Kuvaus
Valtuuston kokouksessa 7.10.2024 valtuutettu Esa Järvenpää (sekä muut allekirjoittajat) jätti seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:
" Valtuustoaloite palloilu- ja uimahalliyhtiön perustamisesta
Hämeenkyrössä ja yleisesti Hämeenkyrön lähialueilla on paljon palloilulajien harrastajia. Palloilulajien harrastajille ja yleisesti joukkueliikuntalajien harrastajille ei ole riittävästi vuoroja käytettäväksi, tämä ongelma on yleinen Hämeenkyrön lisäksi naapurikunnissa Ikaalisissa, Nokialla, Sastamalassa ja Ylöjärvellä. Paljon ajetaan ympäri Pirkanmaata vapaiden salivuorojen perässä, tarve hallille on siis selvä, ei ole vaaraa, että tilat jäisivät tyhjäkäynnille.
Luoteis-Pirkanmaalta puuttuu myös uimahalli. Uimahallin puute nousee keskusteluihin tasaisin väliajoin ja sitä on toivottu useasti lähialueelle. Uimahallin rakentaminen on kuitenkin todettu liian kalliiksi yksittäisen kunnan rakentaa. Mielestäni kuntien ja yritysten yhteistyöllä nämä molemmat ovat mahdollisia tehdä, joko erikseen tai samaan liikuntakeskukseen.
Valtuustoaloitteena esitän, että Hämeenkyrön kunta perustaa Palloilu- ja uimahalliyhtiön, jonka osakkaiksi pyydetään naapurikuntia ja yrityksiä. Yhtiön osakkaat kunnat, yritykset ja yhteisöt selvittävät miten liikuntakeskus voidaan toteuttaa, ylläpitää ja miten osakkaat saavat siitä parhaan mahdollisen hyödyn irti. Liikuntakeskuksen pitää sijaita mahdollisimman hyvien kulkuyhteyksien varrella, paikka voisi olla esimerkiksi Hanhijärven alue Hämeenkyrönväylän eritasoristeyksen lähistöllä.
Liikunta lisää hyvinvointia ja ehkäisee monien sairauksien alkamista.
7.10.2024 Hämeenkyrön kunnanvaltuutettu Esa Järvenpää
Sami Mäkelä
Maarit Lepistö
Jarmo Järvinen
Juhani Vatajaniemi
Jari Ollila
Arja-Riitta Väre"
Uimahallin rakentamista Hämeenkyröön on edellisen kerran perusteellisesti selvitetty uimahallitoimikunnassa. Hallitus asetti toimikunnan 9.2.2009 ja toimikunta sai työnsä valmiiksi 22.3.2010.
Uimahallitoimikunta esitti loppuraportissa jatkosuunnittelussa huomioon otettavaksi seuraavat neljä kohtaa:
- Rakennuspaikkana ensisijaisesti yleisten rakennusten/urheilu- ja virkistyspalveluiden alue Koskilinnan ja jäähallin luona. Toissijainen rakennuspaikka Kirkonkylän keskuskoulun (nykyinen Kirkonkylän alakoulu) alue.
- Uimakoulujen tarpeen ja erityisryhmien toiveet pitää ottaa huomioon riippumatta siitä, onko kunnassa uimahalli vai ei. Kuljetuksien järjestäminen on perusedellytys osalle uimahallin käyttäjistä.
- Hämeenkyrö väestöpohja ei ole riittävä uimahallin ylläpitämiseen.
- Toimikunta ei nähnyt realistisia mahdollisuuksia uimahallihankkeen toteuttamiseen. Silloiset investointitarpeet (mm. koulut) ohittivat kiireellisyydessä uimahallihankkeen. Myöskään uimahallin vaatimiin käyttökustannusten merkittäviin lisäyksiin ei nähty mahdollisuutta lähivuosina.
Hallitus kiitti uimahallitoimikuntaa, merkitsi raportin tiedokseen ja totesi, että uimahallihanke ei sisälly investointiohjelmaan eikä hallitus sitä toistaiseksi sinne esitä.
