Kuvaus
Saara Tuomela on lähettänyt 27.10.2026 kunnan kirjaamoon oikaisuvaatimuksen sivistyslautakunnan päätökseen 7.10. 2026 § 99:
Oikaisuvaatimus
Sivistyslautakunnalle
Oikaisuvaatimus päätöksestä § 99 Heinijärven päiväkodin tulevaisuus
Vaadimme sivistyslautakunnan 7.10.2026 tekemän päätöksen § 99 Heinijärven päiväkodin tulevaisuus, päätöksen poistaminen ja asian päättäminen uudelleen, kumoamista ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Sivistyslautakunta poisti 9.9.2026 tekemänsä päätöksen asian käsittelyssä tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi ja ratkaisi asian uudelleen. Uusi päätös on kuitenkin sisällöltään olennaisilta osin sama kuin aiempi päätös. Alkuperäisestä päätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset raukesivat päätöksen poistamisen seurauksena, minkä vuoksi niissä esitettyjä päätöksen tietopohjaa ja perusteluja koskevia kysymyksiä ei käsitelty sisällöllisesti. Perustelemme vaatimusta sillä, että päätöksen keskeisten johtopäätösten perusteet eivät ilmene päätösaineistosta riittävän selkeästi eikä päätöksen tueksi käytettyä selvitystä voida kaikilta osin pitää riittävänä. Päätös Heinijärven päiväkodin toiminnan päättämisestä perustuu olennaisilta osin tulevaa väestökehitystä koskeviin ennusteisiin, vaikka toiminnan on tarkoitus päättyä vasta kesällä 2028.
Päätösaineistosta ei ilmene riittävällä tavalla ennusteissa käytetty laskentamenetelmä, lähtöaineisto, alueellinen rajaus eikä keskeisten johtopäätösten taustalla olevat oletukset. Alkuperäisessä oikaisuvaatimuksessa nostettiin esiin useita päätöksen tietopohjaa koskevia kysymyksiä, mutta uuden päätöksen yhteydessä näihin ei ole saatu sisällöllisiä vastauksia eikä päätöksen perusteluja ole olennaisesti täydennetty. Tietopyyntövastauksen sekä vaikutusten ennakkoarvioinnin tarkempi tarkastelu tukevat käsitystä siitä, että päätöksen keskeisiä perusteluja ei ole esitetty päätöksentekijöiden arvioitavaksi riittävän läpinäkyvästi. Tämän vuoksi päätöksentekijöillä ja kuntalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida päätöksen perustelujen luotettavuutta, johdonmukaisuutta eikä päätöksen perustana olleen selvityksen riittävyyttä. Päätöksen valmistelua ei voida pitää kaikilta osin riittävänä, eikä päätöksenteon tueksi esitettyjen selvitysten perusteella ole mahdollista arvioida asian vaikutuksia, vaihtoehtoja ja taloudellisia seurauksia kokonaisuutena.
1. Päätöksessä ei ole riittävästi arvioitu nykyisen palvelutarpeen suhdetta ennusteisiin
Tietopyyntöön saadun vastauksen (Liite: Vastaus tietopyyntöihin eml.) perusteella Heinijärven päiväkodin täyttöaste oli elokuussa 2026 kunnan korkein. Päiväkodin vahvistettu täyttöaste oli keskimäärin 96,4 % ja 31.8.2026 peräti 101,0 %. Samana ajankohtana Kirkonkylän päiväkodin vastaava täyttöaste oli 89,4 % ja Sasin päiväkodin 84,1 %. Myös käyttöaste oli Heinijärvellä kunnan korkein. Heinijärven käyttöaste oli keskimäärin 81,4 %, kun Kirkonkylän käyttöaste oli 70,0 % ja Sasin 72,3 %.
Lisäksi kunta on tietopyyntövastauksessaan (Liite: Vastaus tietopyyntöihin eml.) ilmoittanut, että 1.1.2026 Heinijärvelle oli ensimmäisenä hakutoiveena hakenut 31 lasta ja paikkapäätöksiä Heinijärvelle oli tehty 32, eli käytännössä kaikki Heinijärven ensisijaiseksi vaihtoehdoksi valinneet lapset ovat saaneet paikan Heinijärveltä. Päätösaineistosta ei myöskään ilmene, onko arvioitu sellaisia tekijöitä, jotka ovat voineet vaikuttaa Heinijärven päiväkodin hakijamääriin ennen varsinaista hakuprosessia. Päiväkodin tulevaisuutta koskeva valmistelu ja mahdollisen toiminnan päättymisen julkinen käsittely ovat voineet vaikuttaa perheiden päiväkotivalintoihin. Päätösaineistosta ei ilmene, onko valmistelussa arvioitu tällaisten tekijöiden mahdollista vaikutusta hakijamääriin tai palvelukysynnän arviointiin. Tämän vuoksi hakijamäärien perusteella ei voida ilman lisäselvityksiä arvioida, antavatko ne täydellisen kuvan Heinijärven päiväkodin todellisesta kysynnästä.
Edellä mainitut tiedot osoittavat, että Heinijärven päiväkodille on tällä hetkellä vahvaa kysyntää ja että yksikkö toimii erittäin korkealla täyttö- ja käyttöasteella. Päätöksessä ei ole riittävästi arvioitu sitä, miten nykyinen toteutunut palvelutarve suhteutuu ennusteisiin, joihin lakkauttamispäätös perustuu. Päätöksen valmistelu antaa näin ollen puutteellisen kuvan palvelun todellisesta käytöstä päätöksentekohetkellä.
