Kunnanhallitus, kokous 22.4.2024

Kuvaus

Hollitien alueella on viime vuosina tapahtunut rakennusten käytössä paljon muutoksia. Seurakunnan virastotalo ei ole enää käytössä, vanha tekniikkatalo on purettu, kunnan vanhan virastotalon siivestä on tehty olosuhteisiin ja tutkimuksiin perustuva käyttökieltoon johtava viranhaltijapäätös 17.11.2020 ja asuinkäytöstä tyhjennetystä virkailijatalosta 8.2.2024. Hallintopalvelut ovat siirtyneet väistötiloihin hallintotalon sisäilmasto-olosuhteiden vuoksi. Virkailijatalolle on haettu purkulupaa ja se on myönnetty mutta asia on vielä hallinto-oikeuden ratkaistavana. Alueen korjausvelka on huomattava, nykyinen elinympäristöpalvelujen 90-luvun siipirakennus on peruskorjausiässä ja mahdolliset jäljellä olevien rakennusten säilyttämistä koskevat kaavamerkinnät tullaan tarkentamaan kunnan tahtotilan mukaisesti kaavoituksen edetessä. Hämeenkyrötalohankkeesta on päätetty kunnanvaltuustossa viimeksi 10.6.2019 (päätös 31 §: vanhaa kunnantaloa ei korjata, 30.9.2029 (päätös 46 §: sijainti Hollitien alueelle) ja 12.6.2023 (päätös 27 §: hankesuunnitelma ja jatkotoimet).

Hämeenkyrön kunnanvaltuusto päätti 12.6.2023 (27 §) hyväksyä Hämeenkyrötalon alustavan hankesuunnitelman ja että lopullinen hankesuunnitelma tuodaan valmistuttuaan valtuuston päätettäväksi. Tilaohjelma on osa hankesuunnitelmaa. Valtuusto päätti myös, että elinympäristölautakunta toimii lopullisen hankesuunnitelman vastuutahona. Hämeenkyrötalovaihtoehtoina päätettiin tutkia uudisrakennusta sekä uudisrakentamisen ja nykyiseen teknisen siiven peruskorjaamisen yhdistelmää.

Valtuuston talousseminaarissa 30.10.2023 linjattiin, että tutkittavia vaihtoehtoja on kahden sijaan kolme:
A.    Uudisrakennus vanhan kunnantalon tontille, vanha kunnantalo puretaan kokonaisuudessaan, tontti 108-421-8-3.
B.    Uudisrakennus puretun tekniikkatalon tontille, vanha kunnantalo puretaan kokonaisuudessaan 108–421–8–7.
C.    Laajennus vanhan kunnantalon tontille, 90-luvulla rakennettu siipi tutkitaan säästettäväksi, 50-luvulla rakennettu osa puretaan.

Tätä toimeksiantoa on toteuttanut hankesuunnitteluryhmä, johon kuuluvat tilaajan edustajina
-      elinympäristöjohtaja Ritva Asula-Myllynen
-      kaavoituspäällikkö Leena Lahtinen
-      tilapalvelupäällikkö Harri Jääskeläinen
-      yhdyskuntatekniikan päällikkö Jari Luoma
-      kunnanjohtaja Antero Alenius/Johanna Rannanjärvi
-      elinympäristölautakunnan pj. Aki Tainio
-      elinympäristölautakunnan jäsen Pekka Mäkipää
-      elinympäristölautakunnan jäsen Risto Linnainmaa
-      elinympäristölautakunnan jäsen Jarmo Kalliola
-      nuorisovaltuuston edustaja Pate Nieminen (nimetty 16.1.2024)

Asiantuntijoina hankesuunnitteluryhmään kuuluvat puitesopimuskumppanit
-      projektinjohto Hannes Timlin, AFRY Buildings Finland Oy
-      rakennuttaja-asiantuntija Janne Koivisto, AFRY Buildings Finland Oy
-      arkkitehti Petteri Rintamäki, 3design Oy
-      kustannuslaskennan asiantuntija Juho Liski, Sweco Oy
-      pohjatutkimukset, Taratest Oy
-      kestävän kehityksen asiantuntija, Arto Toorikka, AFRY Buildings Finland Oy

Vuoden 2023 lopussa pidettiin viisi hankesuunnittelukokousta, missä työstettiin hankkeen eri osa-alueita valtuuston asettaman toimeksiannon mukaisesti.  Tilaohjelmaan ei työskentelyn aikana ole tehty merkittäviä muutoksia mutta sitä on käyty läpi vielä eri palvelualueiden tilojen käyttäjien kanssa. Keskeisin muutos oli se, että todettiin johtokeskuksen olevan itsenäisenä tilana vain siihen käyttöön ja myös käsitteenä aineistossa tarpeeton. Vuoden 2023 toteutuneet suunnittelukustannukset investoinneissa olivat yhteensä noin 40 000 euroa.  Talousarviossa 2024 on varattu Hämeenkyrötalon suunnitteluun 150 000 euroa.

