Kunnanhallitus, kokous 27.3.2023

Kuvaus

Nykyinen voimassa oleva yleiskaava, Sasi - Mahnala - Laitila -osayleiskaava, on tiedoiltaan vanhentunut, koska kaava ja sen selvitykset on laadittu 25 - 30 vuotta sitten. Kaavasta puuttuvat ajantasaiset tiedot, kuten elinkeinotoiminnan tarvitsemat alueet ja yhteydet, kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon arvokohteet ja -alueet ja virkistysyhteydet. Myös asumiselle varattujen alueiden laajuus ja sijainnit vaativat tarkistuksia. Laadinta-ajankohdan jälkeen alueen suunnittelutilanne on muuttunut: on saatu Hämeenkyrön strateginen yleiskaava vuonna 2016 ja uusi Pirkanmaan maakuntakaava vuonna 2017. Alueelle on myös rakennettu tai suunnitteilla uusia palveluita ja kunnallistekniikan verkostoja. Lisäksi on tullut useita lakimuutoksia, jotka uuden kaavan laadinnassa tulee ottaa huomioon.

Alue on tavoiteltua asuinaluetta ja kunta laatikin omistamalleen maalle Mahnalaan vastikään asemakaavan, joka tarjoaa 19 pientalotonttia. Kuitenkin myös muilla alueen osilla asumisen mahdollisuudet tulee ottaa uuteen tarkasteluun. Alueelle kohdistuu vuosittain useita suunnittelutarvehakemuksia ja poikkeamislupahakemuksia, joiden aikaa vaativan käsittelyn sijasta päästäisiin suoraan rakennuslupahakemuksiin, mikäli alueen rakennuspaikat olisi osoitettu oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa. Tämä olisi suuri etu sekä rakentajille että maanomistajille.

Suunnittelualueen rajauksen lähtökohtana on voimassa olevan Sasi - Mahnala - Laitila -osayleiskaavan rajaus. Kolmen Helmen Joet -hankkeen myötä tavoitteeksi on lisäksi tullut saada Matalusjoen alajuoksu ja sen valuma-alue oikeusvaikutteisen osayleiskaavoituksen piiriin. Samalla mukaan on luettu Metsäkulma ja Siurontien varsi, jotka suosittuina alueina tuottavat vuositasolla useita rakennuspaikkakyselyjä.

Uusi osayleiskaava on tavoitteena laatia oikeusvaikutteisena ja siten, että kylä- ja ranta-alueilla määritellään asumisen ja loma-asumisen rakennuspaikat suoraan rakennusluvilla ratkaistaviksi. Kaavan osallistuminen suunnitellaan yhdessä osallisten kanssa. Kaavaprosessi aikataulutetaan alustavasti kolmivuotiseksi.

Kuvaus

Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma -osayleiskaavan laatiminen on ohjelmoitu keväältä 2017 kevääseen 2020 siten, että pääosa työvaiheista ajoittuu vuosille 2018 ja 2019. 

Koko noin kolmivuotisen prosessin aikana kaavan sisältöä ja etenemistä tullaan käsittelemään arviolta kymmenessä hallituksen kokouksessa. Kaava on tavoitteena asettaa kolme kertaa nähtäville, jotta osalliset voivat antaa lausuntonsa, mielipiteensä tai muistuksensa: kehityskuva vuonna 2018, sekä valmisteluvaihe ja ehdotusvaihe vuonna 2019.

Hankkeelle tulisi nimetä luottamushenkilöiden ja kaavan laatimisen kannalta keskeisten viranhaltijoiden yhteinen ohjausryhmä, joka kommentoi kaavan aineistoja ja etenemistä ja toimii tiedonvälittäjänä osallisten, kaavoituksen ja päätöksenteon välillä.

Koko prosessin ajalle 2017-2020 on alustavasti ohjelmoitu seitsemän ohjausryhmäkokousta eli 2-3 kokousta kalenterivuotta kohti.

Hallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden tulisi nimetä ohjausryhmään sopiviksi katsomansa edustajat siten, että esteellisyyskysymykset otetaan huomioon. 

Seuraavaan on koottu esteellisyyttä koskevia huomioita teoksesta "Esteellisyys ja kaavoitus" (Sampsa Matilainen, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2014):

