Elinympäristölautakunnan lupajaosto, kokous 27.6.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 48 Poikkeaminen 108-414-2-41 Kesäranta

HMKDno-2023-237

Valmistelija

  • Anna-Maria Niilo-Rämä, kaavasuunnittelija, anna-maria.niilo-rama@hameenkyro.fi

Kuvaus

Rakennuspaikka

Hämeenkyrö (108), Laitila (414), tila 2:41 Kesäranta, rekisteröity 3.5.1956  

Osoite: Maisematie 304

Koordinaatit: 23513214, 6831797

Rakennuspaikka, pinta-alaltaan 1480 m², sijaitsee Laitilassa Kallioistenselän itärannalla. Kiinteistöllä on rantaviivaa noin 30 metriä. Kyseessä on olemassa oleva rakennuspaikka, jolla sijaitsee vuonna 1959 rakennettu I ½ -kerroksinen loma-asunto 100 kem². Rakennuspaikka on liitetty keskitettyyn vesihuoltoverkostoon.
 

Hakemuksen syy

Haetaan käyttötarkoituksen muutoslupaa loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi. Rakennuspaikalle ei esitetä uudisrakentamista.

Rakentamisrajoitus, mistä poiketaan
Sasi-Mahnala-Laitila -osayleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP. Kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikan minimikoko on 2500 m2. Poikkeaminen oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta (MRL 43§).

Rakennusjärjestys edellyttää poikkeamista. 29 § …” Ranta-alueella loma-asunnon muutos vakinaiseksi asunnoksi vaatii aina rakennusluvan lisäksi poikkeamispäätöstä, jonka yhteydessä tutkitaan rakennuspaikan soveltuvuus ympärivuotiseen asumiseen, sen vaikutukset ympäristöön ja kunnalle tuleviin velvoitteisiin.” (MRL 171 §). Tämän vakinaisen asunnon rakennuspaikan minimikoko tulee olla vähintään 2000 m² ellei kaavassa toisin osoiteta.

Poikkeaminen MRL 72 §:stä. Käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asunnoksi edellyttää rakennuslupaa, mikä rinnastetaan rakennuksen rakentamiseen. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.1 §).

Hakijan perustelut
Haetaan nykyisen olemassa olevan 60 vuotta vanhan rakennuksen muuttamista vakituiseksi asumukseksi. Olemassa oleva rakennus ja rakennuspaikka. Ei tarvetta lisärakentamiselle.

Nykyisessä kaavassa alue on pientalovaltaista asutusta. Kyseinen rakennus on hyvin varusteltu (kylmä ja lämmin vesi, viemäri, lämmitys, suihku ja sauna, talo talvieristetty) ja ympärivuotisessa käytössä. Kaikki muut alueen talot on merkitty vakituiseksi asumukseksi. Myös viereinen Lavola, jossa vanha päärakennus (108-414-2-27, 286a), on muutettu vakinaiseksi asumukseksi. Tasapuolisuudenkin vuoksi myös 108-414-2-41 tulee muuttaa vakituiseksi asumukseksi

Rakennus on jo alunperin rakennettu talviasuttavaksi. 1960-70 luvuilla asuttiin pääosin valoisaan aikaan, mutta 1980-90 -luvulla talossa asuttiin myös ympärivuotisesti. Talo on hyvin varusteltu: keskuslämmitys (hyvä eristys,) , takka,  kylmä- ja lämminvesi (liitetty kunnalliseen vedenjakeluun), sisäwc (liitetty kunnalliseen viemäriin). Hyvin varusteltu keittiö. Pesukone ja astianpesukone. Kylmiö ja pakastin.  Oma sauna ja suihku talossa. Liittymä Maisematielle, jonne lyhyt matka. Parkkipaikkoja tontilla, myös lämpöpistoke. Varustelultaan ja tiloiltaan talo sopii mainiosti vakituiseen asumiseen ja talo on sopii hyvin maisemaan. Talossa on iso katettu terassi.

Lausunnot:

Hakija on kuullut naapurikiinteistöt 108-414-2-115, 108-414-2-77 ja 108-414-2-78, joilla ei ole huomautettavaa hankkeeseen.

Kaavatilanne:

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:

Rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.  Alue on osoitettu myös tärkeäksi vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (Laitila) ja valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisematie on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi historialliseksi tielinjaukseksi (Hämeenkankaantie).

Sasi-Mahnala-Laitila osayleiskaava:

Alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP, jolle on merkitty olemassa oleva lomarakennus. Alue on osoitettu myös tärkeäksi pohjavesialueeksi.

