Elinympäristölautakunnan lupajaosto, kokous 27.6.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 46 Poikkeaminen; 108-426-3-294 Sivula

HMKDno-2022-497

Valmistelija

  • Leena Lahtinen, kaavoituspäällikkö, leena.lahtinen@hameenkyro.fi

Kuvaus

Rakennuspaikka

Hämeenkyrö (108), Sasi (426), tila 3:294 SIVULA, rekisteröity 24.4.2013

Osoite: Mäyräjärventie 107

Koordinaatit: 23525081, 6831281

Rakennuspaikka, pinta-alaltaan 2400 m², on Mäyräjärven rannalla. Rantaviivan pituus on noin 14 metriä.  Kyseessä on olemassa oleva loma-asunnon rakennuspaikka, jolla on loma-asuinrakennus 72 kem², rantasauna 10 m2, autotalli/varasto 39 m2 sekä ulkorakennuksia/vajoja. Yhteensä rakennusoikeutta käytetty 121 kem2.

Loma-asunnon varusteena sähkö ja vesijohto, tontilla on porakaivo. Jätevedet johdetaan umpikaivoon.

Hakemuksen syy

Haetaan käyttötarkoituksen muutoslupaa loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi. Rakennuspaikalle ei esitetä uudisrakentamista.

Rakentamisrajoitus, mistä poiketaan
Rakennusjärjestys edellyttää poikkeamista. 29 § …” Ranta-alueella loma-asunnon muutos vakinaiseksi asunnoksi vaatii aina rakennusluvan lisäksi poikkeamispäätöstä, jonka yhteydessä tutkitaan rakennuspaikan soveltuvuus ympärivuotiseen asumiseen, sen vaikutukset ympäristöön ja kunnalle tuleviin velvoitteisiin.” (MRL 171 §). Tämän vakinaisen asunnon rakennuspaikan minimikoko tulee olla vähintään 2000 m² ellei kaavassa toisin osoiteta.

Poikkeaminen MRL 72 §:stä. Käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asunnoksi edellyttää rakennuslupaa, mikä rinnastetaan rakennuksen rakentamiseen. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.1 §).

Hakijan perustelut
Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Rakennus on täysin talviasuttavissa: sähköt, aurinkopaneelit autotallin katolla, sähköpatterit, ilmalämpöpumppu, takka, vesi porakaivosta ja suodatinlaitteet, käänteisosmoosilaite yms. (vesi testattu), sisäwc, sauna, suihku, umpikaivo, sakokaivo, ulkona kompostoiva wc, ulkosauna.

Lausunnot 
Hakija on kuullut naapurit Tikankolo 3:112, Koivikko 3:113, Mäntyrinne 3:268. Naapureilla ei ollut hankkeeseen huomautettavaa.

Kaavatilanne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040: 

Rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Muita alueen maakuntakaavamerkintöjä ovat: tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, teknisen huollon kehittämisen kohdealue (pohjavesialue), suojavyöhyke 3 (Lakiala) ja kasvutaajamien kehittämisvyöhyke. Rakennuspaikan pohjoispuolelle noin 450 metrin etäisyydelle on osoitettu uusi moottoriväylä ja yhdysvesijohdon yhteystarve.

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2020:

Strategisessa yleiskaava alue on osoitettu pohjavesialueeksi ja alueen pohjoispuolelle on osoitettu uusi valtatielinjaus.

Alueella ei ole laadittu tarkempaa osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Rakennuspaikka sijaitsee suunnittelutarvealueella.

Rakennusjärjestys

30 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja rantapuuston käsittelyssä vain harventaminen on sallittua. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen vähimmäisetäisyydenkeskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta tai ranta-alueelle laaditusta MRL 72§ mukaisesta kaavasta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä, ja asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri keskivedenkorkeuden yläpuolella. Suositeltu alin lattiataso rantarakentamisessa Kyrösjärvellä on +85.50(N60+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakennuspaikalla rakentaa kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ellei alueen kaavamääräyksestä muuta johdu. Rakennuspaikalle alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa grillikotia, huvimajoja, katoksia tai muita sellaisia rakennelmia. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rantaviivan läheisyyteen sijoitettavalle, alaltaan enintään 30 m² suuruiselle venevajalle, kun se soveltuu ympäristöön ja maisemaan.

