Kuvaus
LSSAVI on pyytänyt Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa koskien vastaanotettujen maa-ainesten käyttöä pellonparannushankkeessa Hämeenkyrössä. Lausuntoa pyydetään hakemuksen lisäksi erityisesti toiminnan luvanvaraisuudesta sekä siitä onko kyse jätteeksi luokiteltavasta maa-aineksesta. Lausunto pitää toimittaa AVI:lle 13.2.2025 mennessä. Elinympäristölautakunnan lupajaostolle on myönnetty lisäaikaa lausunnon antamiseen 21.2.2025 saakka.
Rekilä hakee AVI:lta ympäristölupaa maa-aineksen hyödyntämiselle pellonparannushankkeessa kiinteistöllä 108-416-5-30 Hämeenkyrön kunnassa. Hakija omistaa hakemuksen kiinteistön. Kyseessä on uusi toiminta. Hankkeen tarkoitus on lisätä peltopinta-alaa ja tasoittaa maanpinnan korkeuseroja laajennusalueella sekä saattaa pellon reuna-alueet parempaan kuntoon. Hankkeessa hyödynnettävä Nokian Linnavuoren teollisuusalueelta tuotavan maa-aineksen määrä on 59 500–66 500 tonnia. Keskimääräinen täytön paksuus on n. 5 m. Hakemuksen mukaan hanke on pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntämistä, ja hankkeessa ei ole kyse maa-aineksen loppusijoituksesta eli maankaatopaikkatoiminnasta. Hakija katsoo ettei hankkeessa hyödynnettävää maa-ainesta luokitella jätteeksi. Maa-aineksesta on tehty haitta-aineselvitys.
Hyödynnettävä maa-aines on jo tuotu alueelle ja ympäristön etu on, että maa-aines sijoitetaan paikalleen mahdollisimman nopeasti, minkä vuoksi toiminnan käynnistämiselle haetaan YSL 199 §:n nojalla lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakija katsoo, ettei hakemuksen tarkoittama toiminta ole ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin kohdan 1) perusteella, jonka mukaan ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta.
Hankealueen pinta-ala on noin 1,5 ha. Pirkanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa 2040 hankealue on kartoittamatonta aluetta. Hankealueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Alue, jossa maa-ainesta on tarkoitus hyödyntää, on peltoa ja peltoon rajautuvaa hakattua metsää. Hankealueen kaakkoislaidassa kulkee oja, jossa vesi virtaa lounaaseen ja laskee Pajuojaan. Hankealue on pääasiassa savea. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella, lähin pohjavesialue sijaitsee n. 3 km pohjoiseen. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat n. 180 m ja 250 m päässä hankealueesta. Lähimpien kiinteistöjen vedenhankinta on oman kaivon varassa. Hankealueen läpi Pajuojaan laskevan ojan varrella, veden virtaussuuntaan nähden hankealueen yläpuolella, on rengastettu lähde, josta otetaan vettä. Lähteestä on ylivuotoa ojaan.
Hankealue sijaitsee Kirkkojärven Mahnalanselkään laskevan Pajuojan valuma-alueella. Pajuojaa ei ole vesienhoidon suunnittelussa luokiteltu. Mahnalanselän ekologinen tila on tyydyttävä. Hankealueella muodostuvat hulevedet kulkeutuvat Pajuojaan ja edelleen Mahnalanselän Pajulahteen. Hankealueen läpi kulkee Pajuojaan laskeva oja, jota tulee siirtää. ELY on lausunut hankkeeseen liittyvistä ojituksista ja vesien hallinnasta. Uuden ojan kaivuu sekä vesiensuojelurakenteet on jo toteutettu. Maa-aineksen hyödyntäminen ei edellytä maa-aineksen seulontaa, maa-aineksen ei tarvitse olla tasarakeista.
Hankkeen on suunniteltu kestävän noin 2–3 viikkoa. Rakentamistyön ajaksi hulevedet viivytetään kahdessa erillisessä viivytysaltaassa ennen niiden johtamista pintavesiuomaan. Viivytystä tehostaa kaksi suotopatoa. Viivytysaltaiden pinta-ala on n. 360 m2, ne ovat n. 1 m syviä ja yhteenlaskettu tilavuus n. 300 m3. Hakemuksen mukaan hanke ei vesienhallintatoimenpiteet huomioon ottaen aiheuta Pajuojan eikä Mahnalanselän Pajulahden kuormituksen lisääntymistä. Maa-aines on pilaantumatonta eikä siitä irtoa haitta-aineita. Kiintoaines, joka maa-aineksesta irtoaa huleveteen, viivytetään viivytysaltaissa.