1. Esteellisyys arvioidaan kaavan hyväksymis- tai hylkäämispäätöksen tekohetkellä. (mt., s. 16)
2. Kunnan johtosäännössä määritellään tahot, joilla on päätösvalta ja valmisteluvastuu kaava-asioissa ja joihin sovelletaaan erityissäännöksiä. Kunnassa voi olla kuntalain 17 §:ssä tarkoitettujen virallisten toimielinten lisäksi erikseenkin asetettavia työryhmiä, jotka ovat vapaamuotoisia apu- ja valmisteluelimiä ilman muodollista toimielimen asemaa. Työryhmälle ei voida siirtää toimivaltaa tehdä kuntalaisia koskevia päätöksiä (HE 192/1994 vp.). (mt. 16)
3. Kuntakaavoituksessa voidaan perustaa kaavoituksen ohjausryhmiä tms., joiden kaavoitukseen liittyvät tehtävät vaihtelevat. Ohjausryhmässä voidaan käsitellä esim. kaavan sisältöön liittyviä kysymyksiä. Kunnan johtosäännön mukaisesti kaavan laatimisesta vastaavaa toimielintä ei sido ohjausryhmän tekemät ehdotukset. Toimielin voi vapaasti hylätä ohjausryhmän ehdotukset tai palauttaa asioita ohjausryhmälle uudelleen valmisteltavaksi. (mt., 17)
4. Kaavoituksen ohjausryhmään ei ole suositeltavaa asettaa esteelliseksi katsottavia henkilöitä ainakaan tilanteessa, jossa ohjausryhmän toiminnalla voidaan vaikuttaa kaavan sisältöön. (mt., s. 21)
5. Vaikka kaavoituksen ohjausryhmää ei yksittäistapauksessa pidettäisi kuntalain 17 §:ssä tarkoittettuna kunnan toimielimenä, henkilön toiminta tällaisessa ohjausryhmässä voidaan ottaa huomioon arvioitaessa esteellisyyttä kokonaisuutena. Estellisyysarvioinnissa otetaan huomioon, onko henkilö hallintolaissa tarkoitetulla tavalla esteellisenä osallistunut kaava-asian käsittelyyn virka- tai luottamustehtävää hoitaessaan tai toimiessaan tähän asemaansa liittyen ohjausryhmän jäsenenä. (mt., s. 21)
6. Esteellisyyden arviointi, ratkaisu ja siitä ilmoittaminen kuuluvat ensisijaisesti henkilölle itselleen. Henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään (KuntaL 52.5 §). (mt., s. 27)

Kuvaus

Osayleiskaavan tavoitteita on määritelty yhdessä osallisten kanssa. Osallisryhmien näkemyksiä on koottu erityyppisissä tapaamisissa. Tavoitteet ovat täsmentyneet viranomaisneuvottelussa, yleisötilaisuuksissa, osallisten kanssa järjestetyissä palavereissa sekä maanomistajien yhteydenottojen myötä. Tavoiteraporttiin on koottu palaverien, asiakastapaamisten, yleisötilaisuuksien ja ryhmätöiden sekä viranomaisneuvottelun keskeisimmät tulokset.

Kaavan tavoitteiden määrittelyn taustoja ja tavoiteraportin luonnos esiteltiin kaavan ohjausryhmälle 10.4.2018 sekä yleisötilaisuudessa 12.4.2018 Jyväpirtillä, jolloin tavoitteisiin oli mahdollista antaa palautetta.

Tavoiteraportti lähetettiin kommentoitavaksi ohjausryhmälle, jolla ei ollut siitä huomautettavaa. Tärkeänä pidettiin, että kuntalaisille kaavan vaiheista tiedotettaessa edelleen selkeytetään, mikä kuuluu kaavoituksen kautta päätettävään osuuteen ja mikä ei.

Ensisijaisesti osayleiskaavan tavoitteiden tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslakia, valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä maakuntakaavan ja kunnan strategisen yleiskaavan tavoitteita. Kaavan tulee huomioida myös Pirkanmaan ympäristöohjelma Ympäristöviisas Pirkanmaa 2040 ja Hämeenkyrön kuntastrategia Menestyvä Hämeenkyrö 2030 sekä Hiilineutraalit kunnat - Hinku-hankkeen tavoitteet.

Edellä mainittujen pohjalta tavoiteraportin loppuun on tehty kooste niistä tavoitteista, joiden mukaan kaavan valmistelua tullaan viemään eteenpäin. Nämä on kirjattu myös päivitettyyn osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 8.10.2018. Kaavan seuraavien selvitysten valmistuessa ja kaavasuunnittelun edetessä tavoitteet edelleen täsmentyvät ja tarvittaessa niitä päivitetään OAS:aan.

Yleiskaavatyö jatkuu kehityskuvan (vyöhyketarkastelu) laatimisella syksyllä 2018.

Kuvaus

Sasi - Mahnala - Laitila - Metsäkulma -osayleiskaava on edennyt kehityskuvavaiheen aineistojen nähtäville asettamiseen lausuntojen ja mielipiteiden saamiseksi. Kehityskuva on laadittu asetettujen tavoitteiden, saadun palautteen, osallistumistilaisuuksien ja suunnittelukokouksien, sekä laadittujen selvitysten, kuten maisemaselvityksen ja luontoselvityksen, tulosten pohjalta. Kehityskuvakartalla on osoitettu rakentamiselle suotuisia alueita jatkosuunnittelun ja seuraavia vaiheita varten laadittavien selvitysten, kuten arkeologian selvityksen ja emätilaselvityksen, pohjaksi.

