Kunnanhallitus, kokous 30.9.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 229 Valtuustoaloite 3/2022; emätilaperiaatteen kumoaminen

HMKDno-2022-188

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 27.11.2023

Valmistelija

Leena Lahtinen, kaavoituspäällikkö, leena.lahtinen@hameenkyro.fi

Kuvaus

Hämeenkyrön Perussuomalaisten valtuustoryhmä, aloitteen 1. allekirjoittaja Janne Mäkinen, on jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen valtuuston kokouksessa 4.4.2022:

"Suomessa vuonna 1959 yleisesti käyttöönotettu emätilaperiaate on aikoinaan kaavoituksen ja lupamenettelyn tueksi kehitetty menetelmä asemakaavoittamattomien alueiden rakennuspaikkojen määrän määrittelyyn. Emätilaperiaatetta ei kuitenkaan ole kirjattu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Sen käyttö koetaan vanhentuneeksi ja sen koetaan tuottavan kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia lopputuloksia. Tuo vuosi 1959 koetaan myös olevan liian kaukainen, jotta silloisia menetelmiä voitaisiin juurikaan hyödyntää nykyisessä kaavoituksessa ja lupamenettelyssä. Myös kaavoittajat ovat kritisoineet emätilaperiaatteen mekaanista käyttöä, joka pahimmillaan voi johtaa hyvän suunnittelun sijaan yhdyskuntarakenteen pirstaloitumiseen entisestään. Mm. näistä syistä varsin moni Suomen kunnista ja kaupungeista on luopunut siitä.

Emätilaperiaate on ongelma juurikin haja-asutusalueella, juurikin maaseudulla, jonna rakentaminen on vähintäänkin haastavaa emätilaperiaatteen vuoksi. Suurenkin tilan rakennusoikeus saattaa olla käytetty, jos siitä on aiemmin lohkottu jo esimerkiksi muutama pienempi omakotitontti. Näin ollen toki tontteja voi lohkoa edelleenkin, mutta rakennusoikeutta ei ole saatavilla. Onpa jopa otettu puheeksi ostaa Pohjanmaalta rakennusoikeutta sisältävää halpaa turvemaata ja liittää se täkäläiseen rakennusoikeudettomaan tonttiin, jolloin mahdollisuus rakentamiselle täyttyy. Onko tällainen sitten tarpeen?

Hämeenkyrössä on rakentamattomia tontteja reilusti yli sata, valtaosa kuntakeskuksessa, sen välittömässä läheisyydessä tai muualla taajamassa. Selittyykö tämä sillä, ettei niihin haluta asumaan? Emätilaperiaatteen käytön poistamisella maaseutua saadaan asutetuksi ja Hämeenkyröön saadaan lisää asukkaita eli niitä veronmaksajia.

Edellä mainitun perusteella esitämme, että Hämeenkyrön kunta poistaa emätilaperiaatteen käytön."

Liitteenä olevan lausunnon asian ratkaisemiseksi on laatinut kaavoituspäällikkö Leena Lahtinen. Lausunnossa tuodaan esille emätilaperiaatteen soveltaminen kunnan rakennusluvissa, suunnittelutarveratkaisuissa ja poikkeamisluvissa sekä kaavoituksessa.

Esiintuodut asutuksen sijoittumisen vaikuttimet ovat moninaiset. Maaseudun asutuksen sijoittumiseen vaikuttaa merkittävästi yksityisten maanomistajien valmius myydä maapohjaa ja se on kuntakehityksen kannalta epävarmaa. Kunnan riittävällä tonttivarannolla turvataan kunnan tasainen kehitys, kuntalaisten asumistarpeiden täyttyminen sekä asutuksen sijoittuminen palvelujen ja yhdyskuntatekniikan suhteen edullisesti. Kaavoittamisella voidaan kunnassa suunnitella ja tarjota laajoja kokonaisuuksia asutuksen tarpeisiin.

Emätilaperiaatteen soveltaminen on kunnassa ollut ensisijaisesti kaavoituksen alue- ja kaavakohtainen mitoittava työkalu. Poikkeamis- tai suunnittelutarveratkaisuja ei ole perusteltu emätilamitoituksella vuosina 2022 - 2023, vaan päätökset ovat perustuneet maankäyttö- ja rakentamislain pykäliin. Suorissa rakennusluvissa ns. haja-asutusalueelle rakennusvalvonta ei ole soveltanut emätilaperiaatetta. Erillistä päätöstä emätilaperiaatteen kumoamiseksi ei näin ollen nähdä aiheellisena kaavoituspäällikön lausunnossa.

Aloitteessa todetaan, että ”Hämeenkyrössä on rakentamattomia rakennuspaikkoja reilusti yli sata, valtaosa kuntakeskuksessa, sen välittömässä läheisyydessä tai muualla taajamassa.” Emätilaperiaate, joka liittyy kaavan valmisteluvaiheeseen, ei vaikuta mitenkään siihen kuinka kaava toteutuu. Tonttien myynti ja rakentaminen on kunnan ja yksityisten omistajien aktiivisuudesta riippuva asia. Tonttien tulisi ainakin olla esillä ja markkinoinnissa.

Lausunnossa esitetään rakentamis- ja alueidenkäyttölain tulevan voimaan 1.1.2025 ja sen vaikuttavan lupajärjestelmään. Rakentamis- ja alueidenkäytön lakiuudistuksia seurataan kunnan työskentelyssä sekä varaudutaan uudistuksiin tarvittavilla toimenpiteillä ja uudistuvaa lainsäädäntöä otetaan käyttöön sen tullessa voimaan. Rakentamislain voimaantulo vaatii merkittävää kouluttautumista ja rakennusjärjestyksen uudistamista vuoden 2024 aikana.

