Kuvaus
Perussuomalaisten valtuustoryhmä, aloitteen jättäjä Rauno Mäki, ovat jättäneet seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen valtuuston kokouksessa 15.12.2025:
"Esitämme, että Hämeenkyrön kunta/kunnanvaltuusto tekee periaatepäätöksen, että kunnan alueelle tuleville teollisen luokan tuulivoimaloille/tuulivoimapuistoille on haettava ennen rakennusluvan myöntämistä voima-alueelle ympäristölupa.
Ympäristölupaan kirjataan lainsäädännön mukaiset etäisyys, välke ja meluarvot, joita tuulivoimayhtiön on noudatettava ja joita ympäristöviranomainen valvoo/tarkastelee. Ympäristöluvassa määritellään myöskin voimaloiden purkaminen ja purkuvakuudet. Näistä tarkempia lisätietoja liitteenä.
Ympäristöluvassa määritellään myöskin pohjavesien suojelu/suojelusuunnitelma. Pohjavesien pilaaminen on laissa kiellettyä ja sen varmistaminen riittävällä suojelulla, suunnitelmalla ja vuosittaisilla tarkkailuilla on ensiarvoisen tärkeää - näistä lisätietoa liitteenä.
Ympäristölupa on kunnalle suoja sekä työkalu.
Kun toiminta luvitetaan, varmistetaan, että:
- pohjavedet, luonto ja asukkaiden terveys turvataan
- vastuut ja valvonta ovat selkeitä
- kunta/kuntalaiset ei joudu maksajiksi toiminnan päätyttyä tai jos ympäristö jotenkin vahingoittuu
- eri elinkeinot voivat toimia rinnakkain ilman haittoja
- ympäristölupa myös turvaa tuulivoimayrittäjän oikeudet sekä toiminnan.
Lisäksi ympäristölupa tekee päätöksenteosta läpinäkyvää, ennakoitavaa ja reilua.
Se on työkalu kestävään kehitykseen - ei sen este.
Hämeenkyrön Perussuomalaisten valtuustoryhmä (PS)"
Aloitevastauksen valmistelu
Hallitus päätti 19.1.2026 valtuuston päätösten toimeenpanon yhteydessä lähettää aloitteen valmisteluun elinympäristölautakunnalle. Määräaika aloitteen tuomiseksi valtuustokäsittelyyn on viimeistään kesäkuun valtuusto.
Asian käsittely
Elinympäristöpalvelut on pyytänyt lausuntoon asiantuntijanäkökulmaa Sastamalan ympäristönsuojelulta, koska ympäristölupa-asiat kuuluvat ympäristönsuojelun tehtäviin.
Elinympäristölautakunnan vastaus valtuustoaloitteeseen
Ympäristönsuojelun näkökulma valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotetaan, että Hämeenkyrön kunta tekisi periaatepäätöksen, että kaikilta tuulivoimapuistoilta tarvitaan ympäristölupaa.
Lähtökohtana tuulivoimaloiden rakentamiselle on se, että ne rakennetaan niin kauas asutuksesta, ettei ympäristölupaa tarvita (ympäristöministeriön ohje).
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 1 (direktiivilaitos) ja taulukossa 2, on oltava ympäristölupa. Tuulivoimalat eivät ole taulukoiden mukaan ympäristöluvanvaraisia hankkeita.
Ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava
1) toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta;
2) jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun noron pilaantumista;
3) toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa 2 (3) 16.4.2025 tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Tuulivoimalan ympäristöluvan tarve voi perustua lähinnä naapuruussuhdelain 17 §:ssä tarkoitettuun kohtuuttomaan rasitukseen, joka tulisi pystyä osittamaan esimerkiksi mallinnuksin ja selvityksin. Tuulivoimatoiminnalta voidaan edellyttää ympäristölupaa myös toiminnan alkamisen jälkeen todettujen haittojen perusteella, esimerkiksi mikäli melumittauksissa havaitaan melun raja-arvojen ylityksiä. Tuulivoimalan toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin haitallisiin melu- tai välkevaikutuksiin voidaan tarvittaessa puuttua joko ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavalla yksittäisellä määräyksellä (YSL 180 §) tai edellyttämällä tuulivoimalalta ympäristölupaa (YSL 27 §) sen vuoksi, että toiminnasta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa (26/1920, NaapL/naapuruussuhdelaki) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (YSL 27.2,3 §). Sen sijaan esimerkiksi tuulivoimalan maisemavaikutuksiin ei voida puuttua yksittäisellä määräyksellä, eivätkä ne myöskään aiheuta ympäristönluvanvaraisuutta (ympäristöministeriön ohje s. 51).
