Kunnanvaltuusto, kokous 18.3.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 14 Valtuustoaloite 12/2023; aurauspalvelusopimuksiin kirjaus yli 70-vuotiaiden tonttiliittymien lumenpoistosta

HMKDno-2023-496

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Ari Vaahtera, maanrakennusmestari, ari.vaahtera@hameenkyro.fi

Kuvaus

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, aloitteen 1. allekirjoittaja Vilho Ponkiniemi, on jättänyt valtuuston kokouksessa 13.11.2023 seuraavan sisältöisen aloitteen:

"Me allekirjoittaneet Hämeenkyrön Vasemmistoliiton valtuustoryhmän jäsenet esitämme, että aurauspalveluita sovittaessa kirjataan sopimuksiin velvollisuus poistaa lumi yli 70-vuotiaiden asukkaiden tonttiliittymistä. Velvollisuus koskee kaava-alueen aurausurakoitsijoita sekä haja-asutusalueella kunnan kilpailuttamien yksityisteiden varsilla olevia yli 70-vuotiaiden omistamia kiinteistöjä.

Tällä hetkellä lumen poisto jää asukkaiden tehtäväksi. Useimmilla ikääntyneillä asukkailla on vaikeuksia poistaa lumivalleja tonttiliittymistään.

Aurausvallit haittaavat asukkaiden kulkua sekä kotipalvelun, ambulanssien että muiden viranomaistahojen mahdollista pääsyä kohteeseen.

Osassa kuntia on otettu käyttöön tämänkaltaista toimintaa osana ikäystävällisyyden lisäämistä ja vanhenevien asukkaiden elämisen ja liikkumisen helpottamista."

*******************************************************

 

Hämeenkyrön kunnan alueella asuu tällä hetkellä yli 70-vuotiaita (karttaliite), 850 pientaloiksi katsotussa asumismuodossa. Teknisesti on nykytekniikan avulla mahdollista osoittaa näiden henkilöiden pihaliittymät auraajille. On kuitenkin käynyt selväksi, ettei tämä työ ole hallintolain hengen mukaista tai nykyisellä resurssitasolla edes mahdollista.

Arvion mukaan kiinteistöjen liittymien auraus lisää auraukseen käytettävää aikaa 14-20 tuntia/aurauskerta. Lisäksi kaava-alueella lumen lähisiirtojen ja poiskuljetuksen tarve lisääntyy. Väestö muuttaa osoitteeseen, tai sieltä pois tai poistuu luonnollisesti. Henkilöiden asuinpaikkojen ja iän reaaliaikainen seuraaminen on käytännössä mahdotonta. Aloitteessa määritellyn kohderyhmän tietojen keräämisestä muodostuisi lisäksi automaattisesti henkilörekisteri ja on selvitettävä tarkoin, onko käyttötarkoitus sellainen, että se noudattaa henkilörekisterilakia. Kaikille talvihoitourakoitsijoille tarvittaisiin merkittävä investointipanostus (kunnan kustannus) tiedonsiirtojärjestelmiin ja ohjelmistoihin, minkä avulla he tietäisivät, mitkä liittymät aurataan ja mitkä ei (Esim. Trimble Field User).

Edellinen ongelma voitaisiin ratkaista siten, että auraamme kategorisesti kaikki pihaliittymät, mistä seuraa noin 28 % kustannusten nousu asemakaava-alueilla ja noin 37 % kustannusten nousu haja-asutusalueilla. Mikäli haja-asutusalueilla aurataan pihaliittymät ja koko kiinteistölle johtava pihatie, ovat kustannukset tätäkin suuremmat. Haja-asutusalueilla useimmiten asuinkiinteistö ei sijaitse aivan hoidettavan yksityistien vieressä.

Prosentit eivät kerro mitään, mutta eurot kertovat. Järjestelmän luomisen kustannukset eivät ole hahmotettavissa, mutta työn lisäkustannukset ovat laskettavissa:

2022 asemakaava-alueiden talvihoitoon kului 178 439,28 € ja haja-asutusalueiden (yksityisteiden) talvihoitoon kului 154 021,59 €. Yhteensä tavihoitokulut liikenneväylillä v. 2022 olivat 332 460,87 €. Laskennallinen kustannuslisäys kaava-alueilla on karkeasti arvioiden, mikä perustuu osittain muualta saatuihin kokemuksiin, on noin 28 %. Esimerkkivuotena on käytetty vuotta 2022, mikä on viimeisin valmistunut tilinpäätösvuosi. Kustannuslisäys olisi ollut näin toimien 49 963 €. Haja- asutusalueilla kustannukset ovat kaava-alueen kustannuksia korkeammat, pitempien siirtymien ja pitempien aurausmatkojen takia, arviolta noin 37 %. Se tarkoittaisi 56 987 €: n kustannuslisäystä kaava-alueiden kustannusten kasvun lisäksi. Yhteensä lisäkustannukset olisivat 106 950 €. Hinta-arvio perustuu vuoden 2022 toteutuneisiin kustannuksiin, kustannukset ovat tästä merkittävästi kasvaneet. Vuoden 2023 lopulliset kustannukset eivät ole vielä tiedossa.