Viranhaltijoiden yleiskaavaryhmä kommentoi kehityskuvan laatimista kokouksessaan 4.2.2019. ELY:n kanssa on pidetty työpalavereja kehityskuvan laatimisesta mm. 20.11.2018 (luontoselvitys) ja 7.2.2019 (vyöhykkeet). Kehityskuvan laatimisesta pidettiin ohjausryhmän kokous 19.2.2019. Kokouksen aluksi todettiin, että nyt kun ollaan etenemässä aloitusvaiheesta ja yleisestä tavoitteenasettelusta aluevarausten suunnitteluun, ohjausryhmän jäsenten tulee tarkistaa mahdollinen jääviytensä.

Kehityskuva, maisemaselvitys ja luontoselvitys asetetaan nähtäville lausuntojen ja mielipiteiden saamiseksi vähintään 30 vuorokaudeksi, esim. 22.3.-23.4.2019. Nähtävillä olon aikana pidetään yleisötilaisuus ja käydään tarvittaessa neuvotteluja maanomistajien kanssa. Luontoselvitystä täydennetään keväällä ja kesällä 2019 mm. liito-oravaselvitysten ja lisäalueiden osalta.

Aineistot ovat: 1. Kehityskuvaraportti liitteineen (ml. selostus ja kartta), 2. Maisemaselvitys, 3. Luontoselvitys. 

Kuvaus

Hallitus perusti 11.9.2017 § 136  Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma -osayleiskaavalle ohjausryhmän ja nimesi jäseniksi Esa Järvenpään (puheenjohtaja), Vilho Ponkiniemen, Katariina Pylsyn ja Päivi Arheniuksen.

Lautakuntien nimeämiä edustajia ryhmässä ovat Jarmo Kalliola, Kari Isokivijärvi ja Heidi Schroderus. 

Hallituksen nimeämät Päivi Arhenius ja Katariina Pylsy ovat jäävänneet itsensä ohjausryhmän työstä.

Kuvaus

Osayleiskaavan valmisteluvaiheessa on laadittu kaavakartta, merkinnät ja määräykset, kaavaselostus, emätilaselvitykset, luontoselvityksen täydennys, arkeologian selvitys ja luonnos rakennetun kulttuuriympäristön selvityksestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty. Osayleiskaavan valmisteluvaiheen laatimisen pohjana ovat olleet Tavoiteraportti, joka hyväksyttiin 8.10.2018 ja Kehityskuva, joka oli nähtävillä 22.3.-23.4.2019. Kehityskuvaan saadut lausunnot ja mielipiteet, sekä kuvaus siitä miten ne on huomioitu kaavassa, on koottu palauteraporttiin (kaavan aineisto nro 5). Lähtökohtana on lisäksi ollut maisemaselvitys, joka laadittiin kehityskuvavaiheessa.

Rakennuspaikat on kaavakartalla osoitettu rannoilla ja kuivan maan edullisuusvyöhykkeillä siten, että ne voidaan toteuttaa suoraan rakennusluvilla. Rannoilla uusia lomarakennusten rakennuspaikkoja on 7 kappaletta ja kuivalla maalla uusia asuinpientalojen rakennuspaikkoja on 169. Rannoilla ja kuivalla maalla on lisäksi osoitettu AO-1-merkinnällä yhteensä 43 nykyistä lomarakennuspaikkaa, joiden muuttamista vakituiseksi asunnoksi voi hakea suoraan rakennusluvalla. Rakennuspaikkojen ulkopuolella rannat ovat jatkossakin poikkeamiskäsittelyjen piirissä ja kuivan maan alueet suunnittelutarvealuetta.

Osayleiskaavan alueelle sijoittuu kaksi kunnan asemakaava-aluetta, Mahnalan asemakaava-alue, jolla on 19 tonttia (lainvoima 2017), ja Sasin Aurinkopellon asemakaava-alue, jolla on 12 tonttia ja joka on juuri ollut toisen kerran ehdotuksena nähtävillä. Osayleiskaavalla ei muuteta näiden asemakaavojen sisältöä. Osayleiskaavalla ei osoiteta uusia asemakaava-alueita.

Alueen tämänhetkinen asukasmäärä on 1200. Kaavan tavoitevuoteen 2040 mennessä arvioidaan, että edellä esitetystä rakennuspaikkojen potentiaalista toteutetaan noin puolet mikä 20 vuoden kuluessa tuo alueelle noin 480 uutta asukasta, mutta poistuma huomioiden noin 240 henkilön väestönlisäyksen.

