Kuvaus
Rakennuspaikka
Hämeenkyrö (108), Mahnala (416), tila 9:24 Talanranta, rekisteröity 6.12.2014
Osoite: Talanrannantie 64, 39170 Jumesniemi
Koordinaatit: 23514789, 6824098
Kiinteistön pinta-ala on 2,85 ha, josta hakemuksen kohteena olevan vuokra-alan koko on 2000 m². Kiinteistöllä on noin 160 metriä Alhonselän Suntin rantaviivaa. Vuokra-ala ei ulotu rantaan asti, etäisyyttä on lähimmillään noin 52 metriä. Kyseessä on olemassa oleva loma-asunnon rakennuspaikka, jolla sijaitsee 1,5-kerroksinen vuonna 2015 valmistunut loma-asunto 111 kem², 8 kem2 suuruinen autokatos/varasto sekä 1970-luvulla rakennettu yksikerroksinen 26 kem² suuruinen saunarakennus. Saunarakennus ei sijaitse vuokra-alalla. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala vuokra-alalla on 119 kem². Rakennuspaikan vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Kiinteistölle on kulkuyhteys Talanrannantien yksityistietä pitkin.
Hakemuksen syy
Haetaan käyttötarkoituksen muutoslupaa loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi kiinteistön vuokra-alalla. Rakennuspaikalle ei esitetä uudisrakentamista.
Rakentamisrajoitus, mistä poiketaan
Poikkeaminen Kirkkojärvi-Heinijärvi-Herttuala-Jumesniemi osayleiskaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta, joka on loma-asuntoalue. Poiketaan vuokra-alan osalta myös loma-asuntoalueen kaavamääräyksen käyttötarkoituksen muutokselta edellytettävän rakennuspaikan pinta-alan koosta.
Rakennusjärjestys edellyttää poikkeamista. 29 § …” Ranta-alueella loma-asunnon muutos vakinaiseksi asunnoksi vaatii aina rakennusluvan lisäksi poikkeamispäätöstä, jonka yhteydessä tutkitaan rakennuspaikan soveltuvuus ympärivuotiseen asumiseen, sen vaikutukset ympäristöön ja kunnalle tuleviin velvoitteisiin. (MRL 171 §). Tämän vakinaisen asunnon rakennuspaikan minimikoko tulee olla vähintään 2000 m² ellei kaavassa toisin osoiteta. ”
Poikkeaminen AkL 72 §:stä. Käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asunnoksi edellyttää rakentamislupaa, mikä rinnastetaan rakennuksen rakentamiseen. ”Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennuskohdetta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena” (AkL 72.1 §).
Hakijan perustelut
Olen vuodesta 1995 lähtien hallinnoinut lasteni omistamaa Tala-nimistä kiinteistöä ja asunutkin siellä vapaa-aikanani. Silloin olin myös Hämeenkyrössä kirjoilla.
Vuonna 2008? käynnistin nykyisen vapaa-ajan rakennuksen projektin ja talo valmistui v. 2012. Se sijaitsee tyttäreni Nora Eskolan mailla, joihin minulla on elinikäinen käyttö- ja hallintaoikeus. Lisäksi olen tehnyt vuokrasopimuksen hänen kansaan tontista, jolla rakennukseni sijaitsee. Vuonna 2017 jäin eläkkeelle ja siitä lähtien olen asunut käytännössä koko ajan rakentamassani vapaa-ajan asunnossa ja koen olevani hämeenkyröläinen.
Lausunnot
Kunta on kuullut 9.9.2025 lähetetyllä kirjeellä naapurikiinteistöt 108-416-9-25 Suntinvuori, 108-416-9-23 Tala, 108-416-9-21 Talanpelto, 108-416-9-18 Etelärinne ja 108-416-9-15 Kiilarinne, joilla ei ole huomautettavaa hankkeesta.
Kaavatilanne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kiinteistö sijoittuu maakuntakaavassa maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.
Yleiskaavat
Koko kuntaa koskevassa strategisessa yleiskaavassa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä.
Kirkkojärvi-Heinijärvi-Herttuala-Jumesniemi -osayleiskaavassa rakennuspaikka on osoitettu pääosin loma-asuntoalueeksi RA-1 ja alueelle on osoitettu olemassa oleva loma-asunto. Pohjoisosa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1.
