Elinympäristölautakunnan lupajaosto, kokous 25.4.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 29 Poikkeaminen, 108-424-2-30 Lassela

HMKDno-2023-121

Valmistelija

  • Anna-Maria Niilo-Rämä, kaavasuunnittelija, anna-maria.niilo-rama@hameenkyro.fi

Kuvaus

Rakennuspaikka

Hämeenkyrö (108), Räystö (424), tila 2:30 Lassela, rekisteröity 25.5.1984  

Osoite: Touhunsaarentie 132

Koordinaatit: 23510795, 6844609

Kiinteistön pinta-ala on 7850 m² ja sillä on noin 40 metriä Kyrösjärven rantaviivaa. Kyseessä on rakentamaton rantakaavan mukainen loma-asuntokiinteistö. Alueella ei ole vesijohtoa tai viemäriä. Kiinteistölle on kulkuyhteys Touhunsaarentien yksityistietä pitkin.
 

Hakemuksen syy

Haetaan lupaa 1,5 -kerroksisen loma-asunnon 90 kem² ja saunan 22 kem² rakentamiseen. Kiinteistön kokonaisrakennusoikeus olisi 112 kem².

Rakentamisrajoitus, mistä poiketaan
Poikkeaminen rantakaavan mukaisesta enimmäisrakennusoikeudesta (80 + 20 kem²) sekä kiellosta vesikäymälän rakentamiseen.

Hakijan perustelut
Rakennetaan 1,5-kerroksinen, hirsirakenteinen vapaa-ajan asunto sekä sauna. Haetaan poikkeusta vähäiselle rakennusoikeuden ylitykselle, mielestämme ylitys on vähäinen ei merkittävästi vaikuta kaava-alueeseen. Taloteknisten järjestelmien (tekninen tila) vaatiman alan takia haemme poikkeamista sallittuun enimmäisrakennusoikeuden määrään. Haemme poikkeusta myös Vesi WC:n rakentamiselle ja tietojemme mukaan alueelle on näitä myönnettykin.

Lausunnot 

Kunta on kuullut 14.3.2023 lähetetyllä kirjeellä naapurikiinteistöt Eriks 424-2-21, Kurrenkolo 424-2-22 ja Erkkilä 424-2-31. Yksi kiinteistön 424-2-31 omistajista on jättänyt huomautuksen, jonka mukaan rakennusoikeuden ylittäminen poikkeamispäätöksellä vaatii sekä oikeudelliset edellytykset että erityiset syyt. Mahdollisessa kunnan myönteisessä päätöksessä tulee huomioida maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Muistuttaja pyytää saada päätösotteen tiedokseen. Kunnan ympäristötarkastaja on lausunnossaan 14.3.2023 esittänyt toimenpiteitä kiinteistön jätevesien käsittelyyn. 

Kaavatilanne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Kiinteistö sijoittuu maakuntakaavassa maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Yleiskaavat

Koko kuntaa koskevassa strategisessa yleiskaavassa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä.

Keskusta 2010 yleiskaavassa rakennuspaikka on osoitettu loma-asuntoalueeksi RA ja alueelle on osoitettu tulevan lomarakennuksen varaus. 

RA-alueen määräys: Alue varataan loma-asuntorakentamiseen. Alue on varattu omarantaisille, enintään 1½ -kerroksisille loma-asunnoille. RA-alueiden nykyinen rakennuskanta ja tulevien lomarakennusten varaus on merkitty erillisillä kaavamerkinnöillä. Loma-asuntorakentaminen on sallittu ainoastaan erikseen merkityillä alueilla. Rakennuspaikan minimikoko on 2 000 m2 ja rantaviivan pituus vähintään 50 m. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää 120 m2. Loma-asunnon etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 20 m ja saunan 15 m. Rakennusten ja rantaviivan välinen puusto tulisi säilyttää. Rakennusten tulee sijoittelun, muodon ja värityksen puolesta sopeutua ympäröivään luontoon ja rantamaisemaan. Alueen vesihuolto hoidetaan pääasiassa rakennuspaikkakohtaisesti, eikä alueelle saa rakentaa vesikäymälöitä. Jätevesiä ei saa laskea vesistöön ja saunavedet on imeytettävä maahan tarpeellisin laittein vähintään 10 m päässä rantaviivasta.

Rantakaava

Alueelle on laadittu Ala-Räystön rantakaava, joka on hyväksytty 23.7.1982. Rantakaavassa alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi. Kunkin rakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 100 m2 kerrosalaa, joka voidaan jakaa yhteen taikka erikseen rakennettavien loma-asunnon, saunan sekä varastorakennuksen kesken. Loma-asuntorakennus saa kuitenkin olla kerrosalaltaan enintään 80 m2 ja saunarakennus 20 m2. Loma-asunto ja varasto on sijoitettava vähintään 25 m:n ja sauna vähintään 15 m:n päähän rannasta siten, että rakennusten ja rantaviivan väliin jää näköesteeksi puustoa.