AP-alueen määräys: Alue on varattu pääasiassa pientalomaisille asuinrakennuksille. Rakennukset saavat olla enintään kaksikerroksisia. Alueelle saa rakentaa asumiselle tarpeelliset julkiset ja yksityiset palvelut, alueen sisäiset liikenneväylät, pysäköintialueet, alueen asukkaita palvelevat virkistys- ja puistoalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet. Rakennuspaikan minimikoko on 2500 m2 ja rakennusala enintään 360 krsm2. Alueen käymäläjätevedet tulee johtaa umpikaivoon ja muut jätevedet voidaan imeyttää maastoon.

Strateginen yleiskaavaa 2040

Strategisessa yleiskaavassa 2040 alue on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja pohjavesialueeksi. Maisematie on osoitettu joukkoliikenteen laatukäytäväksi.

Vireillä oleva Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma osayleiskaava

Tarkistettu osayleiskaavaehdotus 14.3.2023 on ollut nähtävillä keväällä 2023. Ehdotuksessa alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi RA-1, jolle on merkitty olemassa oleva loma-asunto. Alue on osoitettu myös tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Maisematie on yhdystie/kokoojakatu sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö ja muu kulttuuriympäristökohde.

RA-1 -alueen määräys: Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon lisäksi erillisen saunarakennuksen ja yhden muun talousrakennuksen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m². Rakentamisen määrä ei saa ylittää 6 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m². Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5000 m², rakennuspaikalle saa rakentaa vierasmajan, jonka kerrosala saa olla enintään 30 m². Vierasmajalla tarkoitetaan rakennusta, joka liittyy toiminnallisesti loma-asuntoon ja sillä halutaan tukea useamman sukupolven loma-asumista. Vierasmaja tulee rakentaa päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin ja pääasiassa käyttää samoja teknisiä järjestelmiä ja tieliittymää kuin päärakennus, eikä sitä saa lohkoa eri kiinteistöksi. Lomarakennuksen voi toteuttaa 1½-kerroksisena, muut rakennukset saavat olla enintään 1-kerroksisia. Olemassa olevia rakennuksia saa korjata, kunnostaa ja ylläpitää rakennusoikeuden estämättä. Käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asuinpaikaksi edellyttää muiden vaatimusten lisäksi rakennuspaikan pinta-alaksi vähintään 4000 m². Mikäli rakennukset kytketään keskitettyyn jätevesijärjestelmään, voi rakennuspaikan pinta-ala olla pienempi, kuitenkin vähintään 2000 m².

Rakennusjärjestys

Kohdassa Rakentaminen ranta-alueelle 29 § Lupajärjestelmä: Ranta-alueella loma-asunnon muutos vakinaiseksi asunnoksi vaatii aina rakennusluvan lisäksi poikkeamispäätöstä, jonka yhteydessä tutkitaan rakennuspaikan soveltuvuus ympärivuotiseen asumiseen, sen vaikutukset ympäristöön ja kunnalle tuleviin velvoitteisiin (MRL 171 §). Tämän vakinaisen asunnon rakennuspaikan minimikoko tulee olla vähintään 2000 m² ellei kaavassa toisin osoiteta.

30 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja rantapuuston käsittelyssä vain harventaminen on sallittua. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen vähimmäisetäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta tai ranta-alueelle laaditusta MRL 72§ mukaisesta kaavasta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä, ja asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri keskivedenkorkeuden yläpuolella. Suositeltu alin lattiataso rantarakentamisessa Kyrösjärvellä on +85.50(N60+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakennuspaikalla rakentaa kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ellei alueen kaavamääräyksestä muuta johdu. Rakennuspaikalle alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa grillikotia, huvimajoja, katoksia tai muita sellaisia rakennelmia. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rantaviivan läheisyyteen sijoitettavalle, alaltaan enintään 30 m² suuruiselle venevajalle, kun se soveltuu ympäristöön ja maisemaan.

31 § Rakentamisen määrä ranta-alueella
Ranta-alueella sijaitsevalla loma-asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, sauna ja aittarakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m². Lisäksi saa rakentaa 30 m² kylmää varastotilaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m² ja pohjapinta-ala enintään 35 m². Muun kuin loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus määritellään asemakaavassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai poikkeusluvalla.

Poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.

