennetta. Alue ei ole enää viljelyskäytössä ja länsirajalle istutettu koivurivi erottaa sen peltomaisemasta.
Rakentamislupa on haettava kahden vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.
Hallintosäännön 113§ mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.
Liitteet: asemapiirros, ympäristökartta