Elinympäristölautakunnan lupajaosto, kokous 22.11.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 48 Suunnittelutarveratkaisu; Saari, 108-426-1-179

HMKDno-2022-416

Valmistelija

  • Leena Lahtinen, kaavoituspäällikkö, leena.lahtinen@hameenkyro.fi

Kuvaus

Rakennuspaikka:
Hämeenkyrö (108), Sasi (426), Saari 1:179
Rekisteröintipäivä: 02.12.1999
Osoite: Pentinmaantie 137
Koordinaatit: 23523792, 6831066

Kiinteistön Saari 108-426-1-179 kokonaispinta-ala on 18 201 m2. Rakennuspaikaksi kyseisestä kiinteistöstä lohkottava n. 2600 neliön määräala sijaitsee Pentinmaantien varressa. Määräala lohkotaan rakennuspaikaksi ja rakennuspaikalle haetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 250 kem2 ja talousrakennukselle 100 kem2

Rakennushanke:
Yksiasuntoinen yksikerroksinen puuverhoiltu asuinrakennus 250 kem2 sekä talousrakennus 100 km2.  Yhteensä 350 km2.

Hakijan perustelut:
Rakennuspaikka sijoittuu aikaisemmin lohkotun tontin viereen ja on rakennuspaikkana luonteva ja hyvin maastoon sopeutuva. Rakennuspaikan sijainti on luonteva ja tonttiliittymän paikka sijoittuu turvallisesti suoralle pätkälle hyvän näköyhteyden puitteisiin.

Rakentamisrajoitus:
MRL 16 §:n ja kunnan rakennusjärjestyksen 32-33 §:n mukainen suunnittelutarvealue.

Naapurinkuuleminen ja lausunnot:
Kunta on kuullut Pirkanmaan ELY-keskuksen suunnittelutarveratkaisusta ja ennakkolausuntona tieliittymästä kirjeitse 26.9.2022. Saapunut lausunto: ”Kartan perusteella talousrakennus näyttää sijoittuvan maantien suoja-alueelle. ELY-keskuksen L-vastuualue kehottaa rakentajaa sijoittamaan rakennukset maantien suoja-alueen ulkopuolelle 20 metriä maantien keskilinjasta. Ellei tämä ole mahdollista, tulee rakentajan hakea poikkeamislupaa ELY-keskuksen L-vastuualueelta. Mahdolliselle uudelle liittymälle tulee hakea liittymälupaa Pirkanmaan ELY-keskukselta. Liittymille on suositeltu vähimmäisetäisyys tien liikenteellisen merkityksen, nopeusrajoituksen ym seikkojen suhteen. ELY-keskuksen L-vastuualue suosittelee ja saattaa jatkossa vaatiakin viereisten rakennuspaikkojen liittymien yhdistämistä Rakennuspaikan valaistus ei saa aiheuttaa häikäisyä maantien liikenteelle. Rakennuspaikan hulevesiä ei saa suoraan johtaa maantien sivuojiin. Rakennuspaikan likimääräinen osoite Väylä-viraston tierekisteriosoitteistossa on 13157/1/1325.”

Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt liittymisluvan maantiehen 25.10.2022

Hakija on kuullut naapurikiinteistöt Virkkilä 1:178, Laakkonen 13:5, Kankaanranta 13:4 ja naapureilla ei ole hankkeeseen huomautettavaa.

Kaavatilanne:
Alueella ei ole voimassa tai vireillä asemakaavaa. Alueella on voimassa Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040 (oikeusvaikutteinen, hyväksytty 2.11.2015), jossa lähistölle on merkitty olemassaoleva seudullinen virkistysreitistö ja luontomatkailun kehittämisvyöhyke.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Rakennuspaikkaa on haettu Maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat Akaan, Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven ne alueet, joiden saavutettavuus, väestökehitys ja aluerakenne täyttävät kasvuvyöhykkeen kriteerit. Merkintä ei rajoita maa-ja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja näihin liittyvää rakentamista. Kehittämissuositus: Alueen maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, erityisesti joukkoliikenteen mahdollistavaan yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuuriin, palvelujen saavutettavuuteen, toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen.

Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §):
1) Rakentamisen aiheuttama haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle:

Hakemuksessa esitetty rakennushanke on käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan haja-asutusluonteista pientalorakentamista, joka täydentää kylärakennetta ja sijoittuu luontevasti muun asutuksen ja tien varteen.  Muodostuva rakennuspaikka on riittävän väljä ja piha-alueelle jää maaseutumaisen pihapiirin lisäksi vapaa-aluetta. Kantatilasta jää lohkomisen jälkeen maa- ja metsätalousalueeksi pääosa n. 15,6 ha, jolla sijaitsee maatilakeskus. Alueella ei ole vireillä kaavoitusta, eikä hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle tai muulle alueiden käytön järjestämiselle.

2) Rakentamisen sopivuus yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta:

Liittymälupa Pentinmaantielle on myönnetty. Jätevesille on hakemuksenliitteenä olevassa asemapiirustuksessa esitetty rakennettavaksi määräysten mukainen järjestelmä umpisäiliö ja maasuodatus imeytyskenttä. Jätevesisuunnitelma hyväksytään rakennusluvan yhteydessä. Rakennukset mahdollista liittää kunnan vesijohtoon. Jätevedet on mahdollista käsitellä kiinteistöllä.  Rakennukset liitetään sähköverkkoon.