1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Rakennuspaikka sijaitsee Laitilassa Kallioistenselän itärannalla, käytetty kerrosala on 100 m² ja rakennuspaikalle ei esitetä lisärakentamista. Rakennuspaikan koko on 1480 m².  Voimassa olevassa osayleiskaavassa uuden asuinrakennuspaikan minimikoko on 2500 m2. Vireillä olevassa osayleiskaavassa käyttötarkoituksen muutoksissa edellytetään vähintään 2000 m2 rakennuspaikkaa, mikäli rakennuspaikka liitetään keskitettyyn jätevesijärjestelmään. Myös kunnan rakennusjärjestyksessä vakinaisen asunnon rakennuspaikan minimikoko on 2000 m2. Hanke ei varaa lisää vapaata ranta-aluetta. Rakennuspaikan lähikiinteistöillä on yksittäisiä asuinrakennuspaikkoja, joiden pinta-ala on osayleiskaavan mukainen. Käyttötarkoituksen muuttaminen edellytettyä pienemmällä rakennuspaikalla ei ole nykyisen osayleiskaavan mukainen, mikä aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle alueella. Luvan myöntäminen ei olisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun mukaista. Todettakoon myös, että alueella on vireillä Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma -osayleiskaava, jonka tarkistetussa ehdotuksessa rakennuspaikka on osoitettu loma-asuntoalueeksi RA-1.

2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuspaikalla ei ole tunnettuja luontoarvoja, eikä hanke muutoinkaan vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Luonnontilaisen, rakentamisesta vapaan tai virkistyskäyttöön tarkoitetun rantaviivan määrään poikkeamisen myöntämisellä ei ole vaikutusta.

3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuspaikalla olevilla rakennuksilla ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia tai arkkitehtonisia erityisarvoja. Alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Maisematie on maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi historialliseksi tielinjaukseksi. Käyttötarkoituksen muutos ei muuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta haitallisia vaikutuksia itse rakennuspaikalla tai lähiympäristössä. Poikkeamisen myötä myös muille vastaavassa tilanteessa oleville pienille rakennuspaikoille tulisi haettaessa myöntää käyttötarkoituksen muutos. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia sekä osayleiskaava-alueella että koko kunnassa.

Edellä mainittujen ehtojen lisäksi laki edellyttää poikkeamiselle erityistä syytä.

Erityiseksi syyksi ei riitä se, että rakennus on alun perin rakennettu talviasuttavaksi.

Koska hankkeessa muodostuu uusi vakituisen asumisen rakennuspaikka lomarakennusten läheisyyteen, sovelletaan myös MRL 16 §:ää (Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.), joten myönteisen päätöksen tulee täyttää myös MRL 137 §:n ehdot.

Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §)

1) Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.

2) Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta.

Rakennuspaikka on liitetty keskitettyyn vesihuoltoverkostoon.

Rakennuspaikalle on raskaan- ja pelastusliikenteen kestävä tieyhteys ja nykyinen liittymä. Kiinteistö sijaitsee noin 5,5 km etäisyydellä Hämeenkyrön keskustasta (päivittäistavarakauppa, päiväkoti ja yläkoulu). Mahnalan alakoululle on noin 4,5 km ja Sasin päiväkodille noin 9 km.  Lähin linja-autopysäkki on noin 100 metrin etäisyydellä Maisematiellä. Palvelujen saatavuus on tyydyttävä.

3) Rakentamisen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Vaikutukset rakennetun ympäristön suojelemista ja luonnonsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamisesta on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.

Edellisen tarkastelun perusteella hanke ei täytä MRL 136 § ja 137 §:n mukaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella tai asemakaava-alueen ulkopuolella.

Sovelletut lainkohdat: MRL 16 §, 136 §, 137 § ja 171 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 29 §, 30 § ja 31 §.

Yhteenveto:

Hanke ei täytä MRL 171 § poikkeamisen edellytyksiä eikä MRL 136 § ja 137 §:n mukaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella tai asemakaava-alueen ulkopuolella, joten vakituisen asuinrakennuksen rakennuslupaa ei ole mahdollista myöntää.

Hallintosäännön 113§ mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.

Liitteet:             asemapiirros, ympäristökartta

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Anna-Maria Niilo-Rämä, kaavasuunnittelija, anna-maria.niilo-rama@hameenkyro.fi

Hanke ei täytä MRL 171 § poikkeamisen edellytyksiä eikä MRL 136 § ja 137 §:n mukaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella tai asemakaava-alueen ulkopuolella, joten käyttötarkoituksen muutosta loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi ei ole mahdollista myöntää.

Lupajaosto ei hyväksy hakemusta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, kunnanhallitus, rakennustarkastaja, toimistosihteeri KK (lainvoimaisuustodistus)

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  6. toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
  7. viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015).