Kuvaus
Valtuuston kokouksessa 8.6.2026 valtuutettu Kati Lahtinen sekä Vihreiden valtuustoryhmä jätti seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:
"Valtuustoaloite luonto- ja viheralueista vastaavan asiantuntijan palkkaamiseksi kuntaan
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kuntaan perustetaan luonto- ja viheralueista vastaavan asiantuntijan toimi osaksi kunnan organisaatiota, ja tehtävään varataan määrärahat vuoden 2027 alusta alkaen.
Palkattavan henkilön tehtäväkuvaan kuuluisi ympäristöasioiden ja viheralueiden hoidon kokonaisvaltainen suunnittelu ja kehittäminen, ympäristöohjelmien jalkauttaminen käytäntöön, yhteistyö kaavoituksen ja teknisen toimen kanssa sekä esimerkiksi kuntalaisten ja yhdistysten aktivoiminen ympäristötalkoisiin. Toimenkuvan nimeke voisi olla esimerkiksi viheralue- ja ympäristösuunnittelija tai ympäristönsuojelusuunnittelija.
Perustelut
Kunnan viheralueet, metsät, puistot, virkistysreitit ja muut luonnonympäristöt ovat keskeinen osa kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja viihtyvyyttä. Samalla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttävät yhä suunnitelmallisempaa luonnonvarojen ja viheralueiden hoitoa. Tähän liittyy esimerkiksi vieraslajien torjunta. Myös EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen lainsäädäntö on parhaillaan tekeillä, mikä merkitsee kuntien velvoitteiden kasvua luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa jo lähivuosina.
Hämeenkyrön kunnalla ei ole tällä hetkellä ainuttakaan henkilöä, jonka osaamisaluetta nämä asiat olisivat. Kunnassa on aiemmin ollut kunnanpuutarhurin virka, jossa toimi puutarha-arkkitehti Detlev Liebing noin 30 vuoden ajan. Viran lakkauttamisen jälkeen eli noin 15 vuoteen kunnassa ei ole ollut luonto- ja viheralueiden kehittämisestä vastaavaa asiantuntijaa.
Valitettavasti tämä näkyy. Kunnan yleisilme on apea. Harvojen luontopolkujen ja retkeilypaikkojen sekä Hälläpuiston kaltaisen alppiruusuloiston hoito on täysin vapaaehtoistyön varassa. Keskustaajaman läpi virtaavan ainutlaatuisen Turkimusojan suojelu, ja myös vaikkapa sen matkailullinen hyödyntäminen on olematonta. Kuntamme omistamilla mailla ei myöskään ole ainuttakaan luonnonsuojelualuetta, toisin kuin kaikissa muissa naapurikunnissamme.
- Vastuuhenkilön toimenkuvaan sopivia asioita ovat muun muassa:
- koordinoida ja toteuttaa viheralueiden ja lähiluonnon suunnittelua, hoitoa ja kehittämistä
- perehtyä kuntamme luontoon ja alueella oleviin luonnonsuojelualueisiin
- edistää luonnon monimuotoisuuden huomioimista kunnan päätöksenteossa
- huolehtia vieraslajien torjunnasta
- valmistella ja toteuttaa luonnonhoito- ja ennallistamishankkeita
- hakea ulkopuolista rahoitusta ympäristö- ja luontohankkeisiin
- tehdä yhteistyötä kuntamme ympäristökoulun ja -päiväkotien kanssa
- tukea kunnan ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteutumista
- Esimerkiksi Pirkkalassa kunnan alueista on strategiatasolla päätetty suojella vähintään 10 % turvaamaan myös kunnan vetovoimaa ja taloutta. Pirkkala on pinta-alaltaan Pirkanmaan pienin kunta.
Niin ikään kunnan ympäristötarkastaja on vuoden 2026 alusta ulkoistettu Sastamalaan. Sinänsä on hyvä että tarkastaja saa työssään laajemman taustatuen, mutta tosiasia kuitenkin on, että ympäristöasiat valuivat näin yhä kauemmaksi kunnasta ja kuntalaisista - myös demokraattisesti. Ympäristötarkastajan esityksiä Hämeenkyröä koskien käsittelee Sastamalan kaupungin alaisessa ympäristöjaostossa nyt vain yksi luottamushenkilö koko kunnastamme.