Hämeenkyrön kirkonseudun taajaman toiminnot ja palvelut mm. koulut ja kaupat ovat n. 17 km etäisyydellä ja Sasi-Mahnalan koulu 11,5 km ja päiväkoti 7,5 km etäisyydellä. Alueelta suuntautuu palvelu- ja työmatka-asiointia myös Ylöjärven suuntaan, jossa lähin kauppa, koulu ja päiväkoti Metsäkylässä 4 km. Palvelut ovat tyydyttävästi saavutettavissa.

3) Rakentamisen sopivuus maisemalliselta kannalta sekä vaikutus erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen ja virkistystarpeiden turvaamiseen:

Rakennuspaikan maisematila on varsin suljettu ja metsäinen. Rakennukset sijoittuvat luontevasti ympäristöönsä. Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole erityisiä kulttuuriympäristön arvoja tai rakennushistoriallisia kohteita, joihin hankkeella olisi vaikutusta.  Suunnitellut uudisrakennukset ovat suorakaiteisia massoja ja harjakattoisia. Ne ovat sellaisina maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan sopivia.

4) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen: Omakotitalon ja talousrakennusten rakentamisen ei voida katsoa aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Läheisyydessä on useita vakituisesti asuttuja rakennuksia. Rakennuspaikan rakennuksista esim. talousrakennukset, tulee etäisyyttä muiden tilojen rakennuksiin vähintään 25 metriä.

5) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia: Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakentaminen on alueelle tyypillistä hajarakentamista ja liittyy luontevasti ympäristöönsä sekä kyläasutukseen. Rakentamisella ei ole vaikutusta naapurikiinteistöjen rakennusoikeuteen eikä se vaikeuta muuta rakentamista alueella.

Emätila Saari (426-1-23) on ollut n.18,5 ha, jossa tähän mennessä on muodostettu v. 1999 tilat ja rakennuspaikat maatilakeskukselle (1:117) ja yhdelle asuinrakennukselle (1-178). Hakemuksessa esitetty rakentaminen toteuttaisi tehokkuutta 3 rakennuspaikka/18,5 ha voidaan pitää alueelle maisemaan sopivana ja virkistys- ja luontoarvot turvaavana rakentamisentehokkuutena. Ympäristössä säilyy riittävästi virkistäytymiseen sopivaa rakentamisesta ja muista toiminnoista vapaata maa-alaa. Rakentaminen ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua.

Edellisen tarkastelun perusteella rakentamisluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §) täyttyvät.

Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella (MRL 136 §):
1) Rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset: Rakennuspaikka on tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Rakennukset on mahdollista sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

2) Rakentaminen täyttää sille MRL 117 §:ssä säädetyt sekä muut lain mukaiset vaatimukset. Rakennusluvan yhteydessä varmistetaan, että rakennus soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

3) Rakentaminen täyttää MRL 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset.

4) Teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei aiheuta kunnalle erityisiä kustannuksia.

5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

Rakennusluvalle ei ole estettä MRL 136 §:n perusteella.

Rakennusjärjestys 7. luku rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle 26§, 27§:
Rakennuspaikan on oltava maastoltaan ja maaperältään rakentamiseen kelvollinen sekä sijainniltaan ja muodoltaan ja mittasuhteiltaan tarkoitukseen sovelias. Asemakaava-alueen ulkopuolella, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa toisin määrätä, asuinrakennuksen rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 2000 m2.

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden, kaksi asuntoa ja kaksi kerrosta käsittävän asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle sallittu rakennettava kerrosala saa olla enintään 15% rakennuspaikan pinta-alasta, asuinkiinteistössä kuitenkin korkeintaan 500 m2.

Rakennuspaikka täyttää kooltaan ja sijainniltaan rakennusjärjestyksen vaatimukset ja rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus on sille ympäristöön sopivasti sijoitettavissa. Kiinteistöllä on mahdollista järjestää jätevesien käsittely, puhtaan veden saanti ja esitetty rakennuspaikka sijaitsee olemassa olevan kyläasutuksen yhteydessä. Omakotitalon ja talousrakennusten rakentamisella ei ole merkittäviä maisema- tai muitakaan ympäristövaikutuksia. Edellä esitetysti rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakennuspaikka täydentää kylärakennetta, joten suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle ei ole estettä.

Sovelletut lainkohdat: MRL 16 §, 136 § ja 137 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 9 §, 26 §, 27 § ja 32 §.
Hämeenkyrön kunnan hallintosääntö: 113 §.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Leena Lahtinen, kaavoituspäällikkö, leena.lahtinen@hameenkyro.fi

Hanke täyttää MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella eikä sille ole estettä MRL 136 §:n perusteella. Rakennuspaikka täyttää kooltaan ja sijainniltaan rakennusjärjestyksen vaatimukset ja haetun mukainen rakennusoikeus on ympäristöön sopivasti sijoitettavissa sille. Näin ollen suunnittelutarveratkaisu on mahdollista myöntää seuraavin ehdoin:

-        Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 metrin päähän tien keskilinjasta.

-        Rakennusluvan yhteydessä varmistetaan, että rakennus soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Lupajaosto hyväksyy hakemuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätöksen antaminen ja voimassaolo
Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on 29.11.2022 ja viimeinen muutoksenhakupäivä on 29.12.2022. 

Päätös on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun se on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava tässä ajassa rakennuslupaviranomaiselta. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi todistettu ote on liitettävä rakennuslupahakemukseen.

Tiedoksi

hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, kunnanhallitus, rakennustarkastaja, toimistosihteeri RV (lainvoimaisuustodistus)

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  6. toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
  7. viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015).