Kuvaus
Valtuuston kokouksessa 15.12.2025 Vihreiden valtuustoryhmä, aloitteen 1. allekirjoittaja Mira Card sekä 4 muuta, on jättänyt seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:
"Aloite vieraslajien torjunnan pelillistämisestä ja tukitoimista Hämeenkyrön kunnan alueella
Hämeenkyrössä on kasvava ongelma luonnossa leviävistä ja kotoperäistä lajistoa uhkaavista haitallisista vieraslajeista.Tällaisia lajeja ovat muun muassa komealupiini, jättipalsami, karhunköynnös ja etelänruttojuuri. Myös haitalliset eläinlajit, kuten espanjansiruetanat, aiheuttavat merkittävää haittaa.
Vieraslajien torjunta on kriittistä, sillä ne:
- Heikentävät luonnon monimuotoisuutta: Esimerkiksi komealupiini ja jättibalsami leviävät aggressiivisesti, syrjäyttävät nopeasti kotoperäistä kasvillisuutta ja köyhdyttävät paikallista lajistoa. Lupiini muuttaa lisäksi maaperän typpipitoisuutta, mikä estää alkuperäisten lajien paluuta.
- Aiheuttavat lisäkustannuksia: Hoitamattomat ja levinneet esiintymät aiheuttavat kunnalle merkittäviä taloudellisia lisäkustannuksia tulevaisuudessa. Torjuntatoimien aloittaminen viivyttelemällä kasvattaa ongelmaa ja nostaa torjunnan hintaa.
- Perinteiset menetelmät ovat riittämättömiä: Kunnan tekemät tienvarsiniitot eivät usein ole riittävä tapa torjua näitä lajeja niiton ajoituksen tai laitteiden rajallisten toimintasäteen vuoksi. Pahimmillaan väärin ajoitettu niitto voi edesauttaa vieraslajien leviämistä. Lajeja on poistettava myös alueilla, joihin isoilla koneilla ei päästä.
Ratkaisumalliksi me Hämeenkyrön Vihreät ehdotamme, että Hämeenkyrön kunta ottaa käyttöön vieraslajien torjuntaan tähtäävän pelillistämismallin hyödyntäen kansalaisosallistumista. Crowdsorsan kaltaiset mobiilipohjaiset mallit mahdollistavat poiston juuri niillä alueilla (esim. pensaikot ja ranta-alueet), joihin perinteinen koneellinen torjunta ei ylety.
Kansalaisedut:
Pelillistäminen on osoittautunut erittäin suosituksi ja tehokkaaksi useissa kymmenissä kunnissa Suomessa. Se siirtää työtä kunnan työntekijöiltä aktiivisille asukkaille. Nuoret ja muut asukkaat voivat saada kesätyönomaisesti tuloja ja samalla oppia tuntemaan suomalaista luontoa.
Malli myös edistää asukkaiden sitoutumista ja yhteisöllisyyttä omaan kotikuntaan. Rakenne on joustava, sillä kunta voi jaksottaa käytettäviä varoja siten, että vieraslajien uusintapoistoja voidaan tehdä useaan kertaan saman kasvukauden aikana lajien biologisen kasvurytmin mukaisesti.
Pelillistämisen menestyksen varmistamiseksi kunnan on järjestettävä riittävät tukitoimet:
Keräyspisteet:
Kunnan on osoitettava tai järjestettävä asianmukaiset keräyspisteet tai -päivät, jotta poistetut kasvimassat (etenkin siemenelliset osat) eivät päädy takaisin luontoon tai polttoon soveltumattomina. Myös etanoille tarvitaan asianmukainen ohjeistus ja/tai keräysväylä.
Kunnan tulee laatia selkeä ja helposti saavutettava ohjeistus siitä, miten kukin haitallinen vieraslaji poistetaan oikeaoppisesti ja turvallisesti. Kunnan tulisi tehdä yhteistyötä paikallisten yhdistysten, koulujen ja nuorisotoimen kanssa pelin markkinoinnissa ja jalkauttamisessa.