Rakennuspaikkojen lisäksi osayleiskaavassa osoitetaan maiseman, luonnon ja kulttuuriympäristön arvoalueet ja -kohteet alueen tarkemman suunnittelun ja rakentamisen tueksi. Pääosa alueesta on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Sasintie-Maisematie on historiallinen Hämeenkankaan-Kyrönkankaan tie, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella on useita Natura-alueita. Matalusjoen valuma-alue on raakkujen suojelemiseksi osoitettu omalla merkinnällään. 

Osayleiskaava-aluetta on laajennettu kehityskuvavaiheen jälkeen siten että valtatien 3 pohjoispuolelta on otettu mukaan se Palkon kylän osa, joka lukeutuu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Alueen pinta-ala on nyt 62 km2.

Voimassa olevan osayleiskaavan toteutumattomia lomarakennuspaikkoja ei voida muuttuneen lainsäädännön ja muuttuneiden mitoitusnormien vuoksi siirtää laadittavaan osayleiskaavaan. Voimassa olevan osayleiskaavan perusteella rantojen lomarakennuspaikoille voi toistaiseksi hakea suoria rakennuslupia. Rakentamistavoitteesta maanomistajan tulee olla viipymättä yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan tai kaavoitukseen. Tietyssä aikaikkunassa aloitetut rakennushankkeet voidaan vielä saada laadittavana olevaan osayleiskaavaan mukaan.

Alueen rakennushankkeiden määrä ja laajuus ovat viime vuosina olleet maltillisia. Valmisteluvaiheen osayleiskaava-aineiston nähtäville asettamisen yhteydessä ei aseta MRL:n mukaista rakennuskieltoa tai toimenpiderajoitusta, vaan rakentamisen luvitus jatkuu toistaiseksi nykyisellään.

Osayleiskaavan aikaisemmat vaiheet, tavoitteenasettelu ja kehityskuva, tehtiin kunnan omana työnä. Valmisteluvaiheen kaavan laatijaksi valittiin kilpailutuksen pohjalta elokuussa 2019 Ramboll Finland Oy (kaavakartta, emätilaselvitykset, mitoitus, kaavan kuvaus ja vaikutusarviointi). Kaava-aineisto on laadittu kiinteässä yhteistyössä kunnan kaavoittajien, ohjausryhmän, viranhaltijoiden ja konsultin kesken. Kunnan kaavoitus on vastannut työn ohjelmoinnista, prosessin etenemisestä, lähtötiedoista, viranomaisyhteistyöstä, palauteraportista, OAS:n päivityksestä, kulttuuriympäristöselvityksestä ja selostuksen kokoamisesta.

Osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineisto esitetään asetettavaksi nähtäville noin kahden kuukauden ajaksi, jotta osalliset ehtivät antaa mielipiteensä ja viranhaltijat ja viranomaiset lausuntonsa. Maanomistajat pyritään tavoittamaan myös kirjeitse. Nähtävilläoloaika voi olla esimerkiksi 7.12.2020-8.2.2021. Yleisötilaisuuden mahdollisuutta selvitetään kunnan linjausten mukaisesti.

Osayleiskaavan valmisteluvaiheen nähtävillä olo on tärkein vuorovaikutteinen vaihe, jossa osallisten, viranhaltijoiden ja viranomaisten tulee esittää mahdollisimman monipuoliset ja kattavat kantansa ja palautteensa kaavan ehdotusvaiheen laatimisen tueksi. Nähtäville asetettava kaavakartta, merkinnät ja määräykset ja kaavaselostus ovat luonnoksia, joita kehitetään ja tarkistetaan ehdotusvaiheeseen edettäessä osallisilta ja viranomaisilta saatavan palautteen sekä mahdollisten täydentävien selvitysten pohjalta. Tärkeintä on kommentoida kaavakarttaa, merkintöjä ja määräyksiä, vain niistä tulee oikeusvaikutteisia. Kun ehdotusvaihe asetetaan nähtäville, suuria muutoksia kaava-aineistoon ei enää ole tarkoitus tehdä.

Pykälän oheismateriaalina ovat viimeisimmän ohjausryhmän kokouksen 27.10.2020 muistio sekä valmisteluvaiheen kaavan aineistot: 1. kaavaselostus, 2. kaavakartta (jossa merkinnät ja määräykset), 3. edullisuusvyöhykkeet ja rakennuspaikat -kartta, 4. osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 5. kehityskuvavaiheen palauteraportti, 6. emätilaselvitystaulukot. Nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon liitetään myös 7. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun MRL muistio, 8. valmisteluvaiheen ELY:n työpalaverin muistio, 9. luontoselvitys, 10. maisemaselvitys, 11. kulttuuriympäristöselvitysluonnos ja 12. arkeologian selvitys. Kaavoitus voi tehdä aineistoihin vielä teknisiä tarkistuksia nähtävilläolon alkamiseen saakka.

