Kuvaus
Rakennuspaikka:
Hämeenkyrö (108), Sasi (426), Nieminen 1:16
Rekisteröintipäivä: 27.7.1923
Osoite: Sasintie 6, 39130 Hämeenkyrö
Koordinaatit: 23518623, 6830764
Kiinteistön Nieminen 108-426-1-16 pinta-ala on 5790 m2. Rakennuspaikaksi kyseisestä kiinteistöstä lohkottava n. 2300 neliön määräala sijaitsee Miharintien ja Sasintien risteyksen eteläpuolella. Määräala lohkotaan rakennuspaikaksi ja rakennuspaikalle haetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle ja talousrakennuksille yhteensä 230 kem2.
Rakennushanke:
Yksiasuntoinen enintään kaksikerroksinen asuinrakennus sekä siihen liittyvä yksikerroksinen talousrakennus yhteensä 230 km2.
Hakijan perustelut: A
Asemapiirroksessa rakennusten sijainnit on esitetty havainnollisesti, lopullinen rakennusten massoittelu ja sijoittelu tontille tehdään rakennuslupavaiheessa. Rakentaminen sopeutetaan ympäröivään maastoon ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Aiottu lämmitysmuoto maalämpö, lämmönkeruu maalämpöpiirillä tontin rajalla kulkee kunnallinen vesi- ja viemärilinja, sekä sähkö, joihin liitytään. Tontin tieliittymä Sasintielle tulee kiinteistön 108-426-1-16 olemassa olevan tieliittymän kautta. Etäisyys Mahnalan ympäristökouluun 3km ja etäisyys Sasin päiväkotiin 500m.
Rakennuspaikka liittyy luontevasti olemassa olevaan Sasin kylätaajamaan ja liikenneyhteydet autolla, sekä jalan/pyörällä ovat hyvät. Tontin rajalla kulkevaksi suunnitellun kevyen liikenteen väylän toteutus on lähiaikoina rahoituksen varmistuttua. Toteutettavaa kevyen liikenteen väylää pitkin on turvallinen reitti sekä alakoululle, että päiväkodille. Rakennuspaikan sijainti hyödyntää kauniin maalaismaiseman, sijoittuen kuitenkin puuston ja olemassa olevan rakennuskannan lomaan. Rakennusten massoittelussa ja värityksessä, sekä sijoittelussa huomioidaan soveltuvuus ympäristöön.
Rakentamisrajoitus:
MRL 16 §:n ja kunnan rakennusjärjestyksen 32-33 §:n mukainen suunnittelutarvealue.
Naapurinkuuleminen ja lausunnot:
Hakija on kuullut naapurikiinteistöt Turkinpelto 417-2-35, Risteys 417-2-37, Mikkola 417-4-119, Päiväkumpu 426-5-25, Toukolanmäki 426-5-34 ja Villa Lumi 426-5-37 ja naapureilla ei ole hankkeeseen huomautettavaa.
Kaavatilanne:
Alueella ei ole voimassa tai vireillä asemakaavaa.
Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Sasi-Mahnala-Laitila osayleiskaava, hyväksytty 31.8.1992, voimaantulo 23.12.1993. Osayleiskaavaote liitteenä. Tila on osoitettu kyläkeskuksen alueeksi, AT (ruskea väri). Alue on varattu pysyvää asutusta, julkisia ja yksityisiä palveluja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta varten. Rakennukset saavat olla enintään kaksikerroksisia. Alueelle saa rakentaa asumiselle tarpeelliset alueen sisäiset liikenneväylät, pysäköintialueet, alueen asukkaita palvelevat virkistys ja puistoalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet. Alueen rakennustehokkuus saa olla korkeintaan e=0,1. Rakentamisen tulee sopeutua ympäröivään rakennustyyliin ja maisemaan. Taaja-asutustyyppisessä toteutuksessa alueen jätevedet tulee puhdistaa keskitetysti tai johtaa umpikaivoon. Haja-asutustyyppisessä toteutuksessa alueen käymäläjätevedet tulee johtaa umpikaivoon ja muut jätevedet voidaan imeyttää maastoon.