Emme usko kunnan vastentahtoisuuteen ympäristöasioissa, vaan yksinkertaisesti siihen, ettei kunnassa ole resursseja asioiden aktiiviseen ja asiantuntevaan hoitamiseen. Nyt suuri osa esimerkiksi aiemmista kunnanpuutarhurin töistä on maanrakennusmestarin ylityöllistetyllä pöydällä, ja ymmärtääksemme myös hän on myötämielinen näiden töiden ohjaamiseen toisaalle.
Edellä esitetyin perustein esitämme, että kunta:
- valmistelee luonto- ja viheralueista vastaavan asiantuntijan toimen perustamisen osana käynnissä olevaa organisaatiouudistusta
- valmistelee toimenkuvan ja nimikkeen niin, että se palvelee kunnan luonto- ja viheralueiden hoitoa sekä ympäristönsuojelua laaja-alaisesti ja proaktiivisesti, ja niin että henkilö pystyy itse suunnittelijana tekemään mahdollisimman paljon ruohonjuuritasolla olevaa asiantuntijatyötä
- varaa määrärahan vuoden 2027 talousarvioon, niin että henkilön rekrytointi voidaan käynnistää heti vuoden 2027 alussa
Hämeenkyrössä 8.6. 2026
Valtuutetut: Kati Lahtinen, Hämeenkyrön vihreät ja koko vihreä valtuustoryhmä"
Aloitevastauksen valmistelu
Hämeenkyrön kunnanhallitus päätti 8.6.2026 valtuuston päätösten toimeenpanon yhteydessä lähettää aloitteen valmisteluun elinympäristölautakunnalle. Määräaika aloitteen tuomiseksi valtuustokäsittelyyn on joulukuun valtuusto.
Asian käsittely
Tässä yhteydessä käytetään vielä nimikettä viheraluesuunnittelija mutta varsinainen nimikepäätös tehdään myöhemmin riippuen talousarviopäätöksestä tältä osin. Elinympäristöpalvelut esitti viheraluesuunnittelijan/kunnanpuutarhurin tms. vakanssin perustamista jo vuoden 2025 talousarviovalmistelussa. Esitys kuitenkin poistettiin tuolloin kunnan talouden tasapainottamistavoitteiden ja keskeneräisten organisaatiomuutosten vuoksi.
Vakanssin perustaminen oli tarkoitus tuoda muutostalousarviona valtuuston käsittelyyn kesäkuussa 2026. Tavoitteena oli, että tehtävään valittava henkilö olisi voinut aloittaa siinä vaiheessa, kun ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito siirtyi 1.9.2026 elinympäristöpalveluihin. Vakanssin perustaminen siirtyi kuitenkin vuoden 2027 talousarviokäsittelyyn, vaikka ulkoliikuntapaikkojen tehtävät, henkilöstö ja resurssit siirtyivät elinympäristöpalveluihin jo syyskuussa 2026.
1. Organisaatiomuutos ja vastuualueen kasvu
Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito siirtyi 1.9.2026 alkaen elinympäristöpalveluihin. Siirtymän mukana palvelualueelle tuli kaksi liikuntapaikkahoitajaa, toimintaan liittyvät koneet ja kalusto sekä talousarvio.
Muutoksen myötä elinympäristöpalvelujen vastuulla oleva viheralueiden, ulkoliikuntapaikkojen ja muun rakennetun ympäristön hoidon kokonaisuus kasvoi merkittävästi. Kokonaisuus edellyttää henkilöstön ja käytännön toiminnan koordinoinnin lisäksi kunnossapidon suunnittelua, omaisuudenhallintaa ja alan asiantuntemusta.
Ulkoliikuntapaikkojen kokonaisuudesta vastasi aikaisemmin liikuntapalveluissa Mika Koskela. Hänen irtisanoutumisensa jälkeen tehtävään ei ole rekrytoitu uutta henkilöä.
2. Henkilöstöresurssit ja puuttuva asiantuntijuus
Kunnalla ei tällä hetkellä ole viheralan koulutuksen saanutta asiantuntijaa, jonka vastuulla olisi kokonaisvaltaisesti viheralueiden, maisemanhoidon, luonnonhoidon ja ulkoympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen sekä kyseisen palvelukokonaisuuden operatiivinen esihenkilötyö.
Viheralueisiin liittyviä suunnittelu-, koordinointi- ja tilaamistehtäviä on hoidettu muiden tehtävien ohessa. Nykyisten tehtävänkuvien tarkastelun perusteella olemassa oleviin vakansseihin ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista sisällyttää uutta, laajaa asiantuntija- ja koordinointikokonaisuutta.