Lautakunta on tehnyt päiväkodin lakkauttamista koskevan päätöksen tilanteessa, jossa Heinijärven päiväkodin käyttö- ja täyttöaste olivat kunnan korkeimmat. Vaikka päiväkodin kapasiteettia ja henkilöstöresursseja olisi jo aiemmin sopeutettu, osoittavat käyttö-, täyttö- ja hakijatiedot edelleen vahvaa toteutunutta palvelukysyntää. Päätösaineistosta ei ilmene, miten nämä tiedot on huomioitu arvioitaessa tulevaa palvelutarvetta ja päiväkodin toimintaedellytyksiä.
2. Päätöksen ehtona olevan 10 lapsen ikäluokkarajan perusteet eivät ilmene aineistosta
Päätöksessä todetaan:
"Mikäli Heinijärven alueella asuvien varhaiskasvatusikäisten ikäluokat kasvavat yli 10 lapsen ikäluokiksi, käsittelee sivistyslautakunta päiväkodin jatkon uudelleen."
Kyseinen raja on osa itse päätöstä ja sillä on merkittävä vaikutus Heinijärven päiväkodin tulevaisuuteen.
Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene:
- miksi juuri 10 lasta on valittu rajaksi,
- miten raja liittyy varhaiskasvatuksen ryhmärakenteeseen,
- miten raja liittyy henkilöstömitoitukseen,
- miten raja liittyy päätöksen taloudellisiin perusteisiin,
- miten väestöennusteista ja osallistumisastearvioista on johdettu johtopäätös, jonka mukaan Heinijärven päiväkoti muuttuisi yhden ryhmän yksiköksi.
Koska päätös perustuu olennaisilta osin kyseiseen rajaan, tulisi sen taustalla olevien perusteiden käydä ilmi selkeästi päätöksenteon tueksi laaditusta aineistosta. Tietopyyntövastauksessa (Liite: Vastaus tietopyyntöihin eml.) kunta toteaa, että vaikutusten ennakkoarvioinnissa käytetty yli 10 lapsen raja perustuu Heinijärven alueen varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokkien kokoon ennen ikäluokkien voimakasta pienenemistä. Näin ollen päätöksen keskeinen arviointikriteeri perustuu kunnan määrittelemään rajaan, jonka muodostumisen perusteet eivät ilmene päätösaineistosta. Päätöksen valmistelussa ei ole osoitettu, miksi juuri 10 lapsen ikäluokkarajaa on pidetty päiväkodin toiminnan jatkumisen kannalta ratkaisevana tai miten raja liittyy päiväkodin arvioituun ryhmärakenteeseen, toimintaedellytyksiin tai taloudellisiin vaikutuksiin. Koska 10 lapsen ikäluokkaraja on kirjattu itse päätökseen päiväkodin jatkoa koskevan uudelleenkäsittelyn ehdoksi, sen perusteiden tulee ilmetä päätösaineistosta riittävän selkeästi.
3. Arvio yhden ryhmän päiväkodista ei ilmene laskennallisesti eikä käyttäjäpohjan osalta päätösaineistosta
Päätöksen valmisteluaineistossa on katsottu, että Heinijärven päiväkoti olisi tulevaisuudessa yhden ryhmän yksikkö. Samalla pöytäkirjassa todetaan, että toimintakaudella 2028–2029 alueella arvioidaan olevan noin 32 varhaiskasvatusikäistä lasta ja varhaiskasvatukseen osallistumisasteen olevan noin 84 prosenttia.
Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene:
- miten lasten määrä on laskettu,
- mitä päätöksessä käytetyllä käsitteellä "Heinijärven alue" tarkoitetaan ja millä maantieteellisellä rajauksella ennuste on laadittu
- miten palvelusetelipäiväkoti Pomppiksen vaikutus on huomioitu,
- kuinka monen lapsen arvioidaan käyttävän kunnallista varhaiskasvatusta,
- miten esiopetukseen osallistuvien lasten määrä on huomioitu laskelmissa,
- miten muualta kunnasta Heinijärven päiväkotiin hakeutuvat tai kuljetettavat lapset on huomioitu,
- miten näistä tiedoista on päädytty yhden ryhmän yksikköä koskevaan johtopäätökseen.
Päätösaineistossa todetaan, että toimintakaudella 2028–2029 Heinijärven alueella arvioidaan olevan noin 32 varhaiskasvatusikäistä lasta ja varhaiskasvatukseen osallistumisasteen olevan noin 84 prosenttia. Näillä lähtötiedoilla varhaiskasvatukseen osallistuisi arviolta noin 27 lasta. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, miten tästä lapsimäärästä on johdettu johtopäätös, että Heinijärven päiväkoti olisi yhden ryhmän yksikkö. Aineistosta ei ole arvioitavissa, kuinka moni lapsista käyttäisi kunnallista varhaiskasvatusta, kuinka moni mahdollisesti yksityistä varhaiskasvatusta, miten esiopetukseen osallistuvat lapset on huomioitu tai miten päiväkodin tosiasiallinen käyttäjäkunta on otettu huomioon. Näin ollen päätöksentekijöiden ei ole ollut mahdollista arvioida, millä laskennallisella perusteella noin 27 varhaiskasvatukseen osallistuvasta lapsesta on päädytty yhden ryhmän päiväkotia koskevaan johtopäätökseen.
Päätösaineistossa todetaan lisäksi, että esiopetus on velvoittavaa ja siihen osallistuu käytännössä koko ikäluokka. Samalla todetaan, että alkaneella toimintakaudella Heinijärven alueen varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää nostavat muualta kunnasta alueen yksiköihin kuljetettavat lapset. Aineistosta ei kuitenkaan ilmene, miten nämä tekijät on huomioitu arvioitaessa Heinijärven päiväkodin vuoden 2028–2029 palvelutarvetta ja ryhmärakennetta. Näin ollen ei ole arvioitavissa, miten alueen lapsimääräennusteesta, esiopetukseen osallistuvien lasten määrästä, varhaiskasvatuksen osallistumisasteesta sekä päiväkodin todellisesta käyttäjäkunnasta on johdettu johtopäätös yhden ryhmän päiväkodista.