Kuvaus

Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma -oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen on edennyt ehdotusvaiheeseen. Valmisteluvaiheen aineistoon saatiin 127 mielipidettä alueen maanomistajilta ja 19 lausuntoa mm. viranomaisilta, lautakunnilta, alueen yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Palautteesta on noussut esiin tärkeitä teemoja, joiden jatkovalmistelu edellyttää kunnan tahtotilan ja kaavan tavoitteiden tarkentamista.

Huhti-toukokuussa 2021 on käyty ohjausryhmän, viranhaltijaryhmän, ELY:n ja hallituksen kanssa kaavoituksen käynnistämä seitsemän kokouksen sarja, jonka tarkoituksena on ollut:

• tutustua kaavan valmisteluvaiheesta saatuun palautteeseen
• saada kaavan ehdotusvaiheen työstämistä varten kommentit ja näkemykset
• linjata millä periaatteilla asiat kaavaehdotuksessa ratkaistaan ja esitetään.
   

Kaavaehdotusvaiheen laatijaksi on kaavoitusarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä valittu puitesopimuskumppani A-Insinöörit Civil Oy, projektipäällikkönä arkkitehti Johanna Närhi. Ehdotusvaiheen laatimisen pohjana toimivat:

• valmisteluvaiheen ja sitä edeltäneiden vaiheiden kaava-aineistot ja selvitykset,
• valmisteluvaiheeseen saatu palaute,
• kevään 2021 kokoussarjan perusteella hallitukselle hyväksyttäviksi esitettävät linjaukset ja muut työn kuluessa v. 2021 käytävät neuvottelut ja keskustelut (viranhaltijoiden yleiskaavaryhmä, luottamushenkilöiden ohjausryhmä, ELY, maakuntamuseo, kunnanhallitus, muut osalliset)
• täydentävät tai viimeisteltävät selvitykset
   

SMLM-kaavan lähtökohtina ja jatkovalmistelun tavoitteina keväällä 2021 pidetyissä kokuksissa on korostettu, että alue on alueluokitukseltaan joko kaupungin läheistä maaseutua (maaseutumainen alue, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita) tai osin myös kaupungin kehysaluetta (kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä). Alueeseen kohdistuu kasvavaa rakentamisen kysyntää, johon yleiskaavalla halutaan vastata. Kunta haluaa yleiskaavan tavoitteilla osoittaa, että kaavoitettava alue tulee olemaan asumisen, alueen elinkeinojen ja ympäristön kannalta kehittyvää ja arvonsa säilyttävää aluetta. Tämän takia asukasmäärän odotetaan alueella maltillisesti kasvavan, mikä toteuttaa kuntastrategian tavoitteita.

Kuten Pirkanmaan Ely-keskuksen lausunnossa on todettu asuminen alueella perustuu pääasiassa yksityisautoiluun, mutta sen synnyttämä päästökuorma on vähenemässä. Kehittyvä tekniikka mahdollistaa sen, että yksityisautoilua ei tule nähdä sellaisena päästölähteenä kuin se tähän mennessä on ollut. Joukkoliikenteen käyttöä pyritään helpottamaan varaamalla kaavaan liityntäpysäköintipaikat vt 3:n varteen. Siksi Hämeenkyrön kunta katsoo, että kaavavalmistelu ei ole ristiriidassa kunnan ilmastotavoitteiden kanssa.

Rakennuspaikkojen lukumäärässä ja käyttötarkoituksen muutosten mahdollistamisessa on otettu huomioon pienenevien ikäluokkien vaikutus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kysyntään, ja siksi tavoitteena on turvata palveluiden käyttöasteen säilyminen. Julkisten palvelujen tarpeen merkittävä lisääntyminen ei ole todennäköistä. Alueen asukasluvun maltillinen kasvu lisää pienten kaupallisten palveluiden syntymisen mahdollisuutta, mikä osaltaan vähentäisi alueelta pois suuntautuvaa liikennettä.

Pykälän liitteet 1-3:

Kaavan yleiset tavoitteet, Karttaliite rantarakentamisesta SMLM-alueella ja SMLM-kaavan toteutumatta jääneet rantarakennuspaikat -muistio.

Kuvaus

Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä ajalla 7.12.2020-15.2.2021 mielipiteiden ja lausuntojen antamista varten. Nähtävilläolosta tiedotettiin julkaisemalla kuulutus kunnan internet-sivuilla, ilmoitustaululla ja UutisOivalehdessä. Maanomistajille lähetettiin kirjetiedotus ja viranomaistahoille lähettämällä lausuntopyynnöt. Kaavaan oli mahdollista antaa palautetta sähköisesti, kirjeitse ja karttaohjelman kautta. Yleisötilaisuus järjestettiin etäyhteyksin 28.1.2021 ja sen tallenne on ollut saatavilla kunnan internet-sivuilla. Ehdotusvaiheen alussa kunta järjesti ohjausryhmän, kunnanhallituksen ja viranomaisten kokous-/neuvottelusarjan ehdotusvaiheen tavoitteiden tarkentamiseksi. Kunnanhallitus päätti tarkennetuista tavoitteista kokouksessaan 31.5.2021. 