RA-1-alueen määräys: Alueelle saa rakentaa enintään kartalla esitetyn määrän lomarakennuksia. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon lisäksi erillisen saunarakennuksen ja yhden muun talousrakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m². Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 5000 m², rakennuspaikalle saa rakentaa lisäksi vierasmajan, jonka kerrosala saa olla enintään 30 m². Rakentamisen määrä ei saa kuitenkaan ylittää 6 % rakennuspaikan pinta-alasta. Lomarakennuksen voi toteuttaa 1½-kerroksisena, muut rakennukset saavat olla enintään 1-kerroksisia. Käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asuinpaikaksi ranta-alueella edellyttää muiden vaatimusten lisäksi rakennuspaikan pinta-alaksi vähintään 5000 m2. Mikäli rakennukset kytketään keskitettyyn jätevesijärjestelmään, voi rakennuspaikan pinta-ala olla pienempi, kuitenkin vähintään 2000 m2.
M-1 alueen määräys: Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen, korjaus- ja täydennysrakentaminen sekä pysyvän asutuksen muodostaminen haja-asutuksena. Täydennysrakentaminen sallitaan nykyisten teiden varsille maisemallisesti kestäville metsäisille vyöhykkeille siten, että ranta-alueet ja yhtenäiset viljelyalueet jäävät vapaaksi rakentamiselta. Asuinkäyttöön tulevan rakennuspaikan minimikoko on 5000 m2. Rakennukset saavat tasamaalla olla enintään 1,5-kerroksisia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 400 m2. Ranta-alueella ei sallita rakentamista (MRL 43.2 §). Rantarakennusoikeus on siirretty emätilan muulle alueelle.
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa.
Rakennusjärjestys
Kohdassa Rakentaminen ranta-alueelle 29 § Lupajärjestelmä: Ranta-alueella loma-asunnon muutos vakinaiseksi asunnoksi vaatii aina rakennusluvan lisäksi poikkeamispäätöstä, jonka yhteydessä tutkitaan rakennuspaikan soveltuvuus ympärivuotiseen asumiseen, sen vaikutukset ympäristöön ja kunnalle tuleviin velvoitteisiin (MRL 171 §). Tämän vakinaisen asunnon rakennuspaikan minimikoko tulee olla vähintään 2000 m² ellei kaavassa toisin osoiteta.
30 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja rantapuuston käsittelyssä vain harventaminen on sallittua. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen vähimmäisetäisyydenkeskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta tai ranta-alueelle laaditusta MRL 72§ mukaisesta kaavasta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä, ja asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri keskivedenkorkeuden yläpuolella. Suositeltu alin lattiataso rantarakentamisessa Kyrösjärvellä on +85.50(N60+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakennuspaikalla rakentaa kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ellei alueen kaavamääräyksestä muuta johdu. Rakennuspaikalle alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa grillikotia, huvimajoja, katoksia tai muita sellaisia rakennelmia. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rantaviivan läheisyyteen sijoitettavalle, alaltaan enintään 30 m² suuruiselle venevajalle, kun se soveltuu ympäristöön ja maisemaan.
31 § Rakentamisen määrä ranta-alueella
Ranta-alueella sijaitsevalla loma-asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, sauna ja aittarakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m2. Lisäksi saa rakentaa 30 m2 kylmää varastotilaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m2 ja pohjapinta-ala enintään 35 m2. Muun kuin loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus määritellään asemakaavassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai poikkeusluvalla.
Poikkeamisen edellytykset (RakL 57 §)
Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.