Asemakaavoitus

​Investointihankkeen suunnittelu etenee yhdessä Hollitien alueen kaavoituksen kanssa. Kunnanhallitus päätti 5.6.2023 § 139 käynnistää Hollitien alueen asemakaavamuutoksen ja asetti nähtäville sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavamuutos koskee kunnan keskustassa Härkikujan, Hollitien ja Tampereentien välisellä alueella korttelia 68 ja sen yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), liike- ja asuntokerrostalojen (ALK), rivitalojen- ja muiden kytkettyjen rakennusten (AR) ja omakotirakennusten (AO) korttelialueita sekä korttelin 69 Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) ja tiealueita sekä jalankululle ja pyöräilylle varattua aluetta.

Nykyiset, voimassa olevat asemakaavat alueelle on laadittu 1960–80 luvuilla ja ne ovat osaltaan vanhentuneita, eivätkä kaikilta osin vastaa kunnan tarpeita.  Alueella on nykyisellä asemakaavalla jäljellä rakennusoikeutta. Kunnanviraston Y-tontilla (108-421-8-3) rakennusoikeus on yht. 5 439 m2, josta jäljellä on 3 420 m2. Entisen teknisen toimiston ALK- tontilla (108-421-8-7) rakennusoikeutta on 1 700 m2. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kaavassa Härkikujan ja Valtatien sivuille on osoitettu pisteytyksellä rakentamatta säilytettävät alueet / istutettavat alueet ja kulmaan on varattu näkemäaluetta (na), joka on pidettävä vapaana näkyväisyyttä rajoittavista, liikenneturvallisuutta vaarantavista esteistä. Uudisrakentamista voidaan sijoittaa huomioiden em. määräykset. Alueelle voidaan sijoittaa uudisrakentamista ja täydentää alueen rakennuskantaa, vaikka uusi asemakaava ei ole vielä voimassa. Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan laatimiseksi.

Kaavoituksen valmisteluvaiheessa 2024 laaditaan alueelle viitesuunnitelma, jossa tullaan tutkimaan alueen liikennejärjestelyjä, tärkeät viheralueet sekä uudisrakentamisen massoittelu ja maisemaan sopivuus.  Vireillä olevan kaavamuutoksen alustavia tavoitteita ovat:
·         Keskustan ja elävän taajamaympäristön kehittäminen.
·         Rakentamisen maisemaan ja ympäristöön sovittaminen sekä kulttuuriympäristön huomioiminen.
·         Alueen käyttötarkoitusmerkintöjen muutos ja kehittäminen vastaamaan kunnan ja kuntalaisten nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita.
·         Viherympäristön kehittäminen niin, että alueen puistomaisuus ja tärkeät näkymät säilytetään.
·         Monipuolisen asuinrakentamisen ja palvelujen sijoittaminen alueelle.
·         Tonttijaon ja rakennusoikeuksien, kerroslukujen sekä rakennusalojen tarkistaminen ja muuttaminen tarkoituksenmukaiseksi.
·         Kevyenliikenteen yhteyksien parantaminen sekä liikenne- ja paikoitusalueiden kehittäminen.

Hämeenkyrötalon rakentaminen alueelle tukee kaavamuutoksen tavoitteita ja kehittää kuntakeskustaa.  Hämeenkyrötalon suunnitelmia voidaan käyttää osana kaavoitusprosessia ja mahdolliset purkuluvat otetaan huomioon asemakaavoituksessa.

