Kuvaus
Rakennuspaikka:
Hämeenkyrö (108), Vanaja (437), Järvilaidun 9:8 määräala 2, rekisteröity 30.4.1959
Osoite: Komintie 476-51, 39380 Lavajärvi
Koordinaatit: 23524518, 6839139
Rakennuspaikka sijaitsee Lavajärven kylällä Lavajärven itäpäässä entisen leirikeskuksen alueella. Kiinteistön pinta-ala on 2,7 hehtaaria, josta määräalan 2 osuus on noin 0,61 hehtaaria. Kiinteistölle haetaan samanaikaisesti myös toista rakennuspaikkaa määräalalle 1 määräalan 2 eteläpuolelle. Kyseessä on uusi asuinrakennuspaikka, jolla ei sijaitse rakennuksia. Määräala on pääosin avointa niittyä. Alue kuuluu vesihuollon toiminta-alueeseen (talousvesi).
Hakemuksen syy:
Haetaan lupaa rakentaa enintään 1,5 -kerroksinen enintään 180 kem2 suuruinen asuinrakennus sekä yksikerroksiset talousrakennukset, joiden pinta-ala on yhteensä enintään 80 kem2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä enintään 260 kem2.
Rakentamisrajoitus, josta poiketaan:
MRL 72 §:n ja kunnan rakennusjärjestyksen 29 §:n mukaisesti ”Ranta-alueelle voi rakentaa asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella. Uuden rakennuksen rakentaminen muulle ranta-alueelle vaatii poikkeusluvan.” Kiinteistö sijaitsee Lavajärven osayleiskaavan Matkailupalvelujen alueella.
Hakijan perustelut:
Lavajärven Leirirantaan haetaan lupaa rakentaa enintään 180 k-m2 suuruinen asuinrakennus, sekä enintään 80 k-m2 suuruiset talousrakennukset. Hakemus koskee n. 6100 m2 suuruista määräalaa kiinteistöstä 108-437-9-8 Järvilaidun. Asuinrakennus on enintään 1,5 kerroksinen ja talousrakennukset 1 kerroksisia. Asunrakennusten etäisyys on vähintään 140 m ja talousrakennusten vähintään 100 m rannasta asemapiirroksessa esitetyn rakennusalan mukaisesti.
Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Komintieltä erkanevaa nykyistä Lavajärven leirirantaan, uimarantaan ja venevalkamaan johtavaa tieyhteyttä pitkin osoitteesta Komintie 476. Rakennuspaikka sijaitsee niitty aukealla. Entisen leirikeskuksen sauna-, varasto- ja käymälärakennus sekä ruokailukatos jäävät rakennuspaikan ja Lavajärven rannan väliin.
Poiketaan Lavajärven osayleiskaavan käyttötarkoitusmerkinnästä (RM) matkailupalvelujen alue. Erityisenä syynä poikkeamiselle on kylärakenteen täydentäminen ja kyläyhteisöä tukevat uudet asukkaat. Alue on aikaisemmin ollut Hämeenkyrön kunnan leirikeskuksen maata. Rakennettavaa niittyä on leirikeskuksessa käytetty tilapäisenä majoitusalueena, mutta sille ei enää ole ollut käyttöä. Niitty on ollut olemassa jo ennen leirikeskustoiminnan alkamista, jolloin alueella oli viljelty pelto. Niittyalueen asuntorakentaminen tuo rannan tiiviimmin osaksi kylärakennetta, ja lisää siten sen käyttöä.
Hakijan on tarkoitus säilyttää ranta-alue yhteiskäyttöisenä virkistysalueena. Rannan leirikeskusrakennukset, uimapaikka ja venevalkama ovat nykyisin Lavajärven-Komin kyläyhdistyksen yhteiskäytössä, uimapaikka ja venevalkama myös muiden yleisessä käytössä. Rakennuspaikan ja Lavajärven rannan välissä on noin 20–25 m leveä metsäkaistale. Rannan metsäkaistaleen ansiosta niitylle sijoitettavan lisärakentamisen maisemallinen vaikutus Lavajärven suuntaan jää vähäiseksi.