Saapunutta palautetta on käsitelty kunnan ja kaavaakonsultin välisissä työneuvotteluissa huomioiden saapuneita lausuntoja, mielipiteitä ja alueelta karttunutta tietosisältöä.Luonnosvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin on laadittu vastineet, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaehdotuksen valmistelun aikana on viimeistelty kulttuuriympäristöselvitys. Siitä järjestettiin esittelytilaisuus asukkaille 18.5.2022 Mahnalan Ympäristökoululla. Muutamien maanomistajien kanssa on keskusteltu erikseen huhti-toukokuussa 2022, mikäli jätetyissä mielipiteissä on ollut tulkinnanvaraisuutta tai epäselvyyttä, jota ei olisi muuten pystytty selvittämään. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-aluetta laajennettiin Kalkunmäessä, kun kaava-alueeseen otettiin mukaan voimassa olevan Sasi-Mahnala-Laitila osayleiskaavan mukainen AP-alue. Kaavahankkeen OAS on päivitetty suunnittelualueen, hankeaikataulun ja hankkeen kulun mukaisesti. Kaavakartalle, merkintöihin ja määräyksiin sekä kaavaselostukseen on tehty paljon täydennyksiä ja tarkistuksia.

Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus muutetaan ehdotusvaiheessa marraskuussa 2021 vahvistuneen Valtioneuvoston päätöksen mukaiseksi. Aluerajaus sisältää peltoaukeiden lisäksi maisemaa rajaavat, maisemarakenteellisesti merkittävät selännealueet. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Hämeenkankaan ja Kyrönkankaantie osoitetaan kaava-alueella valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön viivamerkinnällä (ns. RKY-kohde), jonka kaavamääräystä on tarkistettu ehdotusvaiheessa. Ehdotusvaiheessa on viimeistelty kulttuuriympäristöselvitys ja rakennuskannan inventointi. Rakennetun kulttuuriympäristön arvoaluerajauksia (sra) on osoitettu kaavakartalla 13 kpl keskeisille kyläalueille ja Alhoniemeen ja niiden aluerajauksia on muutettu yleispiirteisemmäksi. Alueelta inventoitiin yhteensä 147 kohdetta. Arvoalueiden lisäksi alueelta on arvotettu 46 erityisen arvokasta 1-suojeluluokan kohdetta, 59 arvokasta 2-suojeluluokan kohdetta sekä 42 3-luokan kohdetta. Kaavakartalle säilytettävinä rakennuksina tai rakennusryhminä osoitetaan 1- ja 2-suojeluluokkien kohteet. Ehdotusvaiheessa on tarkistettu muinaismuistoalueiden ja -kohteiden merkinnät.

Kaavaehdotusta valmisteltaessa on tarkistettu rantamitoituksen ja kuivanmaan mitoituksen emätilatarkastelut. Rantamitoituksen osalta mitoitusperiaatteisiin tai mitoitusvyöhykkeisiin ei ole tehty muutoksia. Kaavakartalle on lisätty muutamia maatiloihin tai vakituisiin asuntoihin liittyviä erillisen rantasaunan merkintöjä (musta kolmio) toteutuneen tilanteen mukaisesti. Näiltä erillisiltä rantasaunoilta poistettiin aluevaraukset, ne sijaitsevat maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Lisäksi mahdollistetaan kolmelle maatilalle elinkeinotoimintaan liittyvän saunan toteuttaminen rannalle (kaavamerkintänä keltainen vinoneliö). Uusia loma-asunnon tai vakituisen asunnon rantarakennuspaikkoja on osoitettu kaavaehdotuksessa 12 kpl, kun niitä luonnosvaiheessa oli 7 kpl. Uudet vakituisen asunnon rakennuspaikat ranta-alueella (yhteensä 3 kpl) sijaitsevat Ahrolan emätilalla Kalkunmäessä (2 kpl) ja ei-omarantainen rakennuspaikka Arostenniemeen Korvurinlahdesta etelään (1 kpl). Uudet loma-asunnon rantarakennuspaikat (yhteensä 9 kpl) sijaitsevat Taivallahden rannalla (4 kpl eri emätilojen alueilla), Niemenmaassa (1 kpl), Mahnalan Matinnokassa (1 kpl), Alhoniemessä (2 kpl), Miharinlammilla (1 kpl) ja Lammassaaressa (1 kpl). Rantamitoituksen ylittäviä rantarakennuspaikkoja näistä on 5 kpl ja 8 kpl on rantamitoituksen mukaisia.