Henkilöstöresurssi on myös vähentynyt. Aiempina vuosina viheralueiden tehtävissä on ollut kolme henkilöä, kun tällä hetkellä tehtävissä työskentelee yksi henkilö. Lisäksi maanrakennusmestarin työpanos tulee toukokuusta 2027 lähtien olemaan 60 prosenttia. Kokonaisuuteen kuuluvat kaavakadut ja niiden viheralueet, puistot, leikkipaikat, satamat, matonpesupaikat, tori, ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja metsät sekä uutena esimerkiksi tekonurmikentän uudistaminen ja rahoituksen hakeminen investoinnille. Palvelualueella on lähivuosina odotettavissa myös eläköitymisiä, minkä vuoksi osaamisen siirtämiseen ja ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun on tarpeen varautua.
Resurssien vähäisyys näkyy käytännössä siten, että kaikkia tarpeellisia tai suunniteltuja hoitotoimenpiteitä ei ole pystytty toteuttamaan tai alueiden hoitotaso ei ole kaikilta osin vastannut tarpeita.
3. Suunnitelmallinen viheralueiden ja omaisuuden hallinta
Vuodelle 2026 asetettiin talousarviotavoitteeksi viheraluesuunnitelman laatiminen. Käytettävissä olevat resurssit eivät kuitenkaan ole riittäneet suunnitelman laatimiseen, kilpailuttamiseen tai tilaamiseen ja tavoitetta jouduttiin muuttamaan muutostalousarviossa.
Viheraluesuunnitelman avulla olisi mahdollista muodostaa kokonaiskuva muun muassa:
- kunnan hoidettavista viher- ja virkistysalueista ja ulkoliikuntapaikoista
- alueiden hoitoluokituksesta ja tavoiteltavista hoitotasoista
- hoidon kustannuksista
- oman työn ja ostopalvelujen tarkoituksenmukaisesta kohdistamisesta
- puuston, istutusten ja rakenteiden elinkaaresta
- lähimetsien ja muiden luonnonalueiden hoitoperiaatteista
- tulevista kunnostus- ja investointitarpeista.
Kunnalla on huomattava määrä viheralueisiin liittyvää omaisuutta, kuten puistoja, leikkipaikkoja, istutuksia, katuviheralueita, lähimetsiä, rakenteita sekä muita maa- ja virkistysalueita. Näiden omaisuuserien pitkäjänteinen suunnitelmallinen elinkaaren hallinta edellyttää selkeää vastuuta ja alan osaamista.
4. Korjaus- ja hoitovelan hallinta sekä kustannustehokkuus
Viheralueiden hoito- ja korjausvelkaa on kertynyt. Esimerkiksi puskittumisen hallintaa, maisemien avaamista, puuston hoitoa ja alueiden kunnostamista on jouduttu toteuttamaan yksittäisinä toimenpiteinä ilman pitkäjänteistä kokonaisohjelmaa.
Suunnitelmallisella toiminnalla voidaan valmistella päätöksentekoon kunnan yleisten alueiden hoitoluokitus ja kohdentaa käytettävissä olevat määrärahat kiireellisimpiin ja vaikuttavimpiin kohteisiin sekä ehkäistä tilanteita, joissa kunnossapidon lykkääminen johtaa myöhemmin kalliimpiin korjaustoimenpiteisiin.
Viheraluesuunnittelijan tehtävänä olisi lisäksi kehittää kustannustietoa sekä vertailla oman työn ja ostopalvelujen kustannuksia. Tavoitteena olisi määritellä tarkoituksenmukaiset hoitotasot, parantaa hankintojen ja kilpailutusten suunnittelua sekä ajoittaa investoinnit ja peruskorjaukset nykyistä ennakoidummin.
5. Luonnon monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet
Kunta on sitoutunut huomioimaan luonnon monimuotoisuuden osana valtuuston hyväksymän ilmasto-ohjelman toteuttamista. Tavoitteista johdetussa viheraluesuunnitelmassa voitaisiin määritellä muun muassa:
- luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet
- haitallisten vieraslajien torjuntakohteet
- pölyttäjien elinympäristöjen kehittäminen
- maisemakukkapeltojen sijoittuminen
- lähimetsien hoitoperiaatteet
- luonnontilaisina säilytettävät alueet
- virkistys- ja maisemareitit
- mahdolliset luonnonsuojelun selvityskohteet.
