Valmistelija
Ritva Asula-Myllynen, elinympäristöjohtaja, ritva.asula-myllynen@hameenkyro.fi
Kuvaus
Valtuuston kokouksessa 24.4.2023 valtuutettu Suvi Petäjäjärvi sekä joukko muita allekirjoittajia jätti seuraavan sisältöisen aloitteen:
"Yle 4.7.2022
”Ruoantuotantoa uhkaava pölyttäjäkato vaikeutuu jatkuvasti – Suomen uusi tavoite on estää pörriäisten joukkokuolemat 2030 mennessä”
Euroopan parlamentti 03.12.2019
”Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat elintärkeitä ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Pölyttäjien väheneminen johtaa monien kasvilajien kantojen heikentymiseen tai jopa katoamiseen, mikä puolestaan vaarantaa niistä riippuvaisten muiden lajien selviytymisen. Pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden
väheneminen vaarantaa lisäksi ruoantuotannon maatalouden huonompien satojen vuoksi.”
Tällaisia otsikoita ja artikkeleja olemme saaneet lukea jo vuosia. Tärkeässä asemassa pölyttäjäkadon ehkäisyyn ovat tietenkin maanviljelijät sekä lainsäädäntö tuholaismyrkkyjen käytön suhteen. Säädeltyjen toimien ulkopuolella on paljon toimenpiteitä, joita kunnat ja yksityishenkilöt voivat helposti tehdä pölyttäjien
hyväksi. Kuitenkaan kunnat eivät ole juuri näihin keinoihin tarttuneet. Sen vuoksi me allekirjoittaneet teemme valtuustoaloitteen, että Hämeenkyrö ryhtyy pölyttäjäystävälliseksi kunnaksi.
Pölyttäjäystävällisyys ei välttämättä edes vaadi tekoja, vaan ennemmin tekemättä jättämistä. Kunta voi jättää tienpientareilta ja osasta viheralueilta ruohon leikkaamatta, jolloin siellä jo olemassa olevat kukkivat kasvit pääsevät kasvamaan ja tarjoamaan monipuolista ravintoa pölyttäjille. Puskittumisen estämiseksi alueiden kasvillisuus leikataan elokuun puolivälin jälkeen, jolloin pölyttäjät alkavat jo valmistautua talvikauteen ja useimmat kukkivat kasvit ovat saaneet kasvukiertonsa päätökseen.
Lisäksi hoitamatta jätettäville alueille voi istuttaa monivuotisia pölyttäjille tärkeitä kasveja kuten krookuksia, ajuruohoa, kurjenpolvia ja niin edelleen. Myös monen inhokit, voikukat ja nokkoset, ovat pölyttäjille tärkeitä ravintokasveja.
Pitkällä tähtäimellä virhealueiden suunnittelussa tulee suosia edellä mainittujen kasvien lisäksi pölyttäjille tärkeitä puu- ja pensaslajeja, esimerkiksi vadelmaa, raitaa, tuomea, vaahteraa, leppää tai metsälehmusta.
Tien pientareiden ja vihrealueiden jättäminen luonnontilaiseksi suurimmaksi osaksi kesää tuo myös säästöjä, sillä leikkaamiseen ja ylläpitoon tarvittavat työtunnit vähenevät. Joissakin kaupungeissa on myös hyödynnetty viheralueiden niityttämistä järjestyshäiriöiden vähentämisessä.
Lyhyeksi leikattu nurmi houkuttelee istumaan ja viettämään aikaa enemmän kuin pidemmäksi päästetty kasvusto. Tietenkin kuntalaisille tulee jättää virkistysalueita, joissa voi viettää aikaa.
Kun suunnitellaan pölyttäjäystävällistä kuntaa ja sen toteutustapaa, tulee tietenkin huomioida myös lieveilmiöt: ei-toivottujen kasvien, kuten lupiinin leviämiseen täytyy puuttua asianmukaisin keinoin. Lisäksi jotkut kuntalaiset voivat pitää trimmaamattomia alueita epäsiisteinä ja tämän vuoksi on hyvin tärkeää
tiedottaa miksi näin toimitaan.
Hämeenkyrössä 24.4.2023
SDP
Suvi Petäjäjärvi, Esa Järvenpää, Maarit Lepistö, Mauri Lepola, Arja-Riitta Väre, Heidi Tulonen, Juhani Vatajaniemi
Vasemmistoliitto
Mirka Löf, Hannamaija Oinonen, Raija Westergård
Vihreät
Johanna Martikainen, Mira Card"
Elinympäristölautakunnan vastaus aloitteeseen:
Ympäristöministeriöstä on valmistunut Suomen ensimmäinen pölyttäjästrategia vuonna 2022 ja sen tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen ja varmistaa pölyttäjäkantojen vakiintuminen ja kehittyminen myönteiseen suuntaan. Strategia vastaa osaltaan tavoitteeseen pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.
Strategia sisältää 27 toimenpidettä, jotka liittyvät pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen sekä uhanalaisten että tavallisempien lajien näkökulmasta, pölyttäjille haittaa aiheuttavien tekijöiden vaikutusten vähentämiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimus- ja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin. Lisäksi maatalous-, metsä- ja rakennettuja ympäristöjä koskien on koottu keskeisiä keinoja pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseksi.
Hämeenkyrön kunta on päivittämässä ilmasto-ohjelman vuonna 2024. Siihen on tarkoituksena lisätä tavoitteita luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja luontokadon ehkäisystä. Pölyttäjäteema on yksi näkökulma luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluista huolehtimiseen ja kunta aikoo osaltaan huomioida sen ja näin alueen yhtenä toimijana osallistua kansallisen pölyttäjästrategian toteuttamiseen. Kunta haluaa myös kannustaa kunnan yrityksiä ja asukkaita tekemään toimenpiteitä näiden tavoitteiden edistämiseksi.
Päätösehdotus
Esittelijä
Ritva Asula-Myllynen, elinympäristöjohtaja, ritva.asula-myllynen@hameenkyro.fi
Elinympäristölautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksena valtuustoaloitteseen, että
1. kunnan päivityksessä olevaan ilmasto-ohjelmaan tullaan sisällyttämään luonnon monimuotoisuusteema ja tavoitteita myös pölyttäjäystävällisyyttä lisääviksi toimenpiteiksi
2. valtuustoaloite katsotaan loppuunkäsitellyksi.