Kunnanhallitus, kokous 12.5.2025

Kuvaus

Raakku

Raakku eli jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) on pitkäikäinen, virtaavien vesien pohjalla elävä selkärangaton nilviäislaji. Raakut voivat kasvaa jopa 280-vuotiaiksi. Raakut ovat jokiekosysteemien huippuindikaattorilajeja, koska niiden herkän elinkierron vuoksi ne voivat lisääntyä käytännössä vain luonnontilaisissa tai lähes luonnontilaisissa joissa, missä on riittävän tiheä taimen- tai lohikanta. Raakut ilmentävät hyvää vedenlaatua sekä joen luonnontilaisuutta. Raakut toimivat myös avainlajeina, jolloin niiden häviäminen hävittää myös monia muita lajeja. Raakut ylläpitävät joen vedenlaatua suodattamalla ja puhdistamalla vettä, tarjoavat ravintoa pohjaeläimille ja sitä kautta myös lohelle ja taimenelle sekä pitävät joen pohjasoran hapekkaana.

Raakun elinkierron kriittisimmät vaiheet ovat toukkien kiinnittyminen taimenen tai lohen kiduksiin sekä pienten simpukoiden kaivautuminen joen pohjasoraan kasvamaan noin 1–8 vuodeksi. Vain harvat toukat päätyvät kalojen kiduksiin kehittymään, lisäksi mikäli kala on jo aiemmin kantanut raakun toukkia, ei samaa kalaa voida enää käyttää kiinnittymiseen. Lohi- ja taimenkantojen ylläpitäminen on tärkeä osa myös raakkukannan ylläpitämisessä. Pienten simpukoiden selviäminen pohjasorassa on riippuvainen siitä, että pohjasora on puhdasta kiintoaineesta, jolloin se on hapekasta. Mikäli pohjalle kertyy humusta tai kiintoainesta, pienet simpukat tukehtuvat ennen soran pinnalle nousemista.

Raakku on luonnonsuojelulain (9/2023) 75 §:n mukaisesti uhanalainen ja kuuluu 77 §:n tarkoittamiin erityisesti suojeltaviin lajeihin, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Raakku kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen II ja V lajeihin, joiden suojelemiseksi tulee perustaa erityisten suojelutoimien alueita. Raakku on rauhoitettu vuonna 1955, mutta raakkupopulaatiot ovat taantuneet edelleen. Raakun tai sen tyhjien kuorien kerääminen on luonnonsuojelulailla kielletty ilman poikkeuslupaa.

Pirkanmaalla sijaitsee kolme jokea, joissa on havaittu raakkua – Ruonanjoki, Pinsiön-Matalusjoki sekä Turkimusoja. Kaikki joet ovat Hämeenkyrön vaikutusalueella ja Turkimusoja kulkee Hämeenkyrön kunnan keskuksen läpi. Turkimusojan alajuoksulta raakku on lähestulkoon kokonaan hävinnyt. Yläjuoksulla populaatio on osin-elinvoimainen, mutta lisääntymiseen soveltuvan hapekkaan pohjan pinta-ala on liian pieni ylläpitämään populaatiota pitkällä aikavälillä. Turkimusojan raakkupopulaation arvellaan olevan noin 2000 yksilöä.

Luonnonsuojelualue

Turkimusoja on suojeltu luonnonsuojelulain 47 §:n erityistä suojelua vaativan lajin suojelurajauksella (PIRELY/9135/2017). Hämeenkyrön kunta suunnittelee Turkimusojan luonnonsuojelualueen, nimeltä Raakkumetsä, perustamista kunnan kiinteistöille Keskuspuisto 108-411-10-22 (3,12 ha) sekä Puronvarsi 108-408-7-66 (1,44 ha). Suojeltavaa aluetta tulee yhteensä 4,56 ha. Luonnonsuojelualuetta haetaan ELY-keskukselta ja suojeluperusteena käytetään METSO-suojeluohjelmaa.

METSO eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma yhdistää metsien monimuotoisuuden suojelun ja hoidon sekä talouskäytön. METSO ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat luontoarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen arvokkaita. METSO ohjelma on metsänomistajalle täysin vapaaehtoista ja valtio maksaa ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta.