Alueella vireillä Sasi-Mahnala-Laitila -Metsäkulma osayleiskaava. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kesällä 2022. Kaavaehdotuksessa tilalle esitetään AO-1 merkintää: Erillispientalojen alue. Alue varataan va- kituiseen asumiseen. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 4000m ². Mikäli rakennukset kytketään keskitettyyn jätevesijärjestelmään, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, kuitenkin vähintään 2000m ². Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 80m ² sivuasunnon, tarpeellisia talousrakennuksia sekä enintään 25m ²sauna rakennuksen. Sivuasuntoa ei saa lohkoa erikiinteistöksi. Rakennukset saavat tasamaalla olla enintään 1½ -kerroksisia. Olemassa olevien loma -asuntojen säilyttäminen loma-asuintarkoituksiin on sallittua. Ranta-alueen ulkopuolella saa rakentaa enintään kaksi asuntoisia asuinrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 400m ². Rakentamisen määrä ei saa kuitenkaan ylittää15 % rakennuspaikan pinta -alasta. Rakennusoikeudesta voidaan enintään 40 % käyttää tarvittaessa erilliseen rakennukseen sijoitettavia ympäristö häiriötä aiheuttamattomia liike-, työskentely- ja teollisuustiloja varten.
Alueella on voimassa Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040 (oikeusvaikutteinen, hyväksytty 2.11.2015), jossa Sasin kylä on osoitettu kehittämisen painopistealueena, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja lähistölle on merkitty olemassa oleva seudullinen virkistysreitistö ja luontomatkailun kehittämisvyöhyke.
Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040: Rakennuspaikka sijoittuu Maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Lisäksi se on valtakunnalliseksi esitetty arvokas maisema-alue, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi alue on osoitettu tärkeäksi pohjavesialueeksi, jolle aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Vesienhoidon riskialueiksi todettujen pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelma sekä pyrkiä pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen. Osoitettu teknisen huollon kehittämisalueeksi. Lisäksi osoitettu maakuntakaavassa kasvutaajamien kehittämisvyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja näihin liittyvää rakentamista. Kehittämissuositus: Alueen maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, erityisesti joukkoliikenteen mahdollistavaan yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuuriin, palvelujen saavutettavuuteen, toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen.
Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §):
1) Rakentamisen aiheuttama haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle: Alueella on voimassa yleiskaava, jossa AT-aluetta ja kaavamääräysten mukaan rakennuspaikan tehokkuusluku e = 0,1 => sallittu kerrosala = 230 m2. Haettu rakennusoikeus ja kerroslukumäärää sekä rakennuspaikan käyttötarkoitus pientaloasumiseen on nykyisen osayleiskaavan mukainen. Suunnitteilla olevassa uudessa yleiskaavassa on toteutettu emätilojen mukainen mitoitus ja jaettu rakennuspaikat siten että lisärakennuspaikkaa ei tälle tilalle ole osoitettu. Uusi osayleiskaava ei kuitenkaan ole vielä voimassa. Rakentaminen ei aiheuta haittaa nykyisen kaavan tai tulevan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentamisessa tulee huomioida rakentamisen sopeuttaminen maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan.
Hakemuksessa esitetty rakennushanke on käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan haja-asutusluonteista pientalorakentamista, joka täydentää kylärakennetta ja sijoittuu luontevasti muun asutuksen ja tien varteen. Muodostuva rakennuspaikka on riittävän väljä ja piha-alueelle jää maaseutumainen pihapiiri. Jäljelle jäävä rakennuspaikka n. 3490 m2 ja sillä oleva n. 120 km2 oleva yksiasuntoinen asuinrakennus voivat edelleen toimia asuinrakennuspaikkana.
2) Rakentamisen sopivuus yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta:
Suunnitelmassa esitetty ajoneuvo liikenteen kulku olemassa olevan liittymän kautta Sasintielle, jota voidaan pitää hyvänä ratkaisuna. Uutta liittymää ei tule lisätä. Rakennusten sijoittelussa tulee huomioida, että ne eivät saa vaikeuttaa näkemää Miharintielle tai aiheuttaa turvallisuuden heikentymistä risteysalueelle. Rakennukset mahdollista liittää kunnan vesijohtoon ja jätevesiverkkoon. Rakennukset liitetään sähköverkkoon. Esitetyn maalämmön suhteen kunta tekee päätöksen rakennuslupavaiheessa. Suunnitellun Miharintie-Sasintie kevyenliikenteenväylän rakentamisajankohtaa ei ole päätetty. Turvallista kevyenliikenteen väylää koululle ei näin ollen ole vielä.
Hämeenkyrön kirkonseudun taajaman toiminnot ja palvelut mm. toisenasteen koulutus ja kaupat ovat n. 14 km etäisyydellä ja Sasi-Mahnalan koulu n.3 km ja Sasin päiväkoti n. 0,5 km etäisyydellä. Alueelta suuntautuu palvelu- ja työmatka-asiointia myös Ylöjärven suuntaan, jossa lähin kauppa, koulu ja päiväkoti Metsäkylässä. 10 km. Palvelut ovat tyydyttävästi saavutettavissa.
