Kunnanhallitus, kokous 21.8.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 180 TE24, työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestäminen

HMKDno-2023-299

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Kuvaus

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2023 lain julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä. Uudistuksesta käytetään nimitystä TE2024, koska lain tarkoittamat muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.

Uudistus on kuntien jo pitkään tavoittelema uudistus. Valtion TE-toimistojen työllisyyspalveluja ja niiden henkilöstöä on jo kuntakokeilun myötä siirretty kuntien työnjohdon alle ja nyt kokeilun toimenpiteet vakinaistuvat. Uutta on se, että TE2024 uudistuksella kunnille siirretään myös pääosa TE-toimistojen työnantaja- ja yrityspalveluista sekä monet nykyisin valtiolle kuuluvat hankinta- ja maksatustehtävät. Kaikkiaan yli 100 tehtävää on siirtymässä valtiolta kunnille ja nykyiset TE-toimistot lakkautetaan ja henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kuntiin. Siirtyvän henkilöstön määräksi on arvioitu kaikkiaan noin 4.200 henkilötyövuotta, Pirkanmaalla yli 200 htv. Tehtävien lisäksi myös valtion tekeminen koulutus- ja valmennuspalvelujen hankinnan määrärahat siirtyvät kuntien päätösvaltaan. Kuntien elinkeinopoliittiset mahdollisuudet vahvistuvat selvästi kun sekä työllisyyspalvelut että yrityspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille. Kunnat pystyvät suunnittelemaan ammatillisen koulutuksen, työllisyyden ja yritysten toimintaedellytysten parantamista selvästi nykyistä tehokkaammin. Tältä osin uudistus vastaa kuntien jo pitkään tavoittelemia elinvoimatavoitteita.

TE2024 uudistus on enemmän kuin lakisääteisten työvoimapalveluiden uudistus, se on vaikutuksiltaan laaja elinvoimauudistus, koska se lisää kuntien elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia ja sen yhteyttä ammatilliseen koulutukseen. Uudistuksella on laajat kunnallistaloudelliset vaikutukset. Lain nimenomainen tavoite on siirtää nykyiset valtion hoitamat tehtävät kunnille.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleenjärjestämisestä annettu laki edellyttää järjestämisvastuulliselta kunnalta/työllisyysalueelta vähintään 20.000 henkilön suuruista työvoimaa. Alueen on oltava kaikissa tapauksissa maantieteellisesti yhtenäinen ja työssäkäynnin ja työmarkkinoiden kannalta toimiva. Työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivalla alueella tarkoitetaan hallituksen esityksen perusteluissa aluetta, jolla työssäkäyntiin liittyvä pendelöinti kuntien välillä tai toiseen kuntaan on yleistä. Työmarkkinoiden toimivuus lähtökohtaisesti edellyttää esimerkiksi keskuskaupungin, jonne pendelöinti pääasiassa kohdistuu, sisältymistä alueeseen. 

Hämeenkyrön asemaa tässä suhteessa osoittaa kunnan kuuluminen

  • Tampereen seutukuntaan
  • Tampereen työssäkäyntialueeseen
  • Tampereen kehyskuntaverkostoon (Kuntaliiton määrittelemä)
  • Suomen kasvukäytävän yhteistyöverkostoon
  • Hämeenkyrö ei kuitenkaan kuulu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään.

 

Hämeenkyrön työllisistä 21 % käy työssä Tampereella, myös paikkakunnan ulkopuolinen asiointi suuntautuu kaupunkiseutuun ja joukkoliikenteen yhteydet ovat VT3 suuntaisia.

Pirkanmaan laajuinen työllisyysalue ja Tampere työssäkäyntialueen vastuukuntana on siksi Hämeenkyrön kunnalle ensisijainen järjestämistapa. Se mahdollistaisi parhaiten kunnan nykyiseen suuntautumisen tukeutuvat palvelut. Mitkään muut vaihtoehdot eivät tarjoa samaa yhteyttä maakunnan erikoistuneimpaan osaamiseen ja kansallisiin verkostoihin. Myös muissa aluevaihtoehdoissa järjestämisvastuu tulisi antaa jollekin vastuukunnalle ja työmarkkinoiden kannalta toimivaa aluetta olisi vaikea löytää.