Lisäksi päätösaineistosta ei ilmene, mitä päätöksessä ja vaikutusten ennakkoarvioinnissa käytetyllä käsitteellä "Heinijärven alue" tarkoitetaan eikä sitä, millä maantieteellisellä rajauksella Heinijärven päiväkodin tulevaa palvelutarvetta on arvioitu. Aineistosta ei ole arvioitavissa, perustuuko ennuste ainoastaan Heinijärven alueella asuvien lasten määrään vai onko siinä huomioitu myös päiväkodin tosiasiallinen käyttäjäkunta. Heinijärven päiväkotia käyttävät käytännössä lapset useilta lähialueilta, kuten Herttualasta, Kalkunmäestä, Kyröspohjasta, Jumesniemestä, Haukijärveltä, Kierikkalasta, Laitilasta ja Vanajasta. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, miten näiden alueiden lapsimäärät on huomioitu ennusteessa tai onko niitä huomioitu lainkaan. Mikäli ennuste on laadittu suppeammasta alueesta kuin mistä päiväkotia tosiasiallisesti käytetään, voi tällä olla olennainen vaikutus arvioon päiväkodin tulevasta lapsimäärästä sekä siitä johdettuun johtopäätökseen yhden ryhmän yksiköstä. Tämän vuoksi päätösaineistosta ei ole mahdollista arvioida, vastaako ennusteessa käytetty tarkastelualue Heinijärven päiväkodin todellista palvelualuetta.
Epäselväksi jää siis, millä perusteella eri lähialueet on sisällytetty tai jätetty pois Heinijärven alueen väestö- ja palvelutarve-ennusteista. Esimerkiksi Laitilan alueen asema jää epäselväksi. Alueella asuu tälläkin hetkellä useita päiväkoti- ja alakouluikäisiä lapsia lyhyen etäisyyden päässä Heinijärven päiväkodista ja koulusta, mutta päätösaineistosta ei ilmene, onko alueen lapsia huomioitu Heinijärven palvelutarvetta koskevissa ennusteissa vai kohdistettu johonkin muuhun tarkastelualueeseen. Tällä voi olla merkitystä arvioitaessa alueen nykyistä ja tulevaa palvelutarvetta.
Jotta nykyisiä lapsimääriä, aiempien vuosien toteutuneita ikäluokkia ja tulevaisuutta koskevia ennusteita voitaisiin vertailla keskenään luotettavasti, tulisi ennusteissa käytetyn aluejaon olla läpinäkyvä ja päätösaineistosta selkeästi todettavissa. Kuntalaiset ovat pyytäneet tarkennusta ennusteissa käytettyyn aluerajaukseen, mutta rajauksen sisältöä ei ole avattu päätöksenteon yhteydessä. Tämän vuoksi kuntalaisten ja päätöksentekijöiden ei ole ollut mahdollista arvioida, ovatko ennusteet laadittu johdonmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla tai miten mahdolliset rajausratkaisut ovat vaikuttaneet ennusteiden lopputulokseen.
Yhden ryhmän yksikköä koskeva johtopäätös muodostaa yhden päätöksen keskeisimmistä perusteista. Keskeisen johtopäätöksen laskennallisen perustan tulisi olla päätöksentekijöiden ja kuntalaisten arvioitavissa. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, miten väestöennusteesta, osallistumisasteesta, esiopetuksesta, päiväkodin todellisesta käyttäjäkunnasta sekä palvelunkäyttöä koskevista oletuksista on päädytty tähän johtopäätökseen. Tämän vuoksi päätöksentekijöillä ja kuntalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida, perustuuko yhden ryhmän päiväkotia koskeva johtopäätös riittävään, läpinäkyvään ja todennettavissa olevaan tietopohjaan.
4. Palveluverkon 3–5 ryhmän supistustarpeen kohdentamisen perusteet eivät ilmene päätösaineistosta
Päätöksessä todetaan, että palveluverkon kokonaisarvion perusteella varhaiskasvatuksessa on tarve vähentää 3–5 lapsiryhmää. Samalla todetaan, että perhepäivähoidon lakkauttaminen vastasi kooltaan yhtä ryhmää. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa puolestaan arvioidaan, että Heinijärven päiväkoti supistuisi kolmesta ryhmästä yhden ryhmän yksiköksi. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene:
- miten koko kunnan 3–5 ryhmän supistustarve jakautuu eri yksiköiden välillä,
- kuinka suuri osa supistustarpeesta toteutuisi ilman Heinijärven päiväkodin lakkauttamista,
- miksi Heinijärven päiväkodin arvioitu supistuminen ei riittäisi osaksi palveluverkon sopeuttamista.
Tämän vuoksi päätöksen yhteys palveluverkolle esitettyyn kokonaissopeutustarpeeseen jää epäselväksi. Päätöksestä ei ilmene, onko palveluverkon 3–5 ryhmän vähentämistarvetta tarkasteltu yksikkökohtaisesti vai ainoastaan koko kunnan tasolla. Näin ollen ei ole arvioitavissa, miksi palveluverkon sopeuttamistarve on katsottu edellyttävän juuri Heinijärven päiväkodin lakkauttamista eikä esimerkiksi toteutuvan muilla jo päätetyillä tai ennakoiduilla rakenteellisilla muutoksilla.
5. Taloudelliset vaikutukset eivät ilmene riittävän tarkasti
Päätöstä perustellaan muun muassa palveluverkon tiivistämisellä, käyttöasteiden nostamisella ja mahdollisuudella luopua osasta kiinteistöjä.
Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene:
- miten henkilöstövaikutusten euromääräinen arvio on muodostettu ja miten henkilöstöjärjestelyjen kokonais- ja nettovaikutukset on huomioitu,
- miten kiinteistövaikutusten euromääräinen arvio on muodostettu,
- miten tukipalveluvaikutusten euromääräinen arvio on muodostettu,
- mikä on päätöksen kokonaistaloudellinen nettovaikutus euroina,
- miten vaihtoehtojen kokonaistaloudellinen vertailu on toteutettu.
Päätösaineistossa on esitetty henkilöstösäästöarvio 135 900–226 500 euroa vuositasolla, mutta aineistosta ei ilmene, miten säästö on laskettu tai mikä on päätöksen arvioitu nettovaikutus kokonaisuutena. Päätösaineistosta ei myöskään ilmene tukipalvelusäästöjen määrä euroina, mahdollisten kiinteistösäästöjen määrä euroina eikä vaihtoehtojen välistä euromääräistä vertailua. Tämän vuoksi päätöksentekijöiden ei ole ollut mahdollista arvioida päätöksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
Päätösaineistossa viitataan myös mahdollisuuteen luopua osasta kiinteistöjä, mutta aineistosta ei ilmene, mihin kiinteistöön tai kiinteistöihin tämä arvio perustuu. Samanaikaisesti kunnanvaltuusto on päättänyt keväällä 2026 Heinijärven koulutoiminnan jatkamisesta, ja koulukiinteistöä on edelleen ylläpidetty sekä siihen on kohdistettu investointeja. Päätösaineistosta ei ilmene, onko arvioitu sitä, missä määrin mahdolliset kiinteistösäästöt ovat tosiasiallisesti saavutettavissa tilanteessa, jossa koulutoiminta alueella jatkuu.
Päätösaineistosta ei myöskään ilmene, miten päiväkodin käytössä olevien tilojen suhde koulun toimintaan on huomioitu kiinteistösäästöjä arvioitaessa. Mikäli koulu ja päiväkoti käyttävät yhteisiä tiloja tai tukipalveluita, ei aineistosta ole arvioitavissa, missä laajuudessa päiväkodin toiminnan päättäminen vähentäisi kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia.
Heinijärven koulun ja päiväkodin toiminnassa on ainakin sellaisia yhteisiä tiloja ja rakenteita, joiden perusteella esitettyjen säästöjen toteutuminen edellyttäisi tarkempaa selvittämistä. Koulun oppilaat ruokailevat päiväkotirakennuksessa sijaitsevassa ruokalassa, minkä vuoksi rakennuksen ylläpidosta, lämmityksestä ja peruskäytöstä aiheutuvat kustannukset eivät välttämättä poistu päiväkotitoiminnan päättyessä. Lisäksi koululla ja päiväkodilla on yhteinen piha- ja pysäköintialue, jonka talvikunnossapidosta ja muusta ylläpidosta on huolehdittava niin kauan kuin koulu toimii alueella. Päätösaineistosta ei ilmene, onko näiden yhteiskäyttöisten tilojen ja alueiden vaikutusta tosiasiallisesti arvioitu kiinteistökustannusten säästöjä laskettaessa.
Sivistyslautakunnan kokouksissa 9.9.2026 ja 7.10.2026 tehtiin kannatetut palautusesitykset, joissa pyydettiin vaihtoehtojen henkilöstö-, kiinteistö- ja tukipalveluvaikutusten esittämistä euroina sekä vaihtoehtojen tarkempaa arviointia. Päätösaineistossa on esitetty arvio henkilöstösäästöistä, mutta kiinteistö- ja tukipalveluvaikutuksia ei ole esitetty euromääräisesti eikä vaihtoehdoista ole laadittu kokonaistaloudellista vertailua. Näin ollen päätöksentekijöiden ei ole ollut mahdollista arvioida eri vaihtoehtojen todellisia nettovaikutuksia kunnan talouteen.
Päätösaineistossa ei esitetä valmista vertailua päiväkotien lapsikohtaisista kustannuksista eikä arvioida Heinijärven päiväkodin kustannustehokkuutta suhteessa kunnan muihin päiväkoteihin. Päätösaineistossa ei myöskään esitetä tunnuslukuja tai johtopäätöksiä, joiden avulla päätöksentekijät olisivat voineet arvioida eri päiväkotien kustannustehokkuutta. Aineistossa esitettyjen vuoden 2024 toimintakulujen ja vuoden 2026 lapsimäärien perusteella voidaan kuitenkin laskea, että Heinijärven päiväkodin toimintakulut olivat noin 14 100 euroa lasta kohden, kun vastaava laskennallinen kustannus oli Kirkonkylän päiväkodissa noin 17 600 euroa ja Sasin päiväkodissa noin 19 100 euroa lasta kohden. Myös henkilöstökulut lasta kohden olivat Heinijärvellä muita yksiköitä alemmat. Näiden tunnuslukujen merkitystä ei kuitenkaan arvioida päätösaineistossa eikä niitä suhteuteta päätöksen taloudellisiin perusteluihin.
On mahdollista, että lapsimäärän vähentyessä kustannukset lasta kohden tulevaisuudessa nousisivat. Päätösaineistossa ei kuitenkaan esitetä laskelmia siitä, millaisiksi kustannukset yhden ryhmän päiväkodissa arvioidaan muodostuvan, kuinka suuri kustannusten nousu olisi tai miten nämä kustannukset vertautuisivat päiväkodin lakkauttamisen jälkeen jäljelle jääviin henkilöstö-, kuljetus-, kiinteistö- ja tukipalvelukustannuksiin.
Päätöksentekijöille ei ole esitetty laskennallista eikä euromääräistä vertailua päiväkodin jatkamisen, yhden ryhmän yksiköksi supistamisen ja toiminnan lakkauttamisen välillä. Näin ollen ei ole ollut mahdollista arvioida, kuinka merkittäviä päätöksellä tavoitellut säästöt tosiasiallisesti olisivat, ovatko ne saavutettavissa esitetyillä toimenpiteillä tai ovatko ne oikeassa suhteessa päätöksestä aiheutuviin vaikutuksiin.