Ehdotusvaiheessa on laadittu rantarakennuspaikkojen kohtuullisuustarkastelu, koska kaavaluonnoksesta saatiin runsaasti palautetta ns. menetetyistä rantarakennuspaikoista. Kohtuullisuustarkastelun johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaavamerkintöjä on käytetty vuoden 1992 osayleiskaavassa eri tavalla kuin, mitä nykypäivänä käytetään. Esimerkiksi kaikki maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen osoitetaan MT-, MA ja M-alueina eikä lainkaan esim. maatilojen talouskeskuksia. Maisematien varsille on osoitettu laajasti AP-alueita, mutta kuivanmaan mitoitusta ei ole laadittu, joten osayleiskaava vuodelta 1992 ei ole ratkaissut rakennuspaikkojen sijoitteluun liittyvää maanomistajien tasapuolista kohtelua kuivallamaalla. Maatiloihin liittyvät erilliset rantasaunat on merkitty voimassa olevassa osayleiskaavassa RA/S-alueina ilman rakennuspaikan merkintää eli niitä ei ole osoitettu itsenäisiksi rakennuspaikoiksi, eikä osoiteta nyt laadittavassa osayleiskaavassakaan. Emätila- ja kiinteistökohtaisen kohtuullisuustarkastelun perusteella lisättiin uudet rantarakennuspaikat 2 kpl Taivallahden rannalle, 1 kpl Arostenniemen kärkeen (Niemenmaalle). Muuten kyse on erillisten rantasaunojen merkinnöistä, jo myönnettyjen rakennuslupien mukaisista loma-asuntojen rakennuspaikoista (merkitään olemassa olevina rakennuspaikkoina) ja joidenkin rakennuspaikkojen siirroista.

Kaavaehdotusta valmistaessa tarkistettiin edullisuusvyöhyke kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti 5 km koululta. Lisäksi kuivanmaan mitoitukseen tehtiin mitoitusvyöhykkeiden tarkistuksia. Luonnosvaiheessa mitoitusvyöhykkeet oli rajattu pienipiirteisemmin, ehdotusvaiheessa vyöhykerajauksia laajennettiin, periaatteella, että vyöhykkeet tuottavat rakennusoikeutta yhtenäisemmillä vyöhykerajauksilla, mutta rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan erityiset ympäristöarvot. Lisäksi luonnosvaiheessa oli jätetty runsaammin osoittamatta uusia rakennuspaikkoja kaavakartalle oletuksella, että rakennuspaikkoja voi hakea suunnittelutarveratkaisulla.

Luonnosvaiheessa kuivanmaan mitoitustaulukossa on laskennallisia rakennusoikeuksia yhteensä 280 kpl emätilaselvityksen perusteella muodostuvaa uutta rakennuspaikkaa ja kaavaan osoitettavia rakennuspaikkoja 169 kpl. Ehdotusvaiheessa muodostuvia laskennallisia rakennusoikeuksia on yhteensä 374 kpl (94 kpl enemmän kuin kaavaluonnoksessa), joista kaavakartalla osoitetaan rakennuspaikkoina 244 kpl (75 kpl enemmän kuin kaavaluonnoksessa). Rakennuspaikoista 32 kpl on mitoituksen ylittäviä kohtuullisuusharkinnan perusteella osoitettavia rakennuspaikkoja. Kaikkia mitoituksen mukaisia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa kaavassa erityisten ympäristöarvojen takia, näitä on yhteensä 22 kpl. Lisäksi 27 kpl on suunnittelutarveratkaisuilla haettavissa olevia kylistä selvästi kauempana olevia tiloja.

Kaavaehdotuksessa on turvattu maanomistajien tasapuolinen kohtelu laajemmin kuin luonnosvaiheessa. Periaatteena on edelleen pidetty sitä, että enintään 4 uutta rakennuspaikkaa osoitetaan kiinteistöä kohti, vaikka laskennallisia rakennusoikeuksia muodostuisi mitoituksen perusteella kiinteistölle tätä enemmän. Tällä turvataan alueen säilymistä edelleen maaseutumaisena. Uudet rakennuspaikat muodostavat paikoin kokonaan uusia noin kymmenenkin rakennuspaikan kokonaisuuksia, mutta ne sijoittuvat arvokkaiden maisema-alueiden ulkopuolelle. Tällaisia ovat mm. Loikarintien ja Huomentien lähiympäristön, Raattajärventien ympäristön, uudet AO-1-alueet. Myös Sasiin ja Lemmakkalaan on osoitettu suhteellisen paljon uusia rakennuspaikkoja, mutta noin 3–4 uuden rakennuspaikan kokonaisuuksina. Rakentamistapaa ohjaavia kaavamääräyksiä on tarkennettu kaavan yleismääräyksiin ehdotusvaiheessa.Kunnan omistamat tilat, Aalto Sasissa ja tila Ojakoski Mäkihuidantien ympäristössä, on osoitettu asemakaavoitettaviksi ja pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi.

