Kunnanhallitus, kokous 2.11.2026

§ 210 Turkimusojan luonnonsuojelualueen suojelupäätöksen hakeminen

HMKDno-2025-90

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 12.5.2025

Valmistelija

Anne Hannunen, maankäyttöinsinööri, anne.hannunen@hameenkyro.fi

Kuvaus

Raakku

Raakku eli jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) on pitkäikäinen, virtaavien vesien pohjalla elävä selkärangaton nilviäislaji. Raakut voivat kasvaa jopa 280-vuotiaiksi. Raakut ovat jokiekosysteemien huippuindikaattorilajeja, koska niiden herkän elinkierron vuoksi ne voivat lisääntyä käytännössä vain luonnontilaisissa tai lähes luonnontilaisissa joissa, missä on riittävän tiheä taimen- tai lohikanta. Raakut ilmentävät hyvää vedenlaatua sekä joen luonnontilaisuutta. Raakut toimivat myös avainlajeina, jolloin niiden häviäminen hävittää myös monia muita lajeja. Raakut ylläpitävät joen vedenlaatua suodattamalla ja puhdistamalla vettä, tarjoavat ravintoa pohjaeläimille ja sitä kautta myös lohelle ja taimenelle sekä pitävät joen pohjasoran hapekkaana.

Raakun elinkierron kriittisimmät vaiheet ovat toukkien kiinnittyminen taimenen tai lohen kiduksiin sekä pienten simpukoiden kaivautuminen joen pohjasoraan kasvamaan noin 1–8 vuodeksi. Vain harvat toukat päätyvät kalojen kiduksiin kehittymään, lisäksi mikäli kala on jo aiemmin kantanut raakun toukkia, ei samaa kalaa voida enää käyttää kiinnittymiseen. Lohi- ja taimenkantojen ylläpitäminen on tärkeä osa myös raakkukannan ylläpitämisessä. Pienten simpukoiden selviäminen pohjasorassa on riippuvainen siitä, että pohjasora on puhdasta kiintoaineesta, jolloin se on hapekasta. Mikäli pohjalle kertyy humusta tai kiintoainesta, pienet simpukat tukehtuvat ennen soran pinnalle nousemista.

Raakku on luonnonsuojelulain (9/2023) 75 §:n mukaisesti uhanalainen ja kuuluu 77 §:n tarkoittamiin erityisesti suojeltaviin lajeihin, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Raakku kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen II ja V lajeihin, joiden suojelemiseksi tulee perustaa erityisten suojelutoimien alueita. Raakku on rauhoitettu vuonna 1955, mutta raakkupopulaatiot ovat taantuneet edelleen. Raakun tai sen tyhjien kuorien kerääminen on luonnonsuojelulailla kielletty ilman poikkeuslupaa.

Pirkanmaalla sijaitsee kolme jokea, joissa on havaittu raakkua – Ruonanjoki, Pinsiön-Matalusjoki sekä Turkimusoja. Kaikki joet ovat Hämeenkyrön vaikutusalueella ja Turkimusoja kulkee Hämeenkyrön kunnan keskuksen läpi. Turkimusojan alajuoksulta raakku on lähestulkoon kokonaan hävinnyt. Yläjuoksulla populaatio on osin-elinvoimainen, mutta lisääntymiseen soveltuvan hapekkaan pohjan pinta-ala on liian pieni ylläpitämään populaatiota pitkällä aikavälillä. Turkimusojan raakkupopulaation arvellaan olevan noin 2000 yksilöä.

Luonnonsuojelualue

Turkimusoja on suojeltu luonnonsuojelulain 47 §:n erityistä suojelua vaativan lajin suojelurajauksella (PIRELY/9135/2017). Hämeenkyrön kunta suunnittelee Turkimusojan luonnonsuojelualueen, nimeltä Raakkumetsä, perustamista kunnan kiinteistöille Keskuspuisto 108-411-10-22 (3,12 ha) sekä Puronvarsi 108-408-7-66 (1,44 ha). Suojeltavaa aluetta tulee yhteensä 4,56 ha. Luonnonsuojelualuetta haetaan ELY-keskukselta ja suojeluperusteena käytetään METSO-suojeluohjelmaa.

METSO eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma yhdistää metsien monimuotoisuuden suojelun ja hoidon sekä talouskäytön. METSO ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat luontoarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen arvokkaita. METSO ohjelma on metsänomistajalle täysin vapaaehtoista ja valtio maksaa ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta.