Esimerkissä on mukana liukkaudentorjunta. Kustannukset ovat työkustannuksia, ilman hallinto- ja ohjelmistokuluja.

Kustannusten osalta edetään vuosi kerrallaan ja toteutuneet kulut ovat selvillä vasta talvikautta seuraavasta tilinpäätöksestä eli tarkan talousarvion tekeminen on mahdotonta, mutta suuruusluokka olisi edellä esitetyn kaltainen. Pitää kuitenkin muistaa, että kuntalaisia ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaiden pihaliittymät olisi avattava myös sellaisten teiden varsilta, missä kunnalla ei ole hoitosopimusta. Hallintolain oikeusperiaatteisiin kuuluu yhdenvertaisuusperiaate, joka velvoittaa viranomaista tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Yhdenvertaisuusperiaatteen keskeinen sisältö on, että kunta ei ilman perustetta saa kohdella kuntalaisia tai yksilöiden muodostamia ryhmiä eriarvoisesti. 

Lisäksi, mikäli aloitteen mukaiseen ratkaisuun päädyttäisiin, siitä aiheutuisi todennäköisesti merkittävä palautemäärän lisäys, minkä käsittelemiseen ei nyt käytettävissä olevilla henkilöresurssilla kyetä ilman lisäpanostusta.

Liittymiä ei esitetä aurattavaksi edellä mainittuihin syihin perustuen. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Ritva Asula-Myllynen, elinympäristöjohtaja, ritva.asula-myllynen@hameenkyro.fi

Elinympäristölautakunta toteaa vastauksena valtuustoaloitteeseen, ettei yli 70-vuotiaiden tonttiliittymiä aloiteta auraamaan kunnan toimesta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Tiina Paloranta, talous- ja hallintojohtaja, tiina.paloranta@hameenkyro.fi

Kuvaus

Elinympäristölautakunta 6.2.2024, 17 §.

Päätösehdotus

Esittelijä

Johanna Rannanjärvi, kunnanjohtaja, johanna.rannanjarvi@hameenkyro.fi

Hallitus esittää valtuustolle, että se

  1. saa tiedokseen elinympäristölautakunnan selostuksen vastauksena valtuustoaloitteeseen
  2. toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin. 

Kuvaus

Hallitus 4.3.2024, 55 §

Päätösehdotus

Hallitus esittää valtuustolle,​ että se

  1. saa tiedokseen elinympäristölautakunnan selostuksen vastauksena valtuustoaloitteeseen
  2. toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.


Asian käsittely

Keskustelun kuluessa tehtiin muutosesitys. Vilho Ponkiniemi esitti: Aloite palautetaan valmisteluun ja siitä pyydetään vanhus- ja vammaisneuvoston lausunto sekä tehdään tarkennetut kustannuslaskelmat. 

Mirka Löf kannatti esitystä.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että on tehty hallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja siitä on äänestettävä.

Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen äänestystavaksi. Pohjaesitys on Jaa ja Ponkiniemen esitys on Ei.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 21 Jaa-ääntä ja 14 Ei-ääntä. 

Puheenjohtaja totesi hallituksen esityksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Päätös

Hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 21-14.

Äänestystulokset

  • Kyllä 21 kpl 60%

    Risto Linnainmaa, Esa Järvenpää, Tommi Hollo, Kati Seppä, Sami Vesikko, Eeva Harhala, Tuomas Potila, Aki Tainio, Jarmo Kalliola, Kirsi Parhankangas, Timo Mäkelä, Sami Mäkelä, Tiina Jokela, Jouni Lampinen, Pasi Eloranta, Johanna Leppänen, Heikki Uusitalo, Maarit Lepistö, Juhani Vatajaniemi, Päivi Hiltunen, Anna-Kaisa Immonen

  • Ei 14 kpl 40%

    Jarmo Järvinen, Mira Card, Mirka Löf, Raija Westergård, Johanna Martikainen, Rauno Mäki, Vilho Ponkiniemi, Mauri Lepola, Hannamaija Oinonen, Janne Mäkinen, Arja-Riitta Väre, Janne Kantti, Katariina Pylsy, Timo Sasi

Tiedoksi

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä/aloitteen 1. allekirjoittaja Vilho Ponkiniemi, elinympäristölautakunta, hallintopalvelusihteeri Myllymäki/aloitteet

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)