Maa-aines voi aiheuttaa pölyämistä jonkin verran, jota pyritään estämään välttämällä töiden tekemistä säässä, jossa naapureille saattaa aiheutua pölyhaittaa. Melupäästöt ovat verrattavissa normaalista maanrakennustyöstä aiheutuvaan meluun. Hanke ei aiheuta meluohjearvojen ylitystä lähimmillä kiinteistöillä. Työt tehdään ma-pe kello 7–20.
Hankkeen vaikutuksia Pajuojan veden laatuun tarkkaillaan kahdessa pisteessä, toinen uuden ojan ja selkeytysaltaiden purkupaikan yläpuolella ja toinen alapuolella. Vesinäytteet otetaan ennen toiminnan aloittamista yhdestä pisteestä, työn aikana kerran kahdesta pisteestä ja työn valmistuttua kahdesta pisteestä.
Maa-ainekset, jotka hankkeessa on tarkoitus hyödyntää, on tuotu alueelle syyskuun 2023 ja tammikuun 2024 välillä. Maa-ainesten tuonti on kunnan tietojen mukaan lopetettu 22.1.2024. Ennen toiminnan aloittamista ei Hämeenkyrön kunnalle eikä Pirkanmaan ELY-keskukselle ole toimitettu suunnitelmia, joiden avulla pystyttäisiin arvioimaan toiminnan luvanvaraisuutta tarkemmin. Kunnan toimesta hakijalle on toimitettu useita selvityspyyntöjä koskien mm. maa-ainesten määrää, täytön aikataulua ja vaikutuksia kiinteistöllä virtaavaan ojaan, kaikkia pyydettyjä tietoja ei ole toimitettu. Kunnan ympäristötarkastaja on tehnyt hakemuskiinteistölle tarkastuksen ja maastokäynnin sekä naapurikiinteistölle yhden maastokäynnin. Maa-aineksen sijoittamiselle ei ole ollut Hämeenkyrön kunnan myöntämää lupaa. Maa-aineksen sijoittaminen alueelle on aiheuttanut alueella olleen ojan tukkeutumista ja naapurikiinteistöjen vettymistä. Tukkeutumisen seurauksena ojan yläpuolinen lähde on jäänyt veden alle ja metsäalueilla vesi on noussut n. 2,5 m. Kiinteistön omistajalle sekä maa-aineksia tuovalle toiminnanharjoittajalle on annettu kehotukset lopettaa maa-ainesten läjittäminen ja hakemaan toiminnalle ympäristölupaa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Heidi Kotiporo, ympäristötarkastaja, heidi.kotiporo@hameenkyro.fi
Elinympäristölautakunnan lupajaosto lausuu hakemuksesta seuraavasti:
Lupajaosto katsoo, että hakemuksen mukaiset pilaantumattomat maa-ainekset voidaan tulkita jätteeksi ja toiminnalle tulee hakea ainakin ympäristönsuojelulain 27 §:n ja YSL liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f perusteella ympäristölupaa. Maa-aineksen läjitys alueelle on tehty ilman viranomaisen lupaa ja se on aiheuttanut ympäristövahinkoa naapurikiinteistöille. Maa-aineksen läjittäminen on aiheuttanut ojan tukkeutumista ja siten lähialueen metsien tulvimista. Lisäksi hanke on myös jättänyt ojan yläpuolisen lähteen vedenalle ja näin todennäköisesti estänyt lähteen käytön vedenhankintaan. Toiminnasta ei lisäksi ole toimitettu suunnitelmaa, jossa olisi annettu maa-aineksen hyödyntämisen perusteluita, kuvausta pellonparannuksessa hyödynnettävien maa-ainesten määrästä, hyödyntämisalueen koosta, täytön paksuudesta, työn toteutuksesta tai kestosta ennen kyseistä ympäristölupahakemusta, jonka tekemiseen kiinteistönomistajaa on jouduttu kehottamaan. Edellä mainitut asiat huomioon ottaen voidaan katsoa, että toiminta ei ole ollut suunnitelmallista eikä maa-aines ole tullut hyödynnettäväksi jokseenkin välittömästi. Myös ympäristötarkastajan 20.12.2023 lähettämään selvityspyyntöön saadun vastauksen (30.12.2023) perusteella on selvää, ettei maa-ainesten määrästä ole ollut selvyyttä eikä näinkään ollen voi katsoa, että toiminta olisi ollut suunnitelmallista. Lisäksi voidaan katsoa, että läjitystoiminnasta on aiheutunut haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja kohtuutonta rasitusta naapureille. Maa-ainesten määrä huomioon ottaen toiminta on ammattimaista/laitosmaista ja siten vaatii ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2914) 1 §:n 2 momentin 13 f) kohdan mukaan lupaviranomaisena toimii Valtion ympäristölupaviranomainen.