Nyt tehtyä aloitetta on valmisteltu työryhmässä, johon kuuluivat vapaa-aikapäällikkö Mika Koskela, controller Satu Rönkkö, talous- ja hallintopäällikkö Liisa Neronen, hyvinvointikoordinaattori Tuomo Kallio sekä talous- ja hallintojohtaja Tiina Paloranta.
Aloitteessa esitetään perustettavaksi uimahalli- ja palloiluhalliyhtiö, jonka omistaisi kunta yhdessä yritysten ja muiden kuntien kanssa. Osakkaiksi pyydettäisiin naapurikuntia ja yrityksiä.
Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt, joissa kunta käyttää määräysvaltaa. Tämä esitetty yhtiö voisi olla kunnan määräysvallassa eli omistus yli puolet yhtiöstä tai kunta voisi omistaa siitä vain puolta pienemmän osan. Yhtiöllä tässä esitetyssä mallissa voi olla monta omistajaa.
Kaavoituspäällikkö on antanut lausunnon uimahalli-palloiluhallin sijoituspaikasta:
Palloilu- ja uimahallin sisältävän liikuntakeskuksen rakentaminen palvelee laajaa käyttäjäjoukkoa. Käyttäjinä ovat mm. koulut, urheiluseurat ja yksittäiset liikunnanharrastajat eri ikäryhmistä. Liikuntapalvelujen tulisi sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella, kaikkien kuntalaisten osalta helposti saavutettavissa niin kevyenliikenteen verkoston kuin tieverkoston kautta. Liikuntapalvelut tulisi sijoittaa taajamarakenteeseen, jotta kevyenliikenteen yhteydet ja laajat käyttäjäjoukot tulisivat palveluiden piiriin.
Esitettynä sijoituspaikkana Hanhijärven yritysalue on sijainniltaan syrjäinen ja alueen sisälle ei ole rakennettu kevyenliikenteen verkostoa. Alueen käyttötarkoitus on toimitila- ja teollisuusrakentaminen, joka tuo toteutuessaan alueelle raskasta liikennettä ja mahdollisesti ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa mm. melua, pölyä tai hajuja. Urheilutilojen ja julkisten palvelujen sijoittamista alueelle tulisi välttää.
Taajama-alueella, Kyröskoski-Tippavaara-Kirkonkylä, sijaitsee valtaosa kunnan palveluista ja työpaikoista ja siellä asuu yli 60 % kunnan väestöstä. Alueella on kaksi alakoulua, joiden yhteydessä tai läheisyydessä on esiopetus ja päiväkoti, Kyröskosken koulu ja kirkonkylän koulu/monitoimikeskus Silta sekä Saskyn Ammatti-instituutti IIsakki. Yläkoulu ja F.E. Sillanpään lukio sijaitsevat näiden puolivälissä. Kirkonkylällä on mm. terveyskeskus, kunnanvirasto, kirjasto ja kaupan palveluita. Kyröskoskella sijaitsevat urheilukentän ja jäähallin urheilupuistokokonaisuus, kaupan palveluita sekä teollisuutta. Kyröskosken ja Kirkonkylän asuntoalueet liittyvät kiinteästi taajamarakenteeseen.
Tippavaaran alue on viimevuosina kehittynyt voimakkaasti kaupan- ja palvelujen alueena. Tippavaaraan on hyvät kulkuyhteydet ja kunnan tonttimaata myös vapaana. Liikuntapalvelujen sijoittaminen myös tälle alueelle olisi mahdollista. Samoin kaikki sijainnit koulujen läheisyydessä ovat liikuntapalveluille hyviä vaihtoehtoja. Rakennustyyppinä aloitteessa esitetty liikuntakeskus on paljon tilaa vaativa ja lisäksi se tarvitsee toimiakseen riittävästi tonttialaa paikoitus- ja liikennealueisiin.