Kaavan yleismääräysten mukaan vesikäymälöiden rakentaminen on kielletty.

Rakennusjärjestys

30 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja rantapuuston käsittelyssä vain harventaminen on sallittua. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen vähimmäisetäisyydenkeskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta tai ranta-alueelle laaditusta MRL 72§ mukaisesta kaavasta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä, ja asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri keskivedenkorkeuden yläpuolella. Suositeltu alin lattiataso rantarakentamisessa Kyrösjärvellä on +85.50(N60+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakennuspaikalla rakentaa kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ellei alueen kaavamääräyksestä muuta johdu. Rakennuspaikalle alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa grillikotia, huvimajoja, katoksia tai muita sellaisia rakennelmia. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rantaviivan läheisyyteen sijoitettavalle, alaltaan enintään 30 m² suuruiselle venevajalle, kun se soveltuu ympäristöön ja maisemaan.

31 § Rakentamisen määrä ranta-alueella
Ranta-alueella sijaitsevalla loma-asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, sauna ja aittarakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m2. Lisäksi saa rakentaa 30 m2 kylmää varastotilaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m2 ja pohjapinta-ala enintään 35 m2. Muun kuin loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus määritellään asemakaavassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai poikkeusluvalla.

Poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.

1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Hakemuksen mukainen kokonaisrakennusoikeus 112 kem2 ylittää 12 % rantakaavan mukaisen loma-asuntoalueen kokonaisrakennusoikeuden 100 kem2. Yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen mukainen enimmäisrakennusoikeus loma-asuntoalueilla on 120 kem2. Haettu rakentamisen määrä on nykytekniikan huomioon ottaen kohtuullinen.

Rakennusoikeuden vähäinen poikkeaminen ei ole alueiden käytön kannalta merkittävä eikä aiheuta haittaa rantakaavan toteuttamiselle.

2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Alueella ei ole tunnettuja luontoarvoja, eikä hanke muutoinkaan vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Kiinteistöllä ei sijaitse rakennuksia eikä sillä ole tunnettuja kulttuuriympäristöarvoja.

4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Vesikäymälöiden rakentamiseen on kunnassa suhtauduttu myönteisesti, myös kyseisen rantakaavan alueella on tehty useita poikkeamispäätöksiä vesikäymälän rakentamiseksi. Jätevesisuunnitelma tulee esittää ja hyväksytään rakennusluvan yhteydessä. Rakentamisessa tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä ympäristötarkastajan lausunnon 14.3.2023 mukaisesti.

Ala-Räystön rantakaava-alueella on tehty aiempia poikkeamispäätöksiä kaavan enimmäisrakennusoikeuden ylityksestä. Aiemmissa päätöksissä jopa 31 kem2 ylitystä on pidetty kohtuullisena. Hakemuksen mukainen 12 kem2 rakennusoikeuden ylitys ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua rantakaava-alueella. Poikkeamisella ei myöskään ylitetä rakennusjärjestyksen esittämää maksimirakennusoikeutta (31§).

Poikkeamisella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia eikä se johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen, vaikka maanomistajien tasapuoliseen kohteluun vedoten jouduttaisiin vastaavissa tapauksissa poikkeamisia myöntämään.  

Edellä mainittujen ehtojen lisäksi laki edellyttää poikkeamiselle erityistä syytä.

Erityiseksi syyksi voidaan hyväksyä hakijan esittämä taloteknisten järjestelmien vaatiman ala. Ranta-kaava-alueen maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella rakennusoikeuden ylitys voitaisiin kuitenkin myöntää ilman esitettyä erityistä syytäkin.

Sovelletut lainkohdat: MRL 58 § ja 171 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 30 § ja 31 §.

Yhteenveto:

Hanke täyttää MRL 171§:n mukaiset poikkeamisen edellytykset, joten loma-asunnon 90 kem², saunan 22 kem² sekä vesikäymälän rakennuslupa on mahdollista myöntää asemapiirroksen mukaiselle paikalle. Rakennuslupavaiheessa tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä ympäristötarkastajan lausunnon mukaisesti. Rakennuslupa on haettava kahden vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.

Hallintosäännön 113§ mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Leena Lahtinen, kaavoituspäällikkö, leena.lahtinen@hameenkyro.fi

Hanke täyttää MRL 171§ poikkeamisen edellytykset, joten asemapiirroksen mukainen rakennuslupa on mahdollista myöntää. Rakennuslupavaiheessa tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä ympäristötarkastajan lausunnon mukaisesti.

Lupajaosto hyväksyy hakemuksen.

Päätös

Päätös hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija, huomautuksen jättänyt, Pirkanmaan ELY-keskus, kunnanhallitus, rakennustarkastaja, toimistosihteeri KK (lainvoimaisuustodistus)

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  6. toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
  7. viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015).