Valtion ympäristölupaviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 34 §:ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (Vna 713/2014) 1 ja 2 §:ssä. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojelulain 27 §:n 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta.
Naapuruussuhdelain 17 § 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. 17 §:n 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Naapuruussuhdelain mukaisessa arvioinnissa keskeistä on se, aiheutuuko tuulivoimahankkeesta lähikiinteistöille sellaista haittaa, jota voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon alueen käyttötarkoitus, paikalliset olosuhteet sekä toiminnan laajuus ja luonne. Tuulivoimahankkeen tapauksessa kohtuuttoman rasituksen arviointiperusteita ovat muun muassa meluhaitta, varjovälke, maisemavaikutukset, etäisyys asutukseen sekä kumulatiiviset vaikutukset.
Erityisesti suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulisi lähtökohtaisesti perustua alueidenkäyttölakiin (132/1999), eli tuulivoimaloille soveltuvat alueet määritellään kaavassa (ympäristöministeriö - tuulivoimarakentaminen). Kaavoitusprosessissa kiinnitetään huomiota ja pyritään siihen, ettei tuulivoimaloista aiheudu sellaista kohtuutonta haittaa naapureille, että ympäristölupaprosessiin olisi tarvetta.
Alueidenkäyttölaki säätelee kaavojen laatimista. Alueidenkäyttölain 9 §:ssä säädetään vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. Kyseisen säännöksen 1 momentin perusteella kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Saman säännöksen 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tuulivoimalaa koskevia selvityksiä voivat olla esimerkiksi melu- ja välkemallinnukset, jotka pääosin tehdään enimmäisperiaatteella eli mallinnuksissa tarkastellaan eniten rasitusta aiheuttavaa vaihtoehtoa. Lisäksi selvityksiä voidaan tehdä esimerkiksi pohjavesiin liittyen.
Myös yleiskaavalle säädetään alueidenkäyttölaissa sisältövaatimuksia. Yleiskaavaa laadittaessa on muun muassa otettava huomioon ympäristöhaittojen vähentäminen (alueidenkäyttölaki 39.2,7 §). Nämä seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin, kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät (alueidenkäyttölaki 39.3 §). Yleiskaavamääräykset voivat koskea esimerkiksi maankäytön tai rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista (alueidenkäyttölaki 41.1 §).
Kaavoituksen vaiheissa kunnan asukkaat voivat osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (alueidenkäyttölaki 62 §). Mikäli hankkeen toteuttamiseksi laadittavan kaavan ja hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) ovat samanaikaisesti vireillä, kuulemiset voidaan sovittaa yhteen (alueidenkäyttölaki 62 a §).
Alueidenkäyttölain 10 a luvussa annetaan myös suoraan tuulivoimarakentamista koskevia erityisiä säännöksiä ja alueidenkäyttölain 77 a §:ssä todetaankin, että oikeusvaikutteista yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimalan rakentamisluvan perusteena rakentamislain 46 §:n 1 momentissa säädetyn estämättä niillä alueilla, joilla yleiskaavassa on siitä erikseen määrätty. 77 b §:ssä säädetään tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista eli sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään (ks. yllä), on huolehdittava siitä, että 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Toisin sanoen, mikäli tuulivoimalalle laaditaan yleiskaava alueidenkäyttölain 77 a §:n mukaisesti, voidaan kaavaa käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Kun edellä esiin tuodut alueidenkäyttölain säännökset otetaan huomioon, ei ympäristölupamenettelyä tulisi vaatia myöskään esimerkiksi pelkästään naapureiden kuulemiseksi, koska naapureilla ja kaikilla, joihin tuulivoimalan rakentaminen ja suunnittelu vaikuttaa, on mahdollisuus antaa mielipiteitä ja muistutuksia jo yleiskaavaa laadittaessa sekä mikäli hankkeen toteuttamiseksi on vireillä ympäristövaikutusten arviointimenettely, myös tämän menettelyn yhteydessä.