Lain mukaan vastuu työvoimapalveluiden järjestämisestä olisi jatkossa kunnilla tai työllisyysalueilla. Lain valmisteluvaiheessa kunnat tavoittelivat järjestämisvastuun saamista yksittäisille kunnille, joka ei toteutunut, mutta lain 13 § antaa vastuukunnalle mahdollisuuden jopa kuntalain säännöksistä vapaammin sopia työvoimaviranomaisen järjestämistehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta sopimuskunnalle. Järjestämisvastuuta ei kuitenkaan voi jakaa. 

Lähipalveluiden tuottaminen sopimuskunnissa on siis täysin lain tavoitteiden mukaista. Lähipalveluiden merkitystä korostaa myös valtionosuusrahoituksen ja työttömyysetuuksien rahoitusvastuun kohdistuminen jokaiseen kuntaan. Koska elinkeinopolitiikan tehtävät ja sen henkilöstö pysyvät kunnilla, tulee myös työvoimapalveluiden paikallinen henkilöstö säilyttää mahdollisimman hyvin samassa kokonaisuudessa. Vain se mahdollistaa kuntakohtaisten ja elinkeinoelämän paikalliseen tarpeeseen perustuvien palveluiden tuottamisen henkilöasiakkaille ja yrittäjille.

Pirkanmaan kunnat ovat teettämässään palvelustrategian loppuraportissa 21.4.2023 asettaneet uudistuksen tavoitteeksi: Osaavaa työvoimaa ja työtä kuntien asiantuntevalla palveluotteella. Kunta nähdään siinä asiakkaille tarjottavien palveluratkaisujen perusyksikkönä. Lähipalvelut yhteensovitetaan kuntien elinvoimapalveluihin ja ekosysteemeihin. Kustannustehokkaita ja vaikuttavia palveluita tuotetaan monituottajamallilla.

Maaliskuussa hyväksytyn lain täytäntöönpano on vielä alkuvaiheessa ja se jatkuu vielä vuoden 2024 loppuun saakka. Lain kaikki soveltamisohjeet eivät ole vielä selvillä. Tarkentavia ohjeita on vielä tulossa Kuntaliitosta ja ministeriöistä mm. henkilöstön sijoittumiseen joko vastuukunnan tai sopimuskunnan palvelukseen ja toiminnan rahoitukseen liittyen. Viikolla 23 varmistuneen tiedon mukaan henkilöstöä voidaan sijoittaa myös muuhun kuntaan kuin vastuukuntaan, mikäli kunnat ovat tehneet kuntalain nojalla sopimuksen toimivallan siirrosta. Siksi työllisyysalueen kuntien kesken tarvitaan vielä kesäkuussa hyväksyttäviä linjauksia tarkentavia neuvotteluita ennen syksyllä hyväksyttäväksi tulevien sopimusten valmistumista. Uudistuksesta on neuvoteltu vasta kaksi kertaa yhdessä koko Pirkanmaan luottamushenkilöjohdon kanssa. Tähän asti valmistelua tehneitä viranhaltijaryhmiä ei voi katsoa toimivaltaisiksi linjaamaan valmistelun jatkumista kaikkien kuntien puolesta.

Hämeenkyrön kunnan työllisyyspalveluissa toimii tällä hetkellä työllisyyden kuntakokeilussa työllisyyspalveluiden päällikkö ja kolme muuta viranhaltijaa. Vielä valtion palveluksessa olevaa, mutta Hämeenkyrössä työskenteleviä henkilöitä on kaksi ja yksi 40 % työpanoksella. Vuoden 2025 alussa työllisyysalueelle tulee siirtymään valtiolta noin parisataa henkilöä. Hämeenkyrön kunta on käynnistänyt uudistuksen johdosta rajatut yhteistoimintaneuvottelut.