Maa-aineksen analyysitulosten perusteella maa-aines on sisältänyt PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvon ylittävän määrän arseenia ja kahdessa näytteessä myös kynnysarvon ylittävän määrän kobolttia. Hankkeen aikaisissa vesientarkkailutuloksissa tulisi ottaa hakemuksessa mainittua tarkemmat analyysit, jotta varmistutaan ettei maa-aines aiheuta veden pilaantumista. Vesinäytteistä tulisi analysoida hakemuksessa mainittujen analyysien lisäksi myös ainakin pH ja metallit. Näytteenotto tulee tehdä ulkopuolisen näytteenottajan toimesta ja näytteet analysoida akkreditoidussa laboratoriossa.
Maa-ainesten levityksen jälkeen maa-aineksista tulisi ottaa uudet maa-ainesnäytteet ja analysoida metallit, PAH-yhdisteet ja öljyhiilijakeet. Maa-ainesnäytteitä tulee ottaa koko hankealueelta kattavasti. Näytteenotto tulee tehdä ulkopuolisen näytteenottajan toimesta ja näytteet analysoida akkreditoidussa laboratoriossa.
Pellonparannushankkeeseen kuuluu uuden ojan kaivaminen sekä kahden viivytysaltaan rakentaminen. Viivytysaltaista tulee rakentaa suunnitelman mukaisesti tarpeeksi suuria ja suotopadon toiminta tulee varmistaa niin, että se toimii suunnitellusti kiintoaineksen viivyttämisessä. Suotopadon tulee olla tarpeeksi kestävä ja suuri tulevan veden tilavuudelle, ettei se romahda.
Koska hankkeesta on jo aiheutunut kiintoaineksen osalta vaikutuksia Pajuojalle, tulisi hankkeen suunnitelman mukaista tarkkailua Pajuojan vedenlaatuun jatkaa vielä hankkeen jälkeen. Tarkkailua olisi hyvä tehdä edellä mainittu huomioon ottaen säännöllisesti ainakin 1–2 kertaa vuodessa kahden/kolmen vuoden ajan. Mikäli hankkeen vaikutuksia Pajuojan vedenlaatuun ei havaita, voidaan vedenlaadun tarkkailua harventaa kerran kahteen vuoteen tehtäväksi/tarvittaessa tehtäväksi.
Lähimmät asutut kiinteistöt ovat hankealueelta 180 m ja 250 m etäisyydellä. Hakemuksen mukainen suunnitelma pölyhaittojen estämiseksi on hyvä, hanke tulee toteuttaa niin ettei maa-aineksen levittämisestä aiheudu pölyhaittaa naapureille. Myös maa-aineksen kastelemista levityksen aikana voi harkita. Myöskään meluhaittaa ei saa esiintyä. Hankkeen suorittamisessa tulee ottaa huomioon Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista.
Hakemuksessa ei ole tuotu esiin millaisin työkonein hanke suoritetaan eikä olla otettu kantaa mahdollisiin työkoneista aiheutuviin päästöihin maaperään/vesistöön onnettomuus tai vahinkotilanteissa.
Hankkeen piirustusten perusteella pellon pinnan ja ojan pohjan korkeusero on suuri (6 m), joten hankkeessa tulee huolehtia rakenteellisesti siitä, että pelto ei pääse romahtamaan ojaan.