Lausunnot:
Kunta on kuullut 14.10.2024 lähetetyllä kirjeellä naapurikiinteistöt 108-426-3-66 Metsärinne, 108-437-9-7 Ojansivu, 108-437-9-29 Pihlajakallio, 108-437-9-30 Jyrkkämäki, 108-437-10-5 Palkkiomaa, 108-437-10-19 Lähteenmaa sekä kiinteistöllä 108-437-9-8 toimivan Lavajärvi-Komi kyläyhdistys ry:n. Hakemuksesta jätettiin yksi huomautus (useampi allekirjoittaja), jossa esitetään että alue on yhä alueen asukkaiden aktiivisessa käytössä. Toiminnat ovat äänekkäitäkin, jolloin asuinrakennusten rakentaminen leirikeskuksen läheisyyteen voi tuoda haasteita. Leirikeskuksen tie ei kestä suurta painoa ja nykyinen leirikeskuksen toiminta ei tarvitse talvikunnossapitoa. Asuinrakennusten myötä tien käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi ja tiepohja täytyisi rakentaa uudelleen. Hakemuksen pääpiirustuksessa on mainittu, että rakentamisen yhteydessä ranta-alueen puustoa siistitään ja harvennetaan. Rannan metsäkaistaleen isot puut halutaan säilyttää jatkossakin. Huomioitavaa on, että Hämeenkyrö ei järjestä peruskoulun kuljetuksia Ylöjärven kouluihin. Järvilaidun olisi hyvä säilyttää nykyisellään matkailupalvelujen alueena, kyläläisten yhteiskäyttöisenä virkistysalueena ja tulevaisuuden vapaa-ajan käyttötarpeita varten. Alueella on asuinrakentamiseen sopivia alueita tarjolla muuallakin helpompien kulkuyhteyksien varressa.
Kaavatilanne:
Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Uusi rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Lavajärven valuma-aluetta koskee myös yleismääräys: Vesienhoidon erityisalueiksi todettujen vesistöjen lähivaluma-alueilla tulee yksityiskohtaisessa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota vesien ekologista ja kemiallista tilaa heikentävien tekijöiden vähentämiseen.
Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040 (hyväksytty 2.11.2015): Strategisessa yleiskaavassa alueen ympäristö on osoitettu hyväksi ja yhtenäiseksi peltoalueeksi. Alueiden säilyminen maatalouskäytössä on maatalouden elinvoimaisuuden ja kulttuurimaiseman säilymisen kannalta tärkeää. Kaava on oikeusvaikutteinen ainoastaan kehittämismerkintöjen osalta, joihin hyvät ja yhtenäiset peltoalueet eivät kuulu.
Lavajärven osayleiskaavassa (hyväksytty 16.2.1998) alue on osoitettu Matkailupalvelujen alueeksi RM. Rakennusoikeutta kaavassa ei ole määritelty. Rakennusjärjestyksen mukaisesti rakennusoikeus on 5 % pinta-alasta, jolloin alueen rakennusoikeudeksi muodostuu 1125 kem2.
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
Rakennusjärjestys
Kohdassa Rakentaminen ranta-alueelle
29 § Lupajärjestelmä: Ranta-alueelle voi rakentaa asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella. Uuden rakennuksen rakentaminen muulle ranta-alueelle vaatii poikkeusluvan.
30 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön: Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja rantapuuston käsittelyssä vain harventaminen on sallittua. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen vähimmäisetäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta tai ranta-alueelle laaditusta MRL 72 § mukaisesta kaavasta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä, ja asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri keskivedenkorkeuden yläpuolella. Suositeltu alin lattiataso rantarakentamisessa Kyrösjärvellä on +85.50 (N60+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakennuspaikalla rakentaa kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ellei alueen kaavamääräyksestä muuta johdu. Rakennuspaikalle alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa grillikotia, huvimajoja, katoksia tai muita sellaisia rakennelmia. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rantaviivan läheisyyteen sijoitettavalle, alaltaan enintään 30 m² suuruiselle venevajalle, kun se soveltuu ympäristöön ja maisemaan.
31 § Rakentamisen määrä ranta-alueella: Muun kuin loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus määritellään asemakaavassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai poikkeusluvalla.
Poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)
Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.
1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Rakennuspaikka sijaitsee Lavajärven kylällä entisen leirikeskuksen alueella, jossa ei ole enää tarvetta osayleiskaavan mukaiselle laajemmalle matkailupalvelutoiminnalle. Niittyalue on pienialainen eikä se ole viljelyskäytössä tai merkittävää kulttuurimaisemaa. Rannan rakennuksia, uimapaikkaa ja muita toimintoja voidaan käyttää entiseen tapaan, joten uudet asuinrakennukset eivät rajoita rannan virkistyskäyttöä.
Kyseessä on uusi asuinrakennuspaikka, jonka koko täyttää rakennusjärjestyksen 2000 m2 kokovaatimuksen asuinrakennuksen rakennuspaikaksi. Alueelle on tarkoitus rakentaa enintään 1,5 -kerroksinen enintään 180 kem2 suuruinen asuinrakennus sekä yksikerroksiset talousrakennukset, joiden pinta-ala on yhteensä enintään 80 kem2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä enintään 260 kem2. Rakennusjärjestyksen 27 § mukainen rakentamisen määrä kiinteistöllä on korkeintaan 500 kem2. Asuinrakennus sijaitsee vähintään 140 metrin etäisyydellä ja talousrakennukset vähintään 100 metrin etäisyydellä rannasta. Ranta-alueen nykyiset toiminnot rakennuspaikan ja rannan välissä säilyvät yhteiskäytössä.