3) Rakentamisen sopivuus maisemalliselta kannalta sekä vaikutus erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen ja virkistystarpeiden turvaamiseen:
Rakennuspaikka on näkyvällä ja kyläkuvaan vaikuttavalla paikalla teiden risteyksessä. Rakennukset tulee sijoittaa luontevasti ympäristöönsä. Rakennuspaikan läheisyydessä on Sasin kylän erityisiä kulttuuriympäristön arvoja tai historiallisia kohteita, joten suunnittelussa tulee huomioida materiaalien ja värien osalta uudisrakennuksen sopeutuminen ympäristöön ja maisemaan. Suunnitellut uudisrakennukset ovat suorakaiteisia massoja ja pääosin harjakattoisia. Ne ovat sellaisina maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan sopivia. Tasakattoiset osat mm. autokatoksessa tulee harkita tarkkaan rakennuslupavaiheessa. Alueen virkistysalueiden määrään tai käytettävyyteen ei suunnittelutarveratkaisulla ole juurikaan vaikutusta.
4) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen: Omakotitalon ja talousrakennusten rakentamisen ei voida katsoa aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Rakennusten koko ja muoto tulee sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaan.
5) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia: Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakentaminen on alueelle tyypillistä hajarakentamista ja liittyy luontevasti ympäristöönsä sekä kyläasutukseen.
Rakentamisella ei ole vaikutusta naapurikiinteistöjen rakennusoikeuteen eikä se vaikeuta muuta rakentamista alueella. Ympäristössä säilyy riittävästi virkistäytymiseen sopivaa rakentamisesta ja muista toiminnoista vapaata maa-alaa. Rakennuspaikka on emätila ja vuodesta 1923 rekisteröity. Siitä ei aiemmin ole lohottu rakennuspaikkoja. Rakentaminen ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua.
Edellisen tarkastelun perusteella rakentamisluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §) täyttyvät.
Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella (MRL 136 §):
1) Rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset: Rakennuspaikka on tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Rakennukset on mahdollista sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.
2) Rakentaminen täyttää sille MRL 117 §:ssä säädetyt sekä muut lain mukaiset vaatimukset. Rakennusluvan yhteydessä varmistetaan, että rakennus soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.
3) Rakentaminen täyttää MRL 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset.
4) Vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen voi aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia, koska nykyinen vesilinja ja yksi liittymä kulkee suunnitellun rakennuksen kohdalla. Jatkosuunnittelussa ja rakennusluvassa tulee huomioida, että kunta varaa oikeuden suunnitella uuden sijainnin/liittymien sijainnin. Tämä tulee myös rakennuslupavaiheessa ottaa huomioon suunnittelussa.
5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.
Rakennusluvalle ei ole estettä MRL 136 §:n perusteella.
Rakennusjärjestys 7. luku rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle 26§, 27§:
Rakennuspaikan on oltava maastoltaan ja maaperältään rakentamiseen kelvollinen sekä sijainniltaan ja muodoltaan ja mittasuhteiltaan tarkoitukseen sovelias. Asemakaava-alueen ulkopuolella, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa toisin määrätä, asuinrakennuksen rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 2000 m2.
Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden, kaksi asuntoa ja kaksi kerrosta käsittävän asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle sallittu rakennettava kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, asuinkiinteistössä kuitenkin korkeintaan 500 m2.
Rakennuspaikka täyttää kooltaan ja sijainniltaan rakennusjärjestyksen vaatimukset ja rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus on sille ympäristöön sopivasti sijoitettavissa. Alueella on mahdollisuus liittyä kunnallisteknisiin verkostoihin, vesi- ja viemäri. Esitetty rakennuspaikka sijaitsee olemassa olevan kyläasutuksen yhteydessä ja palvelut mm. koulu ja päiväkoti on helposti saavutettavissa. Omakotitalon ja talousrakennusten rakentamisella ei ole merkittäviä maisema- tai muitakaan ympäristövaikutuksia. Edellä esitetysti rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakennuspaikka täydentää kylärakennetta, joten suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle ei ole estettä.
Sovelletut lainkohdat:
MRL 16 §, 136 §, 137 §
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 9 §, 26 §, 27 §, 32 §
Hämeenkyrön kunnan hallintosääntö § 113