6. Vaihtoehtoisten ratkaisujen arviointi ei ilmene riittävästi päätösaineistosta
Kokouksessa esitettiin asian palauttamista valmisteluun muun muassa sen selvittämiseksi:
- voisiko päiväkoti jatkaa yli yhden ryhmän yksikkönä,
- millaiset lapsi- tai ryhmämääräkriteerit olisivat tarkoituksenmukaisia,
- miten eri vaihtoehdot suhteutuvat koko varhaiskasvatusverkkoon,
- mitä vaihtoehtojen todelliset eurovaikutukset ovat.
Päätösaineistosta ei ilmene, että palautusesityksessä esille nostettuja vaihtoehtoja olisi arvioitu ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Päätöksentekijöille ei siten ole esitetty vertailua siitä, millaisia vaikutuksia päiväkodin toiminnan jatkamisella, hallitulla supistamisella tai toiminnan päättämisellä olisi ollut lapsimäärien, palveluverkon, henkilöstön, talouden ja alueen palveluiden näkökulmasta. Tämän vuoksi ei ole arvioitavissa, perustuiko päätös vaihtoehtojen riittävään vertailuun.
Päätösaineistossa todetaan, että koko kunnan lapsimäärä vähenee ja että palvelusetelin osuutta ei ole perusteltua kasvattaa lapsimäärän vähentyessä. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, miksi palveluverkon sopeuttamista ei ole arvioitu toteutettavaksi palvelusetelien myöntämiskäytäntöjä tarkistamalla tai ohjaamalla uusia varhaiskasvatusasiakkaita nykyistä enemmän kunnallisiin yksiköihin ennen kokonaisen kunnallisen päiväkodin lakkauttamista. Tällaisen vaihtoehdon vaikutuksia ei ole arvioitu eikä verrattu Heinijärven päiväkodin toiminnan päättämiseen.
Jo alkuperäisessä käsittelyssä 9.9.2026 lautakunnalle esitettiin asian palauttamista valmisteluun muun muassa vaihtoehtotarkastelun, päätöskriteerien ja taloudellisten vaikutusten täydentämiseksi. Sama palautusesitys tehtiin myös asian uudelleenkäsittelyn yhteydessä 7.10.2026. Molemmilla kerroilla lautakunnan tietoon tuotiin tarve täydentää päätöksen perusteena olevia selvityksiä ennen lopullisen ratkaisun tekemistä. Asian uudelleenkäsittelyn yhteydessä esitettiin myös vaihtoehtoa, jossa päiväkodin toimintaa jatkettaisiin toistaiseksi ja asia arvioitaisiin uudelleen myöhemmin. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, että tämän vaihtoehdon vaikutuksia olisi arvioitu päätöksenteon tueksi. Asia ratkaistiin tästä huolimatta ilman, että palautusesityksessä pyydettyjä lisäselvityksiä laadittiin päätösaineiston perusteella arvioitavalla tavalla. Myöhemmissä tietopyynnöissä ja oikaisuvaatimuksissa on noussut esiin samoja kysymyksiä, joihin päätösaineistosta ei edelleenkään ilmene yksiselitteisiä vastauksia. Tämä tukee käsitystä siitä, että vaihtoehtojen arviointi sekä päätöksen keskeisten perustelujen selvittäminen ovat jääneet puutteellisiksi.
7. Koulun, esiopetuksen ja päiväkodin kokonaisuuden vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi
Päätösaineistosta ei ilmene riittävän selkeästi, miten alueella edelleen toimivan Heinijärven koulun säilyminen on huomioitu päiväkotia koskevassa päätöksenteossa. Päiväkoti ja koulu muodostavat alueella toiminnallisen kokonaisuuden, mutta aineistossa ei ole arvioitu:
- miten koulun säilyminen vaikuttaa päiväkodin lakkauttamisen perusteisiin,
- mitä vaikutuksia päiväkodin lakkauttamisella on koulun toimintaedellytyksiin,
- miten esiopetuksen järjestäminen alueella toteutetaan päiväkodin toiminnan päättymisen jälkeen,
- miten ratkaisu suhteutuu alueen palveluverkon kokonaisuuteen,
- mitä kiinteistö- ja tukipalveluvaikutuksia syntyy tilanteessa, jossa koulutoiminta alueella jatkuu.
Päätösaineistosta ei ilmene, miten ratkaisu turvaa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulupolun jatkuvuuden sekä palvelujen saavutettavuuden Heinijärven alueella pitkällä aikavälillä. Erityisesti aineistosta ei ilmene, onko arvioitu päiväkodin lakkauttamisen vaikutuksia Heinijärven koulun tulevaan oppilaspohjaan, alueen palvelukokonaisuuden vetovoimaan tai palveluiden pitkän aikavälin kehitykseen. Myöskään esiopetuksen tulevaa järjestämistapaa ei ole kuvattu. Koska esiopetus on lakisääteistä ja siihen osallistuu käytännössä koko ikäluokka, on sen tuleva järjestämistapa olennainen osa päätöksen vaikutusten arviointia. Aineistosta ei ilmene, järjestetäänkö esiopetus jatkossa alueella vai muualla eikä sitä, aiheutuuko ratkaisusta kunnalle uusia kuljetusjärjestelyjä tai kuljetuskustannuksia. Tämän vuoksi päätöksen kokonaisvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida tältä osin riittävän kattavasti. Näin ollen päätöksentekijöiden ei ole ollut mahdollista arvioida varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun muodostaman palvelukokonaisuuden tulevaa toimivuutta.