Usein tuulivoimalahankkeille tehdään myös ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017, YVA-laki) tarkoitettu arviointi eli YVA-menettely. YVA-lakia sovelletaan sellaisiin hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. YVA-lain liitteessä 1 esitetään ne hankkeet, joihin lakia sovelletaan (YVA-laki 3.1 §). Liitteen 1 kohdan 7 alakohdan 8 mukaan YVA-menettelyä vaativat tuulivoimalahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia. Arviointimenettelyä voivat vaatia myös muut, kuin liitteessä 1 mainitut hankkeet, mikäli hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3.2 §). Yhteysviranomainen tarkastaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii tämän jälkeen perustellun päätelmänsä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista (YVA-laki 23 §). Yhteysviranomainen voi myös vaatia arviointiselostusta täydennettäväksi, mikäli se on puutteellinen (YVA-laki 24 §). YVA-menettelyssä arvioidaan lähtökohtaisesti hankkeen vaikutukset pohjavesille, ilmastoon, lajistoon sekä kulttuuri- ja sosiaalisiin arvoihin.
Kaavalla ei kuitenkaan voida ratkaista erityislainsäädännön piiriin kuuluvia asioita, joten tuulivoimalan sijainnista riippuen, voi tuulivoimalan toteuttaminen edellyttää myös esimerkiksi ympäristölupaa. Ympäristöluvalla voitaisiin rajoittaa lähinnä meluhaittoja. Meluhaittojen, välkehaittojen ja muidenkin haittojen arviointi tulisi ensisijaisesti tehdä ja usein tehdäänkin jo tuulivoimaa suunnitellessa. Mikäli suunnitteluvaiheen selvitysten perusteella melun ohjearvot saavutetaan, olisi ympäristölupa tarpeeton ja sen hakeminen selvityksistä huolimatta kuormittaisi kunnan ympäristönsuojeluviranomaista sekä lausunnon antavia viranomaisia tarpeettomaksi sekä viivyttäisi tuulivoimalan käyttöönottoa perusteettomasti jopa kuukausilla.
Johtopäätöksenä ympäristönsuojelu toteaa, että lähtökohta on, että tuulivoimaloilta ei tulisi vaatia ympäristölupaa säännönmukaisesti, vaan ainoastaan, mikäli toiminnan alkamisen jälkeen havaitaan haittoja naapurustossa, tai mikäli muulla perustein voidaan arvioida, että tuulivoimala voi aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös Vaasan hallinto-oikeus on ratkaisussaan 16/0259/2 on todennut, että ”kun yhtiö ei ollut ryhtynyt harjoittamaan alueella tuulivoimalatoimintaa, yhtiö ei ollut toiminut ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti eikä yhtiötä siten voitu velvoittaa hakemaan etukäteen ympäristölupaa toiminnalleen”.
Erityisesti suurten tuulivoimaloiden osalta selvitystyö tehdään hyvin perusteellisesti jo ympäristövaikutusten arvioinnissa ja/tai kaavoitusmenettelyssä eikä usein ympäristöluvan vaatimiselle ole perusteita.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (245/2014) 27 §, 180 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 9 §, 39 §, 41 §, 62 §, 62 a §, 77 a §, 77 b §
Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (252/2017) 3 §, 23 §, 24 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 §, 2 §
Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu 16/0259/2 (8.11.2016)
Ympäristöministeriö, tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016
Ympäristöministeriö, https://ym.fi/tuulivoimarakentaminen
Päätöksen peruste hallintosääntö § 112