Kunnantalon hankesuunnitelmavaiheessa laaditut vaihtoehdot ovat sijaintitutkielmia uudisrakennukselle – tai laajennukselle.  Sijainniltaan Tampereentien ja Härkikujan kulmaus (Y) on taajamakuvaa täydentävä ja hierarkialtaan vaikuttavin sijoituspaikka, sellaisena keskustan palveluihin tukeutuva ja helposti saavutettava. Entisen teknisen toimiston tontille (ALK) rakentaminen myös täydentää korttelirakennetta vaikuttavalla sijainnilla Tampereentien varrella. Tälle sijainnille rakennus on mahdollista rakentaa ilman, että vaaditaan vanhojen rakennusten purkamista. Se on liikenteellisesti liitettävissä Hollitien kautta aluerakenteeseen mutta vaatii ehkä myös uusia huoltoliittymiä Tampereentielle.
Mikäli nykyinen kunnanvirasto korvataan laajennuksella, säilyvät sijainti ja liikenneolosuhteet. Uudisosan suunnittelussa tulee huomioida arkkitehtuurin laadukkuus- ja ehjän kokonaisuuden muodostuminen.

Taajamakuvan ja RKY-alueen arvojen säilyttämiseksi alueella materiaalit ja muodot sovitetaan ympäristöön ja piha-alueiden suunnittelussa tulee säilyttää puistomainen ilme. Arvojen säilymisen kannalta on myös tärkeää alueen hallinnollisen ja toiminnallisen kokonaisuuden säilyminen. Hämeenkyrötalon sijoittuminen alueelle tukee alueen elävöittämistä, lisää työpaikkoja ja vahvistaa keskustan palvelurakenteen säilymistä. Alueen kaavoittamisen edetessä voidaan ottaa huomioon sijoittamisesta tehty päätös.

Lisätietona vielä se, että aluekehityshankkeessa tullaan huomioimaan kunnanhallituksen 21.6.2021 tekemä päätös 171 §, jonka mukaan ”Hollitien -​ kunnanviraston alueen suunnittelussa kunta valitsee kohteen,​ joka nimetään Matti Pitkon mukaan”.

Hankkeen jatko

Suunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa kolmelle vaihtoehdolle on valmistunut vertailuaineistoa, jonka avulla voidaan esittää hankkeen etenemistä. Kunnanvaltuustolla on ratkaisuvalta lopullisen hankesuunnitelman hyväksymisestä ja jatkotoimista. Alustava tämänhetkisen aineiston ja suunnitteluvaiheen käsittelyaikataulu on
-      elinympäristölautakunta 5.3. päätöskokous ja esitys edelleen siitä, mille vaihtoehdolle viimeistellään hankesuunnitelma, jonka osana on tilaohjelma
-      kunnanhallituksen keskustelutilaisuus 25.3.
-      kunnanhallituksen päätöskokous 8.4. hankesuunnittelun jatkosta
-      valtuustoinfo x.x.
-      valtuuston päätöskokous 29.4. hankesuunnittelun jatkosta

Hankesuunnitteluryhmän tuottaman tiedon ja vertailuaineiston perusteella elinympäristölautakunta on päätynyt esittämään, että Hämeenkyrötalohankkeessa edetään vaiheeseen, jossa hankesuunnitelma viimeistellään vaihtoehdolle ”A uudisrakennus puiston kulmaan.”
Perustelut valinnalle ovat:
​​​​​-      Investoinnin kustannuserot uudisrakentamisvaihtoehdon ja osin säilyttävän korjausvaihtoehdon välillä ovat vähäiset. 
-      Vaihtoehto on taajamakuvallisesti parhaiten ympäristöön sopiva.
-      Rakennus sijoittuu näkyvälle ja keskeiselle paikalle ja nostaa keskusta-alueen arvokkuutta.
-      Mahdollistaa puistomaisen piha-alueen säilyttämisen ja kehittämisen.
-      On maankäytöllisesti tehokas ja mahdollistaa rakennusoikeuden myynnin ja asuin- ja liikerakentamisen kaavoittamisen alueelle joustavasti.
-      Uudisrakentaminen voidaan tehdä ennen 90-luvun osan purkamista, joten 90-luvun osaa voidaan käyttää uuden valmistumiseen saakka (ei tarvetta väistötiloille=säästö).
-      Rakennettava kunnantalo olisi kokonaisuudessaan uusi, joten sekä taloudelliset että tekniset riskit rakentamisen aikana vähäisemmät.
-      Käytön aikainen energiankulutus ja ylläpitokustannukset olisivat edullisemmat verrattuna osin säilyttävään vaihtoehtoon.

Kokouksen alussa paikalle asiasta keskustelemaan on kutsuttu hanketyöryhmän tilaajaedustajien lisäksi asiantuntijaedustajista Hannes Timlin ja Petteri Rintamäki, etänä osallistuvat Janne Koivisto ja Juho Liski.