Ehdotus:
Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Hämeenkyrön kunta budjetoi ja osallistuu vieraslajien torjuntaan tähtäävän pelillistämisen käyttöönottamiseen ja sen edellyttämiin tukitoimiin. Näiden toimenpiteiden avulla palautamme luontoa kotoperäisille kasveille ja edistämme paikallisten sitoutumista Hämeenkyröön.
Hämeenkyrössä 15.12.2025, Hämeenkyrön Vihreä valtuustoryhmä"
Aloitevastauksen valmistelu
Hämeenkyrön kunnanhallitus päätti 19.1.2026 valtuuston päätösten toimeenpanon yhteydessä lähettää aloitteen valmisteluun elinympäristölautakunnalle. Määräaika aloitteen tuomiseksi valtuustokäsittelyyn on kesäkuun valtuusto.
Asian käsittely
Hämeenkyrön kunnan alueella esiintyy useita haitallisia vieraslajeja, esimerkiksi komealupiini, jättipalsami, karhunköynnös ja etelänruttojuuri. Näiden lajien leviäminen aiheuttaa merkittäviä haasteita luonnon monimuotoisuudelle, maankäytölle ja kunnan ylläpitovastuulle. Haitallisten vieraslajien torjunta on pitkäjänteistä työtä, johon liittyy useita käytännön, taloudellisia ja toiminnallisia reunaehtoja.
Yksi keskeisimmistä haasteista on torjunnan jatkuvuus. Haitallisten vieraslajien poistaminen edellyttää usean vuoden ajan toistuvia toimenpiteitä, sillä yksittäinen niitto tai kitkentä ei yleensä riitä hävittämään kasvustoa pysyvästi. Erityisesti komealupiini ja jättipalsami uusiutuvat nopeasti, mikäli torjunta keskeytyy tai ajoitetaan väärin.
Toinen merkittävä haaste liittyy torjuntamenetelmien soveltuvuuteen. Kunnan tekemät perinteiset hoitotoimenpiteet, kuten tienvarsien koneellinen niitto, eivät aina ole tehokkaita haitallisten vieraslajien torjunnassa. Osa esiintymistä sijaitsee alueilla, joihin raskaalla kalustolla ei ole pääsyä. Väärin ajoitettu niitto voi edesauttaa lajien leviämistä.
Henkilöstö- ja resurssikysymykset muodostavat oman haastekokonaisuutensa. Haitallisten vieraslajien torjunta kilpailee samoista kunnossapidon ja ympäristönhoidon resursseista muun lakisääteisen toiminnan kanssa. Erityisesti vaikeasti torjuttavat lajit vaativat useita työvaiheita ja pitkäjänteistä seurantaa.
Lisähaasteita syntyy vastuunjaosta kunnan, valtion ja yksityisten maanomistajien välillä. Kunta voi toteuttaa torjuntatoimia omilla alueillaan, mutta muilla alueilla torjunta perustuu pitkälti maanomistajien omaan aktiivisuuteen. Tämä tekee torjunnasta epätasaista ilman laajaa tiedottamista ja yhteistyötä.
Kunnan ilmasto-ohjelma hyväksyttiin valtuustossa 16.12.2024. Siinä on asetettu tavoitteeksi tukea luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi toteuttamalla kunnostus- ja ennallistamistoimenpiteitä vieraslajien osalta. Aloitteessa ehdotettu pelillistäminen ja sitä kautta joukkoistettu torjunta voi olla perinteisten hoitotoimenpiteiden täydentäjä, ei niiden korvaaja. Pelillistäminenkin vaatii usean vuoden toistoja ja kuntalaisten pitkäaikaista sitoutumista ollakseen vaikuttava apu vieraslajien torjunnassa. Menetelmä edellyttää kunnalta alustan luomista fyysisistä paikoista, missä on kunnalla maanomistusta ja missä kyseisiä vieraslajeja esiintyy. Tällaista tietoaineistoa ei kunnassa ole valmiina. Myös valvonta vaatii kunnalta työpanosta. Vuoden 2027 talousarviota valmisteltaessa voidaan selvittää mahdollisuuksia osoittaa resursseja vieraslajien torjuntaan oman työn lisäksi joukkoistamalla torjuntaa pelillistämisen avulla.
Päätöksen peruste hallintosääntö § 112