Uusi Keskustan yleiskaava, joka koskee em. taajama-alueita on vireillä ja uusien palvelujen mm. urheilutilojen osalta sijoittuminen suunnittelualueelle voidaan suunnitella tässä kaavassa.
Yrityspalvelut on lähettänyt yrityksille tiedustelun siitä, että olisivatko ne kiinnostuneita tulemaan mukaan mahdolliseen yhtiöön. Kysely lähti hämeenkyröläisille yrityksille, joiden sähköpostiosoitteet ovat julkisista rekistereistä saatavilla. Viesti lähti 53 sähköpostiosoitteeseen ja sen avasi 30. Vastauksia kyselyyn tuli yksi. Tämä yhtiö on kiinnostunut, jos halli tulisi jäähallin viereen.
Vapaa-aikapäällikkö on selvittänyt vastaavanlaisten palloilu- ja uimahallien kuluja. Vertailukohteiksi sopivien uimahalli-liikuntahallien käyttökulut ovat reilusta puolesta miljoonasta miljoonaan euroon. Hallit ovat vahvasti kunnan tukemia. Esimerkkikohteessa lipputulot ovat kymmenesosa kuluista.
Työryhmä on tehnyt vaikutusten ennakkoarvioinnin palloilu- ja uimahalliesityksestä ja elinkeinojohtaja on tehnyt yritysvaikutusten arvioinnin. Nämä molemmat ovat pykälän liitteenä.
Palloilu- ja uimahalliyhtiöstä on tehty myös riskien arviointi.
Suurimpina riskeinä todettiin seuraavat:
- Rahoitusriskinä on se, että yhtiö ei saa rahoitusta. Kunnan rahoitusvastuu on omistuksen suhteessa.
- Mikäli yhtiön lainalle halutaan kunnan takaus, yhtiön on oltava taloudellisesti elinkelpoinen
- Yhtiön pitää saada hallista tuottoja ainakin kulujen verran. Tämä voi nostaa hinnat niin korkeiksi, että käyttö jää vähäiseksi.
- Kuntien rahoituksen tulevaisuus on sekä strateginen että taloudellinen asia
- Nousevat energia- ja vesihuoltokulut voivat muuttaa yhtiön talouden
- Henkilöstö (valvonta, ohjaus, huolto) vaatii erityisosaamista, jonka saatavauus voi olla haastavaa.
Palloilu- ja uimahallin tekeminen kuntaan olisi kuntastrategian mukainen toimi. Strategien mukaan edistämme monipuolista liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuritoimintaa. Toisaalta se on strategian vastainen, sillä kuntastrategiassa on tavoitteeksi laitettu talouden pitäminen tasapainossa suunnitelmakaudella. Talouden tasapaino ei salli isoja uusia kulueriä.
Ilmasto-ohjelma asettaa kunnalle tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Uuden ison rakennuksen tekeminen ei ole ilmastoteko. Rakennuksesta on toki mahdollista tehdä mahdollisimman ilmastoystävällinen.
Tällä hetkellä kunta järjestä uimahallikuljetuksia, jotka ovat kaikille kuntalaisille avoimia. Uimahallibussikuljetuksia on 5-6 kertaa vuodessa. Bussi kulkee keskustan taajamien halki. Kuljetuksen hinta on edullinen. Uimahallissa on mahdollista osallistua liikunnanohjaajan järjestämään vesijumppaan pienellä hinnalla. Kuljetuksista ilmoitetaan lehdessä, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Työryhmä esittää vastaukseksi valtuustoaloitteeseen:
- tehdyn vaikutuksen ennakkoarvioinnin perusteella todetaan, että palloilu- ja uimahalli toisi Hämeenkyröön paljon hyviä vaikutuksia
- riskiarvion mukaan hankkeesta tulisi liian iso toiminnallinen ja taloudellinen riski
- työryhmä esittää, että hanketta ei valmistella tässä vaiheessa tämän enempää.