31 § Rakentamisen määrä ranta-alueella
Ranta-alueella sijaitsevalla loma-asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, sauna ja aittarakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m². Lisäksi saa rakentaa 30 m² kylmää varastotilaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m² ja pohjapinta-ala enintään 35 m². Muun kuin loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus määritellään asemakaavassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai poikkeusluvalla.

Poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.

1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Alue sijoittuu maakuntakaavan kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeelle, jossa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Maakuntakaavassa alueella on myös merkinnät: tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, teknisen huollon kehittämisen kohdealue (pohjavesialue). Hakemuksessa esitetty rakentaminen ei ole maakuntakaavan vastaista.

Hämeenkyröön, Ylöjärven raja-alueille, on viime vuosina asutus lisääntynyt ja vanhan asutuksen lisäksi on rakentunut uudisrakennuksia, vakituista asutusta. Lisäksi hakemuksia on tullut pienien järvien rannoille kuntarajan läheisyyteen. Pentinmaan kylän asuinrakentaminen sijoittuu Pentinmaantien varteen ja pienten järvien ympäristöön valtatie 3:n pohjoispuolelle.  Alueella vakituinen asuminen tukee kylärakenteen säilymistä. Alueella ei ole voimassa olevaa tai vireillä kaavoitusta, jolle hanke aiheuttaisi haittaa. Yksittäisen hakemuksen ratkaiseminen kaavoituksella ei ole kunnan kannalta tarkoituksenmukaista, mutta tilanteen muuttuessa alueella on kunnalla mahdollisuus käynnistää kaavoitus.

Rakennuspaikka sijoittuu Mäyräjärven rantaan. Mäyräjärven pinta-ala on noin 8,1 hehtaaria. Järven rannalla on 29 kiinteistöä, joista 24 on rakennettuja. Rakennetuilla kiinteistöillä on pääosin lomarakennuksia, yhdellä on ympärivuotinen asuinrakennus. Pääosa Mäyräjärven rannan kiinteistöistä on muodostettu 1950- ja 1960-luvuilla, osa rakennuskannasta on tältä ajalta, osa uudempaa.   Hämeenkyrön kuntakeskuksen palvelut sijaitsevat noin 17 km etäisyydellä rakennuspaikasta. Mahnalan koululle etäisyyttä on noin 12 km ja Sasin päiväkotiin noin 8 km. Ylöjärven Metsäkylän palvelut, kauppa, koulu ja päiväkoti; sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä. Hämeenkyrön kunta ostaa palveluja tarvittaessa Ylöjärven kaupungilta.

Rakennusjärjestyksen 29 §:n mukaan vakituisen asunnon rakennuspaikan minimikoko tulee olla vähintään 2000 m2 ellei kaavassa toisin osoiteta. Näin ollen rakennuspaikka täyttää rakennusjärjestyksen minimikoon. Mäyräjärven rannalla on 10 rakennuspaikkaa tätä pienempiä, joten niille vakituista asutusta ei voida samalla perusteella myöntää. Yhteensä 14 lomarakennuskiinteistöä taas on pinta-alaltaan 2000 m2 tai enemmän. Vakituisen asumisen salliminen hakemuksen mukaiselle kiinteistölle edellyttäisi, että sama muutos tulisi myöntää haettaessa myös muille vastaavissa olosuhteissa oleville rakennuspaikoille Mäyräjärven rannoilla. Alue on sijainniltaan houkutteleva ja lähellä Tampereen kaupunkiseudun palveluja, joten vastaavat käyttötarkoituksen muutokset olisivat alueella todennäköisiä. Jotta käyttötarkoituksen muutoksesta ei olisi haittaa mahdolliselle alueen tulevalle kaavoitukselle, alueen käytön tulevalle järjestämiselle tai nykyiselle loma-asuntokäytölle tällä varsin tiheällä alueella, tulee rakennusoikeutta rajoittaa alueella niin että vakituisen asutuksen rakennuspaikoille ei muodostu enempää rakennusoikeutta kuin naapurimaanomistajilla/lomarakennuspaikoilla Mäyräjärven rannassa nyt on rakennusjärjestykseen perustuen.