Pölyttäjäystävällistä kuntaa koskevaan valtuustoaloitteeseen elinympäristölautakunnan antamassa vastauksessa vuonna 2024 on todettu, että kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteita voidaan toteuttaa paikallisesti. Niiden edistäminen edellyttää riittäviä resursseja. Viheraluesuunnittelijan tehtävä mahdollistaisi näiden tavoitteiden järjestelmällisen toteuttamisen.
6. Pitkäjänteinen investointi- ja kunnossapitosuunnittelu
Viher-, virkistys- ja harrastusalueiden kunnostuksia, istutuksia ja muita kehittämistoimia toteutetaan tällä hetkellä pääosin vuosittain käytettävissä olevien resurssien perusteella. Ilman monivuotista suunnitelmaa toimenpiteiden jatkuvuutta ja niiden vaikutusta tuleviin kunnossapitokustannuksiin on vaikea arvioida.
Viheraluesuunnittelija voisi laatia monivuotisia kunnostus-, istutus- ja kehittämisohjelmia. Tavoitteena olisi valita ratkaisuja, jotka vähentävät kunnossapitotarvetta, parantavat ympäristön laatua ja luonnon monimuotoisuutta sekä hallitsevat kustannuksia koko elinkaaren aikana.
7. Kuntastrategia, viihtyisyys ja kunnan vetovoima
Kuntastrategian valmistelun yhteydessä kuntalaiset ovat nostaneet luonnon ja viihtyisän ympäristön keskeisiksi kunnan vahvuuksiksi ja elinvoimatekijöiksi. Vuoden 2022 hyvinvointikyselyssä tärkeimmäksi ympäristön laatutekijäksi nousi kokemus siitä, että "ympäristö on kaunis".
Hyvin hoidetut viheralueet, puistot, ulkoliikuntapaikat ja maisemat vaikuttavat kuntalaisten viihtyvyyteen, hyvinvointiin ja virkistysmahdollisuuksiin. Samalla ne ovat osa kunnan ulkoista kuvaa ja vaikuttavat asuinympäristön sekä tonttien ja taajamien houkuttelevuuteen.
Viheraluesuunnittelijan työ tukisi siten sekä kuntastrategian tavoitteita että kunnan elinvoimaa huolehtimalla rakennetun ja luonnonympäristön laadusta pitkäjänteisesti.
8. Ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen
Luonnon monimuotoisuuteen, lähivirkistysalueisiin, ilmastotyöhön, hulevesien hallintaan, maisemanhoitoon, viher- ja liikuntapaikkarakentamiseen on mahdollista hakea valtion, EU:n ja muiden rahoittajien avustuksia.
Alan asiantuntija voisi seurata rahoitusmahdollisuuksia, valmistella hankkeita ja yhteensovittaa niitä kunnan omien investointi- ja kehittämistarpeiden kanssa. Tavoitteena olisi lisätä ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä ja näin pienentää kunnalle jäävää rahoitusosuutta soveltuvissa kehittämishankkeissa.
Yhteenveto
Kyseisen vakanssin tarve perustuu ennen kaikkea elinympäristöpalvelujen organisaatiomuutokseen ja vastuualueen kasvuun, yhdyskuntatekniikan vastuualueen henkilöstöresurssien tulevaan vähenemiseen sekä sellaisen asiantuntijuuden puuttumiseen, jota nykyisestä organisaatiosta ei ole mahdollista osoittaa tehtävään.
Vakanssilla mahdollistetaan viheralueiden ja ulkoliikuntapaikkojen yhdistäminen ja tehtävien uudelleen järjestäminen, suunnitelmallinen johtaminen ja kehittäminen, omaisuuden elinkaaren hallinta, korjaus- ja hoitovelan vähentäminen sekä kunnossapidon ja investointien kustannustehokkaampi kohdentaminen. Samalla vahvistetaan kunnan mahdollisuuksia toteuttaa kuntalaisten harrastusmahdollisuuksiin, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastotyöhön, hyvinvointiin ja viihtyisään elinympäristöön liittyviä tavoitteita sekä hyödyntää ulkopuolista hankerahoitusta.
Kyseisen vakanssin lopullinen nimike tulee ratkaistavaksi myöhemmin. Vakanssin perustamiseen on varauduttu elinympäristölautakunnan 6.10.2026 (77 §) hyväksymässä taloussuunnittelussa vuodelle 2027.