Raakkumetsän perustamisesta on useita hyötyjä

  • Raakkumetsä lisää suojeltavien alueiden metsien monimuotoisuutta.
  • Alueet ovat asemakaavassa kaavoitettu puistoalueiksi. Voimassa olevassa Keskustan osayleiskaavassa alueet on osoitettu virkistysalueiksi ja niille ulkoilureittejä. Osayleiskaavassa Turkimusoja ja sen lähialue on rajattu pistekatkoviivalla ja sitä koskee sl-1/ 5 merkintä tärkeän suojelualueen raja ja merkinnällä osoitettu alue ympäristöineen on säilytettävä luonnontilaisena. Alueella on sellaisia erityisiä luonnonarvoja, joiden perusteella alueella on voimassa rakennuslain 124a § tarkoitettu toimenpidekielto. Suojelualueen perustaminen edistää kaavan toteutumista ja alueen arvojen säilyttämistä.
  • Puistoalueiden suojelemisella edistetään myös mahdollisuuksia virkistykseen, liikuntaan ja luontoharrastuksiin.
  • Raakkumetsän perustaminen ylläpitää Turkimusojan ainutlaatuisuutta ja lisää mahdollisuuksia raakkupopulaatioiden selviämiselle Turkimusojassa. Lisäksi Raakkumetsän perustaminen lisää kuntalaisten tietoisuuttaa Turkimusojan raakuista ja mahdollisesti lisää kuntalaisten halua edistää luonnonsuojelua ja ympäristönsuojelua omissa toimissaan.
  • Raakkumetsässä sijaitsevalla Raakkupolulla mahdollistetaan luontoliikunta kaiken ikäisille kävellen ja pyörällä. Luontoliikunta saa kuntalaiset suhtautumaan myönteisesti ympäristöön ja arvostamaan lähimetsää.
  • Aidon metsäluonnon säilyttäminen on tärkeää myös lapsille ja nuorille. Luonnonsuojelualuetta voi käyttää koulujen opetuksessa ja muussa luontokasvatuksessa. Luonnonsuojelualue kunnan keskeisellä alueella lisää nuorten arvostusta ympäristöön.
  • Luonnonsuojelualue voi edistää paikallista matkailua ja turismia ja näin tuoda lisää tuloja kuntaan. Luonnonsuojelualueella voi järjestää esimerkiksi opastettuja kierroksia tai alueelle voi perustaa kesäkahvilan.
  • Luonnonsuojelualue kunnan ydinalueella edistää kunnan positiivista imagoa ja osoittaa kunnan välittävän luontoarvoista ja luonnonsuojelusta. Kunnan arvostus ympäristöä huomioivana kuntana kasvaa.
  • Raakkumetsä luo yhtymäpinnan alueen yksityiseen suojelualueeseen ja muodostaa sen kanssa yhtenäisen suojelualueverkoston lisäten kunnan luonnon monimuotoisuutta ja edistäen myös näin erityisesti raakkujen olosuhteita.
  • Suojelukorvaus tuo lisätuloja kuntaan.

 

Luonnonsuojelualueen perustaminen

Kunta on solminut Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry:n metsäasiantuntijan kanssa sopimuksen, että asiantuntija laatii hakemusasiakirjat ELY-keskukseen. Kunnalle on toimitettu luonnos hakemusasiakirjasta 31.3.2025 (oheismateriaalina).  

Luonnonsuojelualueen perustamisen kustannuksia ovat konsultin käyttö ja lupahakemuksen tekeminen ELY-keskukseen. Kuluja tulee noin 1 470 euroa (alv 0 %). Kulujen kattamiseen voidaan käyttää Hämeenkyrön kunnalle vuonna 2024 myönnettyä LIFE Revives -hankkeen rahoitusta. LIFE Revives -hankkeessa (LIFE20 NAT/FI/000611) vahvistetaan raakkujen kantoja ja kunnostetaan niiden elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2021–2027. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Hämeenkyrön kunnalle on myönnetty ELY-keskuksen päätöksellä (PIRELY/5519/2024) hankerahaa 20 000 euroa.

Luonnonsuojelualuetta perustettaessa kunta säilyttää alueet hallinnassaan ja toteuttaa suojelun perustamalla yksityisen luonnonsuojelualueen (luonnonsuojelulaki (9/2023) 47 §). Suojelualueen hakemuksen toimittamisen jälkeen ELY-keskus tulee arvioimaan kohteen soveltuvuuden METSO-ohjelmaan.