Työllisyysalueen valmistelun ehdotus muiden kuntien hyväksyttäväksi on:

  • TE-palvelujen järjestämismallia valmistellaan Pirkanmaan yhteisen työllisyysalueen mukaisesti siten, että Tampere toimii yhteistoiminta-alueen vastuukuntana
  • työllisyysalueen valmistelua jatketaan liitteessä todettujen Pirkanmaan yhteisen työllisyysalueen palvelujen järjestämisen ja tuottamisen periaatteiden mukaisesti
  • TE-palvelu-uudistuksen valmistelun tilanne merkitään tiedoksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Hämeenkyrön kunta hyväksyy yhteisen työllisyysalueen vastuukuntaesityksen ja valmistelun jatkumisen liitteessä todettujen periaatelinjausten mukaisesti, mutta katsoo, että ennen lopullisten sopimusten hyväksymiskäsittelyä vastuukunnan tulee vielä neuvotella muiden kuntien kanssa mm. seuraavista asioista, joilla sopimuskunnat osallistuisivat vastuukunnalle kuuluvien velvoitteiden toteutumiseen:

  • toimivallan siirrosta, jonka tulee mahdollistaa kunnille työvoimaviranomaisena toiminen, jotta kunta pystyy hyödyntämään tietojärjestelmiä ja paikallista ekosysteemiä kuten omia elinkeinopalveluja ja ammatillisen koulutuksen järjestäjää (ml vapaa sivistystyö). Kunnissa tarvitaan riittävä henkilöstöresurssi lähipalveluiden tuottamiseen, jolla tarkoitetaan mm. henkilöasiakkaan palveluita, työantajapalveluita ja alkavan yrittäjän palveluprosessiin liittyviä tehtäviä.
  • kuntien nykyisen työllisyyspalveluiden henkilöstön pysymisestä kuntien palveluksessa 
  • kunnissa nyt työskentelevän valtion te-henkilöstön sijoittumisesta kuntien palvelukseen
  • te-hallinnosta vuonna 2025 siirtyvien henkilöiden mahdollisesta sijoittumisesta palveluita tuottaviin kuntiin.
  • neuvoteltaessa työllisyysalueen kuntien kustannustenjaosta siinä otetaan huomioon kuntiin sijoittuva henkilöstö ja tarkemmin määriteltävä viranomaistoimivalta.

 

Esityksen perustelut 

Laki julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen uudelleen järjestämisestä.

Kuntien yhteistoiminta järjestämisvastuun toteuttamiseksi 13 §.

Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä.

Kunnan järjestämisvastuusta ja lakisääteisestä yhteistoiminnasta säädetään kuntalain (410/2015) 8 §:ssä ja palvelujen tuottamisesta mainitun lain 9 §:ssä. Päätöksissä, jotka koskevat työvoimapalvelujen tuottamista kuntien yhteistoiminnassa, otetaan huomioon yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien toiminta, työllisyysalueen väestörakenne, asiakkaiden palvelun tarve sekä muut palvelujen antamista koskevat olosuhteet. Poiketen siitä, mitä kuntalain 8 §:n 2 momentin 5 kohdassa säädetään, yhteistoiminnassa olevat kunnat voivat sopia viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Hallituksen esityksen perustelut:

13 §. Kuntien yhteistoiminta järjestämisvastuun toteuttamiseksi. 

Pykälän 1 momentin mukaan kuntien, jotka muodostaisivat 12 pykälässä tarkoitetun työllisyysalueen, tulisi sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kyseisellä alueella. Kuntalain mukaan kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät joko itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.

Järjestämisvastuu itsessään ei määritä sitä, miten palvelut pitää tuottaa. Kuntalain 9 §:ssä säädetään yleisesti siitä, miten kunnan palvelujen tuotanto voidaan toteuttaa. Kuntalain 9 §:n ja sen perustelujen mukaan kunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa.

Palvelujen tuottamiselle on siis sangen runsaasti variaatioita. Järjestämisvastuullinen taho voi tehdä sopimuksia palvelujen tuottamisesta esimerkiksi kunnan tai kuntayhtymän kanssa.