Lausunnon liitteenä on kooste poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisupäätöksistä. 

Oheismateriaalina on kooste viitatuista lainkohdista (MRL) sekä Kuntaliiton selvitys, Ikaalisten mitoitusperiaattet ranta-alueilla. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Hallitus esittää valtuustolle vastauksena valtuustoaloitteeseen, että

  1. emätilaperiaatetta ei ole tässä vaiheessa tarpeen kumota erillisellä päätöksellä
  2. hallitus käsittelee myöhemmin sen miten tullaan valmistautumaan 1.1.2025 voimaan tulevan uuden rakentamislain aiheuttamiin muutoksiin rakennusjärjestyksessä
  3. aloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Päätös

Hallitus siirsi asian ensi vuoden alun kokoukseen. 

Valmistelija

  • Leena Lahtinen, kaavoituspäällikkö, leena.lahtinen@hameenkyro.fi

Kuvaus

Hallitus 27.11.2023, 300 §.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Johanna Rannanjärvi, kunnanjohtaja, johanna.rannanjarvi@hameenkyro.fi

Hallitus esittää valtuustolle vastauksena valtuustoaloitteeseen,​ että

  1. emätilaperiaatetta ei ole tässä vaiheessa tarpeen kumota erillisellä päätöksellä
  2. hallitus käsittelee myöhemmin sen miten tullaan valmistautumaan 1.1.2025 voimaan tulevan uuden rakentamislain aiheuttamiin muutoksiin rakennusjärjestyksessä
  3. aloite todetaan loppuun käsitellyksi.

 

Asian käsittely: 

Keskustelun kuluessa tehtiin kaksi muutosesitystä

1. muutosesitys

Janne Mäkinen teki muutosesityksen:

  1. Esitetään emätilaperiaattesta luopumista siten, että se tulee voimaan uuden rakentamislain yhteydessä 1.1.2025 
  2. Emätilaperiaatteesta luopuminen otetaan huomioon rakentamislain muutoksien vuoksi tehtävästä rakennusjärjestyksen päivittämisessä

Esa Järvenpää kannatti Mäkisen muutosesitystä.

2. muutosesitys

Kirsi Parhankangas esitti:

  1. emätilatarkastelua ei käytetä lupaperusteena rakentamisessa  1.1.2025
  2. aloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Mirka Löf kannatti Parhankankaan muutosesitystä.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua muutosesitystä ja on äänestettävä. Hallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen äänestystavaksi. Äänestyksessä 1 ovat vastakkain Mäkisen ja Parhankankaan esitykset. Äänestyksessä 2 ovat vastakkain ensimmäisessä esityksessä voittanut esitys ja pohjaesitys.

Äänestyksessä 1 Parhankankaan esitys sai 5 ääntä ja Mäkisen esitys 4 ääntä.

Äänestyksessä 2 Parhankankaan esitys sai 8 ääntä. Äänestyksessä annettiin yksi tyhjä ääni.

Puheenjohtaja totesi Parhankankaan esityksen tulleen hallituksen päätökseksi ja esitykseksi valtuustolle.

Päätös

Hallitus hyväksyi kahden äänestyksen jälkeen esityksen valtuustolle. 

Hallitus esittää valtuustolle vastauksena valtuustoaloitteeseen,​ että

  1. emätilatarkastelua ei käytetä lupaperusteena rakentamisessa 1.1.2025 alkaen
  2. aloite todetaan loppuun käsitellyksi.

 

Mäkinen ja Järvenpää jättivät eriävän mielipiteensä: Päätös on tulkinnanvarainen.

Pylsy jätti eriävän mielipiteensä: Emätilatarkastelussa yhdenvertaisuus ylikorostuu, joten se vaikeuttaa tavoiteltavaa päämäärää. Toiminnassa tulee soveltaa perustuslain 6 §:ssä ja hallintolain 6 §:ssä säädettyä yhdenvertaisuutta. 

Äänestystulokset

Äänestys 1 Mäkisen esitys Jaa (emätilaperiaatteesta luopuminen) ja Parhankankaan esitys Ei (emätilatarkastelua ei käytetä lupaperusteena)
  • Kyllä 4 kpl 44%

    Rauno Mäki, Esa Järvenpää, Janne Mäkinen, Katariina Pylsy

  • Ei 5 kpl 56%

    Mirka Löf, Kirsi Parhankangas, Arja-Riitta Väre, Timo Mäkelä, Päivi Hiltunen

Äänestys 2 Pohjaesitys Jaa, Parhankankaan esitys Ei (emätilatarkastelua ei käytetä lupaperusteena)
  • Ei 8 kpl 89%

    Kirsi Parhankangas, Arja-Riitta Väre, Esa Järvenpää, Rauno Mäki, Timo Mäkelä, Mirka Löf, Päivi Hiltunen, Katariina Pylsy

  • Tyhjä 1 kpl 11%

    Janne Mäkinen

Tiedoksi

valtuuston listalle

Liitteet

Liite, Lausunto valtuustoaloitteeseen, kaavoituspäällikkö.pdf (pdf, 73 kt)
Liite1_Kooste poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisupäätöksistä.pdf (pdf, 7 kt)

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)