Raakkumetsän perustamisesta on useita hyötyjä

• Raakkumetsä lisää suojeltavien alueiden metsien monimuotoisuutta.
• Alueet ovat asemakaavassa kaavoitettu puistoalueiksi. Voimassa olevassa Keskustan osayleiskaavassa alueet on osoitettu virkistysalueiksi ja niille ulkoilureittejä. Osayleiskaavassa Turkimusoja ja sen lähialue on rajattu pistekatkoviivalla ja sitä koskee sl-1/ 5 merkintä tärkeän suojelualueen raja ja merkinnällä osoitettu alue ympäristöineen on säilytettävä luonnontilaisena. Alueella on sellaisia erityisiä luonnonarvoja, joiden perusteella alueella on voimassa rakennuslain 124a § tarkoitettu toimenpidekielto. Suojelualueen perustaminen edistää kaavan toteutumista ja alueen arvojen säilyttämistä.
• Puistoalueiden suojelemisella edistetään myös mahdollisuuksia virkistykseen, liikuntaan ja luontoharrastuksiin.
• Raakkumetsän perustaminen ylläpitää Turkimusojan ainutlaatuisuutta ja lisää mahdollisuuksia raakkupopulaatioiden selviämiselle Turkimusojassa. Lisäksi Raakkumetsän perustaminen lisää kuntalaisten tietoisuuttaa Turkimusojan raakuista ja mahdollisesti lisää kuntalaisten halua edistää luonnonsuojelua ja ympäristönsuojelua omissa toimissaan.
• Raakkumetsässä sijaitsevalla Raakkupolulla mahdollistetaan luontoliikunta kaiken ikäisille kävellen ja pyörällä. Luontoliikunta saa kuntalaiset suhtautumaan myönteisesti ympäristöön ja arvostamaan lähimetsää.
• Aidon metsäluonnon säilyttäminen on tärkeää myös lapsille ja nuorille. Luonnonsuojelualuetta voi käyttää koulujen opetuksessa ja muussa luontokasvatuksessa. Luonnonsuojelualue kunnan keskeisellä alueella lisää nuorten arvostusta ympäristöön.
• Luonnonsuojelualue voi edistää paikallista matkailua ja turismia ja näin tuoda lisää tuloja kuntaan. Luonnonsuojelualueella voi järjestää esimerkiksi opastettuja kierroksia tai alueelle voi perustaa kesäkahvilan.
• Luonnonsuojelualue kunnan ydinalueella edistää kunnan positiivista imagoa ja osoittaa kunnan välittävän luontoarvoista ja luonnonsuojelusta. Kunnan arvostus ympäristöä huomioivana kuntana kasvaa.
• Raakkumetsä luo yhtymäpinnan alueen yksityiseen suojelualueeseen ja muodostaa sen kanssa yhtenäisen suojelualueverkoston lisäten kunnan luonnon monimuotoisuutta ja edistäen myös näin erityisesti raakkujen olosuhteita.
• Suojelukorvaus tuo lisätuloja kuntaan.

Luonnonsuojelualueen perustaminen

Kunta on solminut Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry:n metsäasiantuntijan kanssa sopimuksen, että asiantuntija laatii hakemusasiakirjat ELY-keskukseen. Kunnalle on toimitettu luonnos hakemusasiakirjasta 31.3.2025 (oheismateriaalina).  

Luonnonsuojelualueen perustamisen kustannuksia ovat konsultin käyttö ja lupahakemuksen tekeminen ELY-keskukseen. Kuluja tulee noin 1 470 euroa (alv 0 %). Kulujen kattamiseen voidaan käyttää Hämeenkyrön kunnalle vuonna 2024 myönnettyä LIFE Revives -hankkeen rahoitusta. LIFE Revives -hankkeessa (LIFE20 NAT/FI/000611) vahvistetaan raakkujen kantoja ja kunnostetaan niiden elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2021–2027. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Hämeenkyrön kunnalle on myönnetty ELY-keskuksen päätöksellä (PIRELY/5519/2024) hankerahaa 20 000 euroa.

Luonnonsuojelualuetta perustettaessa kunta säilyttää alueet hallinnassaan ja toteuttaa suojelun perustamalla yksityisen luonnonsuojelualueen (luonnonsuojelulaki (9/2023) 47 §). Suojelualueen hakemuksen toimittamisen jälkeen ELY-keskus tulee arvioimaan kohteen soveltuvuuden METSO-ohjelmaan.

Suojelualueesta tehdään tarjous, josta voi neuvotella ja tuoda maanomistajan tavoitteita esille. Tarjouksen hyväksymisen jälkeen suojelualueesta tehdään sopimus, jossa määritellään korvaukset, velvoitteet ja rahoitusmääräykset. Rahoituspäätöksen solmimisen jälkeen korvaus maksetaan kunnalle. Korvauksen määrä kunnalle on 50 % yksityisten henkilöiden saamasta korvauksesta. Korvaussumman määrä tarkentuu, kun ELY-keskuksen tarjous saadaan.

Luonnonsuojelualue tulee merkitä luonnonsuojelulain 59 § mukaisesti. Lisäksi tieto luonnonsuojelualueen perustamisesta on tallennettava kiinteistötietojärjestelmään luonnonsuojelulain 47 §:n mukaisesti.

Perustelut

Luonnonsuojelulaki 47 §, 59 §, 75 §, 77 §
​​​

Liitteet

Ennakkovaikutusten arviointi (EVA)  
Sijaintikartta

Oheismateriaali

Hakemusluonnos ELY-keskukselle

Päätösehdotus

Esittelijä

Hallitus hakee Turkimusojan luonnonsuojelualueen suojelupäätöstä ELY-keskuksesta kiinteistöille Keskuspuisto (108-411-10-22) ja Puronvarsi (108-408-7-66). Ely -keskukselta saadun tarjouksen jälkeen kunnanhallitus tekee vielä lopullisen päätöksen suojelualueen perustamisesta. 

Perustelu: Luonnonsuojelulain 47 §: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella päätöksellään perustaa yksityisen luonnonsuojelualueen 43 §:n 2 momentissa tarkoitetut perustamisedellytykset täyttävälle alueelle. Harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Yksityistä luonnonsuojelualuetta ei saa perustaa, elleivät maanomistaja ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ole sopineet alueen rauhoitusmääräyksistä ja aluetta koskevista korvauksista.

Päätös

Kunnanjohtaja muutti esitystään ja esitti asian käsittelyn siirtämistä lisätietojen hankkimiseksi. 

Hyväksyttiin.