Joissakin tilanteissa saattaisi olla perusteltua, että myös joitakin, täsmällisesti määriteltyjä viranomaistehtäviä voitaisiin hoitaa järjestämisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän sijasta myös yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien toimesta. Jos yhteistoiminnassa mukana oleva kunta hoitaisi tässä laissa tarkoitettuja viranomaistehtäviä, tulisi kunnan käyttää tehtävän hoitamiseksi välttämättömien asiakastietojen käsittelyssä työvoimapalvelujen valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja.

Kuntalain 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa voi käyttää vain järjestämisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän toimielin tai viranhaltija. Jotta mahdollistettaisiin kuntalain säännöksiä joustavammat toimintamallit, 2 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta poiketa kuntalain edellä mainitusta säännöksestä. Järjestämisvastuun tulee kuitenkin aina säilyä järjestämisvastuullisella kunnalla tai kuntayhtymällä.

Päätös

Hyväksyttiin tällä lisäyksellä:

Hämeenkyrö korostaa tasapuolisuutta lautakunnan kokoonpanossa ja varautumista vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.  

Valmistelija

  • Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Kuvaus

Neuvottelutavoite Tampereen kanssa toteutui 22.6.2022 ja Hämeenkyrö, Sastamala ja Valkeakoski neuvottelivat Tampereen ja kehyskuntien edustuksen kanssa varsinkin toimivaltakysymyksistä. Neuvottelun tuloksena sovittiin, että Tampere vastuukuntana sitoutuu siirtämään erillisellä sopimuksella viranomaiselle kuuluvaa tuotantovastuuta, toimivaltaa ja henkilöstöresursseja työllisyysalueen Etelä, Länsi ja Ylä-Pirkanmaan kunnille (malli 2). Tämä koskisi erikseen määriteltäviä lähipalveluita ja tarkoittaisi kuntakokeilussa nyt työskentelevää henkilöstöä. Kehyskuntien osalta noudatettaisiin mallia 1, jossa niiden kuntien työllisyyspalvelun viranomaistehtäviä tekevä henkilöstö siirtyy vastuukunnan palvelukseen.

Kesäkuun viimeisellä viikolla alkoi kuitenkin ilmetä, että erilaisia hallintomalleja tullaan tuskin hyväksymään. Tampereen kaupunki lähetti 28.6. yhteistoimintasopimuksen viranhaltijajohdolle kommenteille 10.8. mennessä. Kunnanjohtaja totesi antamassaan lausunnossa, että sopimusluonnos ei vastaa Hämeenkyrön kunnan kesäkuussa asettamia tavoitteita eikä ole siksi esiteltävissä myönteisesti. Lisäksi kunnanjohtaja on 15.8. ilmoittanut pyydettynä viranhaltijakantana, että Hämeenkyrö valitsisi tarjotuista vaihtoehdoista mallin kaksi. Molemmat viranhaltijalausunnot ovat oheismateriaalina.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Pirkanmaan yhteisen työllisyysalueen yhteistoimintasopimus, jonka perusteella Tampereen kaupunki toimisi vastuukuntana, ei tule täyttämään Hämeenkyrön kunnan tavoitteita eikä lainsäädännön antamia mahdollisuuksia kuntalähtöisen toiminnan aikaan saamiseksi. Sopimusluonnos ei turvaa paikallisen henkilöstön palvelussuhteiden pysyvyyttä eikä kunnan toimivaltaa työllisyys- ja yrityspalveluiden tuottamisessa. Sopimusluonnos on oheismateriaalina. 

Tässä tilanteessa on harkittava muita kuntayhteistyön vaihtoehtoja lain edellyttämän 20.000 henkilön työvoimapohjan muodostamiseksi. Siksi Sastamalan kaupunki kutsui läntisen alueen kunnat yhteiseen neuvotteluun 8.8., jonka muistio on oheismateriaalina. Sastamala on lähettänyt 15.8.2023 neuvottelun perusteella laatimansa käsittelyehdotuksen läntisen alueen kuntien käsiteltäväksi.