Vaikka päätösaineistossa on arvioitu lasten ja perheiden arkeen kohdistuvia vaikutuksia, ei aineistosta ilmene, miten nämä vaikutukset on huomioitu lopullisessa ratkaisussa. Päätösaineistosta ei myöskään ilmene, miten lapsivaikutusten arvioinnissa tunnistetut vaikutukset esiopetukseen, koulupolkuun, vertaissuhteisiin ja turvallisuuden tunteeseen on punnittu suhteessa päätöksellä tavoiteltuihin hyötyihin.
Sivistysjohtaja on valmistelun aikana todennut, että päiväkotia koskevia päätöksiä tarvitaan, koska ne vaikuttavat myös "muuhun toiminnan suunnitteluun laajasti" (Liite: Gmail Pyyntö Heinijärven päiväkotia koskevan vaikutusarvioinnin päivittämisestä ja valmistelun täydentämisestä). Samanaikaisesti kunnanvaltuusto on keväällä 2026 päättänyt Heinijärven koulutoiminnan jatkamisesta ja koulukiinteistöä koskevista ratkaisuista. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, mitä valmistelussa tarkoitetut laajemmat vaikutukset ovat, miten niitä on arvioitu tai miten päiväkodin lakkauttamisen vaikutukset koulun, esiopetuksen, henkilöstön ja alueen palvelukokonaisuuden kannalta on selvitetty.
Päätöksen vaikutuksia arvioitaessa ei ole tarkasteltu sitä, miten lähes kaksi vuotta ennen suunniteltua toteuttamisajankohtaa tehtävä lakkauttamispäätös voi itse vaikuttaa niihin tekijöihin, joihin päätöksen perusteena käytetyt väestöennusteet osaltaan perustuvat. Päätösaineistosta ei ilmene, onko arvioitu päätöksen mahdollisia vaikutuksia alueen vetovoimaan, lapsiperheiden muuttohalukkuuteen tai palveluiden käyttäjämääriin tulevina vuosina.
Kun valmistelussa on viitattu ratkaisun laajempiin vaikutuksiin kunnan toiminnan suunnittelussa, jää epäselväksi, onko kyse ollut pelkästään varhaiskasvatuksen toiminnan järjestämisestä vai myös laajempaan palveluverkkoon vaikuttavasta ratkaisusta. Päätösaineistossa ei kuitenkaan ole esitetty sellaista palveluverkkotarkastelua, jonka perusteella päätöksen kokonaisvaikutuksia voitaisiin arvioida. Tämän vuoksi päätöksenteon tietopohja jää tältä osin puutteelliseksi.
8. Vaikutusten ennakkoarvioinnin ja strategisten vaikutusten huomioimista päätöksenteossa ei ole perusteltu riittävästi
Vaikutusten ennakkoarvioinnissa tunnistetaan useita päiväkodin lakkauttamiseen liittyviä kielteisiä vaikutuksia. Arvioinnissa todetaan vaikutuksia muun muassa paikallisidentiteettiin, alueen vetovoimaan, yhteisöllisyyteen, lasten hyvinvointiin, vertaissuhteisiin, turvallisuuden tunteeseen, palvelujen saavutettavuuteen sekä kunnan strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Samalla todetaan, että vaikutuksia elinvoimaan, rakentamiseen ja muuttoliikkeeseen on vaikea luotettavasti arvioida.
Vaikutusten arvioinnissa on lisäksi useita kohtia, joissa arvioinnin johtopäätösten ja niille annetun pisteytyksen välinen yhteys jää epäselväksi. Aineistosta ei ilmene, millä perusteella tunnistettujen vaikutusten painoarvo on arvioitu tai miten ne ovat vaikuttaneet vaihtoehtojen kokonaisarvioon. Epäselväksi jää, miten lapsen etua koskeva ensisijaisuusperiaate on huomioitu tilanteessa, jossa vaikutusten ennakkoarvioinnissa on tunnistettu useita lasten hyvinvointiin, turvallisuuden tunteeseen, vertaissuhteisiin, koulupolkuun ja palveluiden saavutettavuuteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Vaikutusten ennakkoarvioinnissa Heinijärven alueen väestökehitystä ja palvelutarvetta kuvataan paikoin johtopäätöksenomaisesti eikä täysin neutraalina lähtötilanteena. Esimerkiksi nykytilan kuvauksessa todetaan, että Heinijärven alueen lapsimäärä ei riitä sekä kunnalliseen että yksityiseen yksikköön. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, mihin laskelmaan tai vertailuun tämä johtopäätös perustuu. Samalla lapsimäärän väheneminen todetaan koko kuntaa koskevaksi ilmiöksi. Tämän vuoksi jää osin epäselväksi, missä määrin vaikutusten ennakkoarvioinnissa on erotettu toisistaan lähtötietojen kuvaaminen ja niistä tehdyt johtopäätökset.
Arvioinnissa esimerkiksi katsotaan, ettei päiväkodin toiminnan päättymisellä ole vaikutuksia perheiden arjen sujuvuuteen tai talouteen. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, mihin tämä johtopäätös perustuu, vaikka huomattavan osan nykyisistä käyttäjäperheistä päivittäiset kulkemismatkat pidentyvät. Vaikutusten arvioinnista ei ilmene, onko näitä vaikutuksia selvitetty tai miten ne on huomioitu arvioinnissa.
Vaikutusten ennakkoarvioinnissa tunnistetaan myös vaikutuksia kunnan strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, miten näitä vaikutuksia on arvioitu suhteessa kunnan voimassa olevaan strategiaan tai valmistelussa olevaan uuteen kuntastrategiaan. Molemmissa korostuvat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, sujuva arki, kylien elinvoimaisuus, yhteisöllisyys sekä kunnan vetovoiman vahvistaminen lapsiperheiden asuinpaikkana. Päätöksentekijöille ei ole esitetty arviota siitä, miten Heinijärven päiväkodin lakkauttaminen vaikuttaa näiden tavoitteiden toteutumiseen tai millä perusteella mahdollisten haitallisten vaikutusten on katsottu olevan hyväksyttäviä suhteessa päätöksellä tavoiteltuihin hyötyihin.