1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Rakennuspaikka (vuokra-ala) sijaitsee Jumesniemessä Suntinvuoren alueella Kirkkojärvi-Heinijärvi-Herttuala-Jumesniemi osayleiskaavan loma-asuntoalueella. Loma-asuntoalue ulottuu vuokra-alan ulkopuolella Suntin rantaan asti. Vuokra-alalla sijaitsee 111 kem² suuruinen loma-asunto ja 8 kem2 suuruinen autokatos/varasto. Rannassa sijaitsee 26 kem² suuruinen saunarakennus. Lomarakennus, jonka käyttötarkoituksen muutosta haetaan, sijaitsee lähimmillään noin 68 metrin etäisyydellä rantaviivasta ja on selkeästi etäämmällä saunarakennuksesta. Käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä ei ole esitetty rakennettavaksi uudisrakennuksia. Kyseessä on olemassa oleva rakennuspaikka, jonka rakennusoikeus edellä esitetyn osayleiskaavan mukaisesti on 120 m2 sekä vierasmaja 30 m2. Kiinteistölle on myönnetty 26.2.2010 § A11 poikkeamislupa vuokra-alalla sijaitsevien lomarakennuksen ja autokatoksen rakentamiseen. Käyttötarkoituksen muutos ei muuta rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeutta, joten alueelle ei synny merkittävää rakentamista. Vuokra-alan ulkopuolisen kiinteistön osan rakennusoikeudeksi jää yleiskaavan mukaisesti 31 kem2. Vuokra-ala täyttää rakennusjärjestyksen 2000 m2 kokovaatimuksen vakituisen asunnon rakennuspaikaksi ja kiinteistö kokonaisuudessaan osayleiskaavan edellyttämän 5000 m2 kokovaatimuksen. Lupaehdoissa edellytetään, että vuokra-alaa ei saa lohkoa omaksi uudeksi rakennuspaikaksi, joten se ei muodosta kiinteistölle toista rakennuspaikkaa. Hanke ei varaa lisää vapaata ranta-aluetta. Rakennuspaikan länsipuolella Jumesniementien läheisyydessä sijaitsee useita vakituisessa käytössä olevia asuinrakennuksia. Vakituinen asuminen kiinteistöllä tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai häiriötä itäpuolisen alueen loma-asuntokäytölle. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle alueella.
2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Alueella ei ole tunnettuja luontoarvoja, eikä hanke muutoinkaan vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Luonnontilaisen, rakentamisesta vapaan tai virkistyskäyttöön tarkoitetun rantaviivan määrään poikkeamisen myöntämisellä ei ole vaikutusta.
3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla olevilla rakennuksilla ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia tai arkkitehtonisia erityisarvoja. Käyttötarkoituksen muutos ei muuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Käyttötarkoituksen muutos ei muuta rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeutta, joten alueelle ei synny merkittävää rakentamista eikä se aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Edellä mainittujen ehtojen lisäksi laki edellyttää poikkeamiselle erityistä syytä.
Erityiseksi syyksi voidaan hyväksyä rakennuspaikan sijainti alueella, jonka naapurustossa on jo nykyisellään vakituista asumista sekä rakennuksen riittävä etäisyys rannasta, jolloin vaikutus alueen muuhun maankäyttöön on vähäinen.
Edellisen tarkastelun perusteella laissa esitetyt poikkeamisen edellytykset täyttyvät.
Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella (RakL 46 §)
Koska hankkeessa muodostuu uusi vakituisen asumisen rakennuspaikka lomarakennusten läheisyyteen, sovelletaan myös AkL 72 §:ää (Suunnittelutarve ranta-alueella), joten myönteisen päätöksen tulee täyttää myös RakL 46 §:n ehdot.
1) Rakentaminen ei saa olennaisesti vaikeuttaa kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista.
Alueella ei ole vireillä olevaa kaavaa, jota hanke vaikeuttaisi.
2) Rakentaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan sellaiseen merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, jotka edellyttävät asemakaavan laatimista.
Alueelle ei esitetä uudisrakentamista, joten käyttötarkoituksen muutoksella ei ole vaikutusta maisemaan. Hanke ei lisää rakennusoikeutta rakennuspaikalla eikä aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vakituinen asuminen voi lisätä asukasliikenteen määrää vähäisesti. Haitta rakentamiseen ja vaikutuksiin on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä. Hanke ei edellytä asemakaavan laatimista.
3) Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palveluiden saavutettavuuden kannalta.