Esitys tarkoittaa sitä, että läntisen alueen kunnat aloittaisivat oman työllisyysalueen valmistelun niin, että Sastamala tulisi toimimaan vastuukuntana. Tämä tarkoittaisi läntisen alueen kuntien irtautumista Tampereen johtamasta Pirkanmaan yhteisen työllisyysalueen valmistelusta elokuun lopussa. Valmistelumateriaalin perusteella näyttää siltä, että yhteisessä toimielimessä ei millään kunnalla olisi ehdotonta enemmistöä, jokaiseen kuntaan perustettaisiin palvelupiste, kunnat saisivat toimivaltaa lähipalveluiden tuottamiseen, palveluita tuottava henkilöstö olisi sopijakuntien palveluksessa kunnille siirrettyjen tehtävien osalta. Taloudesta ja rahoituksesta on myös alustavat linjaukset. TE24 uudistukselle Hämeenkyrön asettamat tavoitteet näyttäisivät toteutuvan paremmin kuin Pirkanmaan yhteisen alueen valmistelussa. Toisaalta valmistelun työmäärä tulee olemaan huomattavan suuri ja kaikkia sen myötä eteen tulevia asioita on vielä vaikea ennakoida.

Länteisen alueen kunnat käsittelevät asian 21.8.2023 seuraavalla samansisältöisellä käsittelyllä:

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (380/2023) mukaisesti 1.1.2025. Järjestämisvastuun saaminen edellyttää kunnan työvoiman määrän olevan vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhdessä jonkin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, että työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa.

Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi.

Muodostettavalla työllisyysalueella tarjotaan lähipalveluita uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

Kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava viimeistään 31.10.2023 työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoitus siitä, mitä järjestämisvastuusta sovitaan työllisyysalueen kuntien kesken.

Läntisen Pirkanmaan kunnat ovat olleet mukana Pirkanmaan yhteisen työllisyysalueen valmistelussa. Läntisen Pirkanmaan oma työllisyysalue mahdollistaisi kuitenkin tätä paremmin oman alueen ja paikallisten työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspalvelujen muodostaman ekosysteemin hyödyntämisen, lähipalvelujen tuottamisen ja demokraattisen päätöksenteon.

Edellä mainittuun perustuen on valmisteltu Läntisen Pirkanmaan oman työllisyysalueen suunnittelun käynnistämistä. Yhteistoimintamalliin sitoutuvat kunnat muodostaisivat edellä mainitun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen eli Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen. Yhteistyökunnat hyväksyisivät erikseen tähän toimintamalliin pohjautuvan yhteistoimintasopimuksen ja suunnitelman työvoimapalvelujen järjestämisestä lokakuun aikana.

Vastuukuntana toimisi Sastamalan kaupunki, joka toimisi lain edellyttämänä työvoimaviranomaisena. Järjestämisvastuussa oleva vastuukunta vastaisi kuntalain 8 §:n 2. momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Sen estämättä, mitä kuntalain 8 §:n 2. momentin 5. kohdassa säädetään, järjestämisvastuussa oleva kunta voisi sopia laissa tarkoitetun työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä noudattaen mitä kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi.

Liitteenä seuraa Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen toimintamalli, jossa on tarkemmin määritelty toimintamallin periaatteet. Toimintamallin periaatteet täsmentyvät yhteistoimintasopimuksessa ja suunnitelmassa työvoimapalvelujen järjestämisestä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Hallitus osallistuu Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen valmisteluun, seuraavin periaattein:

  1. Sastamalan kaupunki tulee toimimaan Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen vastuukuntana,
     
  2. työllisyysalueen valmistelua tehdään viranhaltijatyönä, tarvittaessa alueen kuntien luottamushenkilöedustajat kutsutaan erilliseen neuvotteluun,
     
  3. Sastamalan kaupungilla vastuukuntana on oikeus hankkia työllisyysalueen valmistelussa tarvittavia asiantuntijapalveluja,
     
  4. Hämeenkyrön kunta irtaantuu Tampereen johtamasta koko Pirkanmaan työllisyysalueen valmistelusta elokuun loppuun mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin. 

Tiedoksi

Läntisen alueen kunnat/kaupungit (Sastamala, Ikaalinen, Kihniö, Parkano ja Punkalaidun), Tampereen kaupunki

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)