Suojelualueesta tehdään tarjous, josta voi neuvotella ja tuoda maanomistajan tavoitteita esille. Tarjouksen hyväksymisen jälkeen suojelualueesta tehdään sopimus, jossa määritellään korvaukset, velvoitteet ja rahoitusmääräykset. Rahoituspäätöksen solmimisen jälkeen korvaus maksetaan kunnalle. Korvauksen määrä kunnalle on 50 % yksityisten henkilöiden saamasta korvauksesta. Korvaussumman määrä tarkentuu, kun ELY-keskuksen tarjous saadaan.

Luonnonsuojelualue tulee merkitä luonnonsuojelulain 59 § mukaisesti. Lisäksi tieto luonnonsuojelualueen perustamisesta on tallennettava kiinteistötietojärjestelmään luonnonsuojelulain 47 §:n mukaisesti.

Perustelut

Luonnonsuojelulaki 47 §, 59 §, 75 §, 77 §
​​​

Liitteet

Ennakkovaikutusten arviointi (EVA)  
Sijaintikartta

Oheismateriaali

Hakemusluonnos ELY-keskukselle

Päätösehdotus

Esittelijä

Johanna Rannanjärvi, kunnanjohtaja, johanna.rannanjarvi@hameenkyro.fi

Hallitus hakee Turkimusojan luonnonsuojelualueen suojelupäätöstä ELY-keskuksesta kiinteistöille Keskuspuisto (108-411-10-22) ja Puronvarsi (108-408-7-66). Ely -keskukselta saadun tarjouksen jälkeen kunnanhallitus tekee vielä lopullisen päätöksen suojelualueen perustamisesta. 

Perustelu: Luonnonsuojelulain 47 §: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella päätöksellään perustaa yksityisen luonnonsuojelualueen 43 §:n 2 momentissa tarkoitetut perustamisedellytykset täyttävälle alueelle. Harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Yksityistä luonnonsuojelualuetta ei saa perustaa, elleivät maanomistaja ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ole sopineet alueen rauhoitusmääräyksistä ja aluetta koskevista korvauksista.

Päätös

Kunnanjohtaja muutti esitystään ja esitti asian käsittelyn siirtämistä lisätietojen hankkimiseksi. 

Hyväksyttiin. 

Valmistelija

  • Ritva Asula-Myllynen, elinympäristöjohtaja, ritva.asula-myllynen@hameenkyro.fi

Kuvaus

Sisä-Suomen elinvoimakeskus on tehnyt kunnalle esityksen luonnonsuojelualueen perustamisesta 28.7.2026 siten, että se sisältää tarjouksen maksettavasta korvauksesta ja rauhoitusmääräykset. Esitys on voimassa 31.12.2026 asti. Alue sijaitsee Turkimusojan varrella ja pinta-ala on 5,4 hehtaaria.

Tarjous kahden kiinteistön alueen rauhoittamiseksi yksityismaan suojelualueeksi on 17 500 euroa ja korvaus perustuu puuston arvoon ja on ns. osittaiskorvaus luonnonsuojelulain 11 § mukaisesti ja on noin 30 % lasketusta hakkuuarvosta. Korvaus maksetaan EU-rahoitteisen LIFE Revives -hankkeen suojavyöhykekorvausrahasta. Maapohjan omistus säilyy kunnalla.

Elinvoimakeskus on laatinut perustettavalle luonnonsuojelualuekokonaisuudelle seuraavat rauhoitusmääräykset, jotka ovat tärkeitä myös sen vuoksi, että alue sijaitsee kaava-alueella:

I Yleiset rajoitukset

Koko alueella on kielletty:

  • Metsänhakkuu, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien ja kasvinosien ottaminen sekä vahingoittaminen, marjoja ja sieniä lukuun ottamatta.
  • Ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen.
  • Selkärankaisten eläimien tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräämistarkoituksessa.
  • Rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen.
  • Liikkuminen moottoriajoneuvoilla.
  • Maastokilpailut ja harjoitukset, mukaan lukien myös kaikki järjestetty luonteeltaan yksityinen toiminta ja tapahtumat, jotka saattaat aiheuttaa maaston kulumista.
  • Leiriytyminen ja avotulenteko.
  • Samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.


II Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä sallitaan:

  • Haitallisten vieraslajien poistaminen luonnonsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.
  • Alueeseen rajautuvien asuinkiinteistöjen, teiden ja muiden rakenteiden käyttöä ja kunnossapitoa haittaavien tai niiden turvallisuutta vaarantavien puiden kaataminen alueelle lahopuuksi.
  • Alueen polkureitistön kehittäminen ja kunnossapito luonnonsuojeluviranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan tai olemassa olevien polkujen puitteissa.
  • Ennallistamis- ja hoitotoimet maanomistajan ja luonnonsuojeluviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaan. Alueella saa ajaa moottoriajoneuvolla ko. töissä.
  • Huoltaa, kunnossapitää ja uusia alueella kulkeva kunnallistekniikka. Rakenteiden saneeraus ja mahdollinen siirto on mahdollista luonnonsuojeluviranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaisesti.
  • Poistaa uomasta padotusongelmia aiheuttavia kaatuneita puita tai muuta materiaalia luonnonarvoja vaarantamatta.
  • Käyttää moottoriajoneuvoa edellä mainituissa kunnossapito-, kunnostus-, ennallistamis- ja hoitotöissä.


III Poikkeuslupa

Edellä olevista määräyksistä saadaan poiketa luonnonsuojelulain 54 §:n mukaisesti; luonnonsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa yksityistä luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen hoidon, käytön tai olemassa olevien yhdyskuntateknisten rakenteiden tai niihin liittyvien laitteiden kunnostamisen taikka tutkimuksen kannalta.


Luonnonsuojelualueen perustamisen jälkeen valvontaviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto, joka myöntää poikkeamisluvat ja jolle tulee ilmoittaa esimerkiksi alueella tapahtuvista myrskytuhoista. Kunta voi tehdä alueella tarvittavia infran hoitotoimia, sillä alueella sijaitsee sekä kunnan että Kyröskosken Vesi Oy:n vesi-infraa. Myös esimerkiksi tuulenkaadot voi tarvittaessa siirtää poluilta turvallisuussyistä, mutta ei poistaa alueelta, vaan jättää lahopuuksi.

Kunnalla ei ole kyseiselle alueelle vireillä tai tarvetta kaavallisiin muutostarpeisiin ja alueella on voimassa toimenpidekielto. Mikäli kaavamuutoksia tulisi, alueelle tulisi suojelumerkintä. Alue on asemakaavassa kaavoitettu puistoalueeksi ja suojelualueen perustaminen edistää kaavan toteutumista ja alueen arvojen säilyttämistä luonnontilaisena. Seurakunta on tehnyt alueellaan oman maansa suhteen jo myönteisen luonnonsuojelupäätöksen.

Hämeenkyrön ympäristölautakunta päätti 18.5.2021 § 26, että jokihelmisimpukka eli raakku on Hämeenkyrön kunnan nimikkonilviäinen. Hämeenkyrön kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan ilmasto-ohjelman 16.12.2024 ja sen yhtenä tavoitteena on suojella erityisesti uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun esiintymisalueita suojelemalla niiden elinoloja ja perustamalla niille elinympäristöjä. Toimenpiteeksi on asetettu muun muassa uusien suojelualueiden perustaminen. Suojelualueen perustaminen konkretisoi näitä päätöksiä.

Lisäksi suojelualue tukee Hämeenkyrön tavoitetta vahvistaa luonnon merkitystä kunnan identiteetissä, vetovoimassa ja kuntakuvassa ja on konkreettinen päätös luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kuntakeskuksen yhteyteen perustettava Raakkumetsä turvaa paitsi arvokasta metsäluontoa ja Turkimusojan erittäin uhanalaista raakkukantaa niin myös tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia virkistykseen, luontoliikuntaan ja ympäristökasvatukseen.

Mikäli kunta hyväksyy esitetyn korvauksen ja edellä luetellut rauhoitusmääräykset, Sisä-Suomen elinvoimakeskus tekee suojelualueen perustamispäätöksen. Korvaus maksetaan raakkuhankkeen EU-varoista, kun perustamispäätös on tullut lainvoimaiseksi. Ehdotus suojelualueen nimeksi on Keskuspuiston raakkumetsä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Johanna Rannanjärvi, kunnanjohtaja, johanna.rannanjarvi@hameenkyro.fi

Hallitus

  1. hyväksyy Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen esityksen luonnonsuojelualueen perustamisesta kiinteistöille 108-411-10-22 Keskuspuisto ja 108-408-7-66 Puronvarsi
  2. nimeää suojelualueen Keskuspuiston raakkumetsäksi.

 

Tiedoksi

Sisä-Suomen elinvoimakeskus/Jouko Potila, elinympäristöjohtaja Asula-Myllynen, kaavasuunnittelija Niilo-Rämä, vs. ympäristötarkastaja Maarit Jokinen/Sastamalan kaupunki