Kaavaa-alueen väestötavoitteeksi on luonnosvaiheessa asetettu 400–600 uutta asukasta. Uudet rakennuspaikat mahdollistavat noin 730 uuden asukkaan sijoittumisen alueelle, mikäli kaikki rakennuspaikat toteutettaisiin. Väestön poistuma huomioiden väestömäärän lisäys olisi noin 360 asukasta. Rakennuspaikkojen toteuttaminen on täysin yksityisten maanomistajien tahdosta ja aktiivisuudesta myydä/toteuttaa rakennuspaikkoja. Näin ollen on hyvin epätodennäköistä, että kaikki rakennuspaikat toteutuisivat. Jos puolet rakennuspaikoista toteutuu (noin 120 rakennuspaikkaa) vastaa se väestömäärältään noin 360 asukasta, väestön poistuma huomioiden noin 180 asukasta. Kaavaehdotus on vielä linjassa asetetun asukasmäärätavoitteen kanssa siitäkin huolimatta, että uusia rakennuspaikkoja on osoitettu luonnosvaihetta enemmän.

Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon maa- ja metsätalouden kehittämisedellytykset. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella metsälaki on voimassa metsän hoitamisen ja käyttämisen osalta maa- ja metsätalousalueeksi (M, MU, MY, ME sekä MA) tai virkistyskäyttöön (V-alkuiset) osoitetuilla alueilla. Maatilat on selvitetty ehdotusvaiheessa Ruokaviraston rekisteristä. Kotieläintalouden suuryksiköt ja niiden laajenemismahdollisuudet on huomioitu ME-aluevarauksina kaavakartalla. Maatiloihin liittyvien tuotanto- ja varastorakennusten alueita on osoitettu AM-2 merkinällä silloin, kun alueet ovat selkeästi varastointiin ja tuotantokäyttöön tarkoitettuja ja erillään pihapiiristä. Maatalouden sivuelinkeinot on mainittu erityisesti maatilojen talouskeskusten alueiden AM-1 ja AM-2 kaavamääräyksissä. Rakennuspaikkojen keskittäminen kyliin ja ryhmiin edistää maa- ja metsätalouden toimintamahdollisuuksia, kun asutus ei hajaudu tuotantokäyttöön soveltuville alueille.

Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan pääasiassa laajojen peltoalueiden ulkopuolelle. Hevosläheisen asumisen alueet on osoitettu Lemmakkalaan, Metsäkulmaan ja Ala-Rautian tilan ympäristöön, minne hevostiloja on jo keskittynyt merkittävästi. Ulkoilureittien merkintöjä on poistettu yksityisten omistamilta mailta maanomistajien palautteiden perusteella. Jokamiehenoikeuksiin perustuva liikkuminen on kuitenkin mahdollista. Maisematyöluvan vaatimus on poistettu kaavamääräyksistä vanhentuneena.

Direktiivilajeja koskevat luo-merkinnät säilytetään osayleiskaavassa luonnonarvojen vaalimiseksi ja ne osoitetaan luo-1-, luo-2- ja luo-3-merkinnöillä. Luonnosvaiheen soikioista ja ympyröistä luo-alueista on ehdotusvaiheessa luovuttu. Lisäksi kaavakartalla osoitetaan arvoalueiden välisiä yhteyksiä ohjeellisina ekologisina yhteyksinä, jotka joka yhdistää toisiinsa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ydinalueita, esim. luonnonsuojelualueita ja laajoja metsäalueita, ja joita pitkin esim. eläimet, mutta myös kasvit voiva t siirtyä alueelta toiselle. Lisäksi kaavassa on osoitettu luonnonsuojelualueet ja Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet. Matalusjoen valuma-alue ja ranta-alue on osoitettu kaavakartalla, jotta ne tulisivat huomioiduksi maankäytön suunnittelussa ja toimenpiteissä, ettei aiheuteta kuormitusta Matalusjokeen.

Yleisten teiden merkinnät ja määräykset muutettiin ELY-keskuksen lausunnon perusteella.

Kaavan laatija Johanna Närhi, A-Insinöörit Civul Oy, on toimittanut Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaava-asiakirjat, kaavakartan ja kaavaselostuksen liitteineen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Johanna Närhi esittelee aineistoa kokouksessa.

Pykälän oheismateriaalina on tiedoksi hallitukselle luonnosvaiheessa saapuneet lausunnot ja mielipiteet.

Pykälän oheismateriaalina esteellisyyteen liittyvä ohjeistus.