Rakennuspaikka sijaitsee pohjavesialueella. Vesihuolto on mahdollista hoitaa kiinteistökohtaisesti kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Alueella ei ole keskitettyä vesihuoltoa eikä viemäriverkostoa.

Rakennusoikeutta rajoittamalla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueen nykyiselle loma-asutuskäytölle tai käytön tulevalle järjestämiselle.

2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Käyttötarkoituksen muutoksella ei ole vaikutusta rakentamisesta vapaan luonnontilaisen rantaviivan määrään järvellä. Kysymyksessä on olemassa oleva rakennus- ja rakennuspaikka, eikä hankkeen toteutuminen varaa vapaana olevaa rannan osuutta, joten asian ratkaisemiseksi emätilaselvitys ei ole tarpeen. Ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuspaikalla tai sen lähiympäristössä ei ole tunnettuja rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja, joita hanke vaarantaisi.

4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisen edellytysten kohdassa 1) on tuotu esille hankkeen mahdollisia vaikutuksia lähiympäristössä.  Käyttötarkoituksen muutos ei saa johtaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen kautta kehitykseen, josta voisi olla haittaa lisääntyvän rakennusoikeuden kautta rantamaisemalle tai loma-asuntojen käytölle, joten luvan ehdoksi on syytä asettaa rakennusoikeuden määrän rajoitus nykyiseen rakennusjärjestyksessä määrätyn loma-asunnon rakennuspaikan tasolle.

Erityinen syy

Käyttötarkoituksenmuutos ei lisää rakennuspaikan rakentamista tai rakentamisen ympäristövaikutuksia alueelle. Hakijan ilmoituksen mukaan asuinrakennus on täysin talviasuttava. Rakennusluvan yhteydessä asuinrakennuksen rakennustekniset vaatimukset tarkistetaan.

Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella ja niiden täyttyminen (MRL 137 §)

1)      Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Asia on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.

2)      Kiinteistöllä on omat vesihuoltojärjestelmät ja jätevedet käsitellään tontilla.  Rakennuspaikka tukeutuu sekä kylärakenteeseen että vanhaan loma-asuntoalueeseen. Kaikkina vuodenaikoina toimiva tieyhteys on olemassa. Koulukyyti on mahdollista alueella Pentinmaantieltä n.1 km päästä. Alueelta on julkisen liikenteen pysäkille VT3 varteen 1,6 km, josta yhteys sekä Ylöjärven että Hämeenkyrön keskustaan.

3)      Käyttötarkoituksen muutos ei välittömästi vaikuta maisema-, luonto- tai kulttuuriympäristöarvoihin. Rakennusoikeuden rajoittamisella turvataan loma-asuntoalueen muiden kiinteistöjen olosuhteiden ja luonnonmaiseman säilyminen.

Edellisen tarkastelun perusteella hanke täyttää MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella. Sille ei ole myöskään estettä MRL 136 §:n perusteella.

Sovelletut lainkohdat: MRL 16 §, 72§, 136 §,137 § ja 171 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 29 §, 30 § ja 31 §.

Yhteenveto:

Hanke täyttää MRL 171§:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella mikäli rakennuspaikan rakennusoikeus ei muutu nykyisestä. Rakennuslupa on haettava kahden vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.

Hallintosäännön 113§ mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.

Liitteet:             asemapiirros, ympäristökartta

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Anna-Maria Niilo-Rämä, kaavasuunnittelija, anna-maria.niilo-rama@hameenkyro.fi

Hanke täyttää MRL 171§:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella, joten käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi myönnetään.

Lupajaosto hyväksyy hakemuksen seuraavilla ehdoilla:

·         rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 121 m². Lisäksi saa rakentaa 30 m² kylmää varastotilaa.

·         Jätevesisuunnitelma tulee esittää ja hyväksytään rakennusluvan yhteydessä.

Käyttötarkoituksen muutoksen rekisteröinti edellyttää vielä rakennuslupakäsittelyä asuinrakennuksen osalta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, kunnanhallitus, rakennustarkastaja, toimistosihteeri KK (lainvoimaisuustodistus)

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  6. toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
  7. viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015).