Rakennuspaikan talousvesi otetaan omasta porakaivosta. Jätevedet hoidetaan kiinteistökohtaisesti, asemapiirroksen mukaan osin johtamalla umpisäiliöön, osin imeyttämällä. Rakennuspaikalle on raskaan- ja pelastusliikenteen kestävä tieyhteys. Vakituinen asuminen voi lisätä asukasliikenteen määrää vähäisesti. Kiinteistö sijaitsee noin 16 km etäisyydellä Hämeenkyrön keskustasta (yläkoulu), noin 11 km etäisyydellä Heinijärven alakoulusta ja noin 2 km etäisyydellä Jumesniemen päiväkodista. Lähin kauppa on Nokian Linnavuoressa noin 10 km etäisyydellä. Palvelujen saatavuus on tyydyttävä.
Sijoittamisen edellytykset muualla kuin asemakaava-alueella (RakL 45 §)
1) Rakennuspaikka on kooltaan vähintään 1000 neliömetriä.
Kiinteistön koko 2,85 ha täyttää vähimmäiskoon.
2) Rakennuspaikalla ei ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa.
Mahnalanselän alin sallittu rakentamiskorkeus on +61,65 m mpy ja maasto asuinrakennuksen kohdalla noin 90 m mpy, joten rakennuspaikalla ei ole tulvan vaaraa.
3) Rakennukset voidaan sijoittaa vähintään neljän metrin etäisyydelle kiinteistön rajasta.
Kaikki olemassa olevat rakennukset sijoittuvat yli neljän metrin etäisyydelle kiinteistön rajoista. Uudisrakentamista ei esitetä.
4) Rakennuskohde soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden, korkeatasoisen arkkitehtuurin tai sopusuhtaisuuden vaatimukset.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.
5) Rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen.
Kulku rakennuspaikalle on käsitelty edellä suunnittelutarvealueen edellytysten yhteydessä.
6) Vedensaanti, jätevedet ja hulevedet voidaan hoitaa aiheuttamatta haittaa ympäristölle.
Vesihuollon toteuttaminen on käsitelty edellä suunnittelutarvealueen edellytysten yhteydessä.
7) Teiden, vedensaannin tai viemäröinnin järjestäminen ei aiheuta kunnalle tai valtiolle erityisiä kustannuksia.
Rakennuspaikalla on kiinteistökohtainen vesihuolto ja se sijaitsee nykyisen tieyhteyden (yksityistie) varressa, joten rakentaminen ei aiheuta kunnalle erityisiä kustannuksia.
8) Rakentaminen ei aiheuta haittaa naapureille eikä vaikeuta naapurikiinteistöjen rakentamista.
Naapurikiinteistöt on kuultu ja naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.
9) Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Alueelle ei esitetä uudisrakentamista, joten käyttötarkoituksen muutoksella ei ole vaikutusta maisemaan. Kiinteistö on puustoinen rakennuksen pihapiiriä lukuun ottamatta. Hakijan mukaan puusto on tarkoitus säilyttää ennallaan. Vaikutukset luonnon- ja kulttuuriympäristön arvoihin on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä. Käyttötarkoituksen muutoksella ei ole vaikutusta virkistyskäyttöön tarkoitetun rantaviivan määrään eikä se vaikeuta virkistystarpeiden turvaamista.
10) Rakentaminen ei aiheuta haittaa maakuntakaavassa, yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä annettujen määräysten toteuttamiselle.
Vaikutukset kaavoitukselle on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.
Edellisen tarkastelun perusteella hanke täyttää RakL 57 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä Rakl 45 ja 46 §:n mukaiset sijoittamisen edellytykset muualla kuin asemakaava-alueella ja suunnittelutarvealueella.
Sovelletut lainkohdat: AkL 72 §, RakL 45, 46 ja 57 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 29, 30 ja 31 §.
Yhteenveto:
Hanke täyttää RakL 57 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä RakL 45 ja 46 §:n mukaiset sijoittamisen edellytykset muualla kuin asemakaava-alueella ja suunnittelutarvealueella, joten vakituisen asuinrakennuksen rakentamislupa on mahdollista myöntää rakennuspaikalle.
Hyväksyttävänä erityisenä syynä on rakennuspaikan sijainti alueella, jonka naapurustossa on jo nykyisellään vakituista asumista sekä rakennuksen riittävä etäisyys rannasta.
Rakentamislupa on haettava kahden vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.
Hallintosäännön 113§ mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.