Samoin arvioinnissa tunnistetaan lasten esiin nostama luonnonläheisyyden ja metsäympäristön merkitys leikki- ja oppimisympäristönä sekä todetaan lähikoulun ja päiväkodin olevan tärkeä osa paikallisidentiteettiä ja alueen vetovoimaa. Päätösaineistosta ei kuitenkaan ilmene, miten nämä havainnot on huomioitu vaihtoehtojen pisteytyksessä tai kokonaisarvioinnissa. Valmistelussa olevassa kuntastrategiassa korostetaan lisäksi luonnon hyvinvointivaikutusten huomioimista palveluiden suunnittelussa sekä sitä, että luonto näkyy kaikessa kunnan kehittämisessä. Heinijärven päiväkoti sijaitsee välittömässä metsä- ja luontoympäristössä, mutta päätösaineistosta ei ilmene, onko tämän toimintaympäristön vaikutuksia lasten hyvinvointiin, oppimiseen ja arkeen arvioitu tai verrattu niihin varhaiskasvatusympäristöihin, joihin lapset päätöksen seurauksena ohjautuisivat. Tämän vuoksi jää epäselväksi, millä perusteella eri toimintaympäristöjen vaikutusten on katsottu olevan keskenään vertailukelpoisia.
Päätösaineistosta ei myöskään ilmene, miten tunnistettujen vaikutusten merkitys on arvioitu tai millä perusteella niiden painoarvo on katsottu vähäiseksi suhteessa päätöksellä tavoiteltuihin hyötyihin. Erityisesti jää epäselväksi, miksi vaikutusten ennakkoarvioinnissa tunnistetut kielteiset vaikutukset kunnan strategisten tavoitteiden toteutumiseen eivät vaikuta lopulliseen johtopäätökseen. Arvioinnista ei ilmene, millä perusteella tunnistetut haitalliset vaikutukset on asetettu keskinäiseen tärkeysjärjestykseen tai miten niitä on punnittu suhteessa päätöksellä tavoiteltuihin hyötyihin. Tämän vuoksi päätöksentekijöiden ei ole ollut mahdollista arvioida, miten vaikutusten ennakkoarvioinnissa tunnistetut haittavaikutukset on punnittu suhteessa päätöksen perusteluina esitettyihin hyötyihin.
9. Päätöksen keskeisten perustelujen taustalla olevia laskelmia ei ole yksilöity
Oikaisuvaatimuksen tekijä pyysi julkisuuslain nojalla nähtäväksi päätöksen valmistelussa käytettyjä asiakirjoja, laskelmia ja selvityksiä, jotka koskivat muun muassa Heinijärven päiväkodin arvioitua muuttumista yhden ryhmän yksiköksi, päätöksessä käytetyn 10 lapsen ikäluokkarajan perusteita, palveluverkon arvioidun 3–5 lapsiryhmän vähennystarpeen kohdentamista sekä päätöksen taloudellisia vaikutuksia.
Tietopyyntövastauksessa (Liite: Vastaus tietopyyntöihin eml.) ei toimitettu erillisiä laskelmia eikä yksilöity niitä asiakirjoja, joihin päätöksen keskeiset johtopäätökset perustuvat. Vastauksessa viitattiin pääosin vaikutusten ennakkoarviointiin sekä todettiin, että osa pyydetyistä tiedoista olisi tuotettava erikseen pyynnön mukaisesti. Näin ollen jää epäselväksi, onko päätöksen keskeisten johtopäätösten taustalla ollut erillisiä dokumentoituja laskelmia tai selvityksiä vai perustuuko arviointi pääosin vaikutusten ennakkoarvioinnissa esitettyihin yleisiin arvioihin.
Päätösaineiston sekä tietopyyntövastauksen perusteella ei ole mahdollista arvioida, millä konkreettisella aineistolla on päädytty johtopäätöksiin yhden ryhmän päiväkodista, 10 lapsen ikäluokkarajasta, palveluverkon ryhmävähennysten kohdentamisesta tai päätöksen taloudellisista vaikutuksista. Tämän vuoksi päätöksen perustana olevan selvityksen riittävyyttä ei voida arvioida asianmukaisesti.
10. Päätöksen perustelujen muuttuminen ja kuulemismenettelyn riittävyys
Kuntalaisille järjestetyissä kuulemisissa sekä palveluverkkotarkastelun valmisteluaineistossa Heinijärven päiväkodin toiminnan päättämistä on perusteltu sekä kunnan talouden vakauttamistarpeella että lapsimäärän vähenemisellä. Lopullisessa päätösehdotuksessa ja päätöksessä päiväkodin toiminnan päättämistä perustellaan kuitenkin ensisijaisesti pienenevällä lapsimäärällä. Päätöksen mukaan sivistyslautakunta päättää "pienenevään lapsimäärään perustuen", että päiväkodin toiminta päättyy 2.6.2028.
Samanaikaisesti valmisteluaineistossa viitataan edelleen palveluverkon tiivistämiseen, käyttöasteiden nostamiseen, kiinteistöistä luopumiseen, henkilöstösäästöihin sekä tarpeeseen vähentää varhaiskasvatuksessa 3–5 lapsiryhmää. Talouden vakauttamistarve, palveluverkon sopeuttaminen ja säästöjen saavuttaminen ovat olleet näkyvästi esillä asian valmistelussa sekä kuntalaisille esitetyssä aineistossa. Myös asiasta käydyssä julkisessa keskustelussa ratkaisua on perusteltu taloudellisilla syillä.