Kiinteistön läheisyydessä on useita asuinkiinteistöjä. Alle 0,5 kilometrin etäisyydellä rakennuspaikasta asuu vakituisesti noin 50 henkilöä.
Alueella ei ole voimassa olevaa tai vireillä olevaa kaavaa, jolle hanke aiheuttaisi haittaa. Nykyisen yleiskaavan matkailupalvelujen alueelle on mahdollista rakentaa 1125 kem2. Tähän verrattuna pientalojen sijoittaminen vähentää rakentamisen määrää alueella. Suunniteltu rakentaminen täydentää kylärakennetta eikä siitä ole haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle tai kaavoitukselle.
2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla ei ole tunnettuja luontoarvoja. Uusi rakennuspaikka ei vähennä rakentamisesta vapaata rantaviivaa. Hanke ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia arvoja. Suunniteltu rakentaminen on mittakaavaltaan kyläympäristöön sopivaa.
4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Poikkeamisen edellytysten kohdassa 1) on tuotu esille hankkeen vaikutuksia lähiympäristössä. Lavajärven kyläalue on rakennettu muuta ympäröivää maaseutua tiiviimmin. Määräalan välittömässä läheisyydessä on useita asuinrakennuksia. Rakentaminen sijoittuu riittävän etäälle rantaviivasta ja rantapuusto säilyy. Alueelle laaditun maisema-analyysikuvan mukaan merkittäviä maisemavaikutuksia ei muodostu. Rakennuspaikan ja rannan välissä on vesijohtolinja, josta talousvesi voidaan ottaa. Jätevedet hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Asuinpientalo ja talousrakennukset eivät aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Edellä mainittujen ehtojen lisäksi laki edellyttää poikkeamiselle erityistä syytä.
Erityisenä syynä voidaan pitää kylärakenteen täydentämistä ja uusien asukkaiden myötä kylän elinvoimaisuuden ylläpitämistä.
Edellisen tarkastelun perusteella laissa esitetyt poikkeamisen edellytykset täyttyvät.
Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §)
1) Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.
2) Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta.
Rakennuspaikka liitetään talousveden osalta keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään, jätevedet hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Rakennuspaikalle kuljetaan Komintieltä erkanevaa nykyistä ajoyhteyttä pitkin. Uusien rakennuspaikkojen myötä ajoyhteys tulee peruskorjata ja mahdollisesti perustaa yksityistie, jonka osakkaaksi uudet rakennuspaikat tulevat ja ovat siten velvollisia osallistumaan peruskorjauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Liikenne tiellä ei merkittävästi lisäänny rakentamisaikaa lukuun ottamatta. Hämeenkyrön kuntakeskuksen palvelut sijaitsevat noin 19 km etäisyydellä rakennuspaikasta ja Kyröskosken palvelut (alakoulu ja päiväkoti) noin 17 km etäisyydellä. Alueella ei ole julkista liikennettä koulukuljetuspalveluita lukuun ottamatta.
3) Rakentamisen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Rakentamisella ei ole merkittävää maisemallista vaikutusta, koska rakennuspaikan ja rannan välissä on puustoa ja rakentaminen ei näy järvimaisemaan. Asuinrakennus on sijoitettu riittävän etäälle, vähintään 140 metriä, rannasta. Vaikutukset rakennetun ympäristön suojelemista ja luonnonsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamisesta on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.
Edellisen tarkastelun perusteella hanke täyttää MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella. Sille ei ole myöskään estettä MRL 136 §:n perusteella.
Sovelletut lainkohdat: MRL 72 §, 136 §, 137 § ja 171 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 27 §, 30 § ja 31 §.
Yhteenveto:
Hanke täyttää MRL 171 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella, joten vakituisen asuinrakennuksen rakennuslupa enintään 180 k-m2 suuruiselle asuinrakennukselle sekä yhteensä enintään 80 k-m2 suuruisille talousrakennuksille on mahdollista myöntää rakennuspaikalle. Asuinrakennusten tulee sijaita vähintään 140 m etäisyydellä rannasta ja talousrakennusten vähintään 100 metrin etäisyydellä rannasta. Kattopinnoilla ja vettä läpäisemättömillä pinnoilla muodostuvat hulevedet tulee viivyttää rakennuspaikalla ja johtaa hallitusti viheralueille siten, ettei niistä aiheudu vaaraa rakennuksille omalla tai naapurirakennuspaikalla.
Rakennuslupa on haettava kahden vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.
Hallintosäännön 113§ mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.
Liitteet: asemapiirros, ympäristökartta, viitesuunnitelma