Tästä huolimatta lopullisessa päätöksessä korostuu ensisijaisesti lapsimäärän väheneminen. Päätösaineistosta ei ilmene yksiselitteisesti, mikä merkitys taloudellisilla perusteilla on ollut lopullisessa päätösharkinnassa tai ovatko taloudelliset vaikutukset edelleen osa ratkaisun keskeisiä perusteita. Tämän vuoksi jää epäselväksi, mihin tosiasiallisiin perusteisiin päätösharkinta on lopulta perustunut.
Kuntalaisten kuulemisen ja osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta jää lisäksi epäselväksi, ovatko kuntalaiset voineet ottaa kantaa juuri niihin perusteisiin, joille lopullinen päätös rakentuu. Mikäli päätöksen painopiste on valmistelun aikana muuttunut taloudellisista perusteista ensisijaisesti lapsimääräennusteisiin perustuvaksi ratkaisuksi, ei päätösaineistosta ilmene, miten tämä on huomioitu kuulemismenettelyssä.
Edellä mainituista syistä päätöksen valmistelun läpinäkyvyydestä sekä kuulemismenettelyn riittävyydestä jää perusteltu epävarmuus. Päätöksentekijöille ja kuntalaisille ei ole esitetty johdonmukaista ja selkeää kuvaa siitä, mikä merkitys taloudellisilla vaikutuksilla ja toisaalta palvelutarpeen vähenemisellä on ollut päätöstä tehtäessä.
Vaatimus
Edellä esitetyistä syistä päätöksen perustana olleen selvityksen ei voida katsoa antaneen päätöksentekijöille riittäviä tietoja päätöksen vaikutuksista, perusteista ja vaihtoehdoista. Päätösaineistosta puuttuu useita sellaisia tietoja, jotka ovat olennaisia arvioitaessa väestöennusteiden luotettavuutta, palvelutarpeen kehitystä, taloudellisia vaikutuksia, vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä päätöksen vaikutuksia Heinijärven alueen palvelukokonaisuuteen.
Oikaisuvaatimuksessa esiin tuodut puutteet eivät koske yksittäistä päätöksen osatekijää, vaan useita päätöksen kannalta keskeisiä perusteita. Väestöennusteiden muodostuminen, palvelutarpeen arviointi, yhden ryhmän päiväkotia koskeva johtopäätös, palveluverkon sopeuttamistarpeen kohdentuminen, taloudelliset vaikutukset, vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailu sekä vaikutusten ennakkoarvioinnin ja strategisten vaikutusten huomioon ottaminen jäävät päätösaineiston perusteella osin tai kokonaan arvioimatta. Näin ollen päätöksentekijöille ei ole muodostunut riittäviä edellytyksiä arvioida päätöksen perusteita kokonaisuutena. Päätösaineistosta ei ilmene sellaisia perusteita, joiden nojalla edellä kuvattuja puutteita voitaisiin pitää päätöksen lopputuloksen kannalta merkityksettöminä.
Tämän vuoksi päätöksen valmistelua on pidettävä puutteellisena, eikä asiaa ole selvitetty hallintolain edellyttämällä tavalla ennen päätöksentekoa. Päätös tulee kumota ja palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.
Edellä esitetyistä syistä vaadimme, että sivistyslautakunta:
1. kumoaa päätöksensä § 99 Heinijärven päiväkodin tulevaisuus;
2. palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja päätettäväksi sen jälkeen, kun päätöksen perustana olevat selvitykset on täydennetty;
3. täydentää valmistelua erityisesti:
- väestöennusteiden laskentamenetelmän, lähtöaineiston, alueellisen rajauksen ja keskeisten oletusten osalta
- 10 lapsen ikäluokkarajan perusteiden osalta
- yhden ryhmän päiväkotia koskevien laskelmien osalta
- palveluverkon ryhmävähennysten kohdentamisen osalta
- päätöksen henkilöstö-, kiinteistö- ja tukipalveluvaikutusten euromääräisen arvioinnin osalta
- Heinijärven päiväkodin ja alueella edelleen toimivan Heinijärven koulun muodostaman palvelukokonaisuuden vaikutusten arvioinnin osalta
- kiinteistösäästöjen toteutumisedellytysten ja niiden laskentaperusteiden osalta, mukaan lukien arvio siitä, miltä kiinteistöiltä säästöjen arvioidaan syntyvän sekä miten koulutoiminnan jatkuminen ja yhteiskäytössä olevat tilat on huomioitu säästöarvioissa
- vaikutusten ennakkoarvioinnin ja strategisten vaikutusten huomioon ottaminen
- vaihtoehtoisten ratkaisujen, niiden vaikutusten sekä vaihtoehtojen keskinäisen vertailun osalta
- sen selvittämisen osalta, miten lopullisen päätöksen perustelut vastaavat niitä ratkaisuperusteita, joita asian valmistelussa ja kuulemismenettelyssä on esitetty kuntalaisille
Hämeenkyrössä 26.10.2026
Saara Tuomela, Hämeenkyrö
Arttu Periaho, Hämeenkyrö
Heidi Tuomisto, Hämeenkyrö
Ilkka Tuomisto, Hämeenkyrö
Anna Tiilinen, Hämeenkyrö
Erno Taipale, Hämeenkyrö
Asian valmistelu:
Kuntalain § 137 mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä:
• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
• kunnan jäsen
Kuntalain § 138 mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kunnan oikaisuvaatimusohjeen mukaan oikaisuvaatimus on toimitettava kunnan kirjaamoon. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Käsiteltävä oikaisuvaatimus on saapunut kirjaamoon ajallaan ja oikaisuvaatimuksen tekijät ovat kunnan jäseniä.
Oikaisuvaatimus hylätään, koska siinä esitetyt perusteet eivät osoita sivistyslautakunnan päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä, toimielimen ylittäneen toimivaltansa tai päätöksen olevan muutoinkaan lainvastainen.