Elinympäristölautakunnan lupajaosto, kokous 26.6.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 41 Poikkeaminen 108-403-8-46 Kelhäniemi

HMKDno-2024-245

Valmistelija

  • Anna-Maria Niilo-Rämä, kaavasuunnittelija, anna-maria.niilo-rama@hameenkyro.fi

Kuvaus

Rakennuspaikka

Hämeenkyrö (108), Heinijärvi (403), tila 8:54 Kelhäniemi, rekisteröity 9.12.1969  

Osoite: Kelhäjärventie 160

Koordinaatit: 23505560, 6826037

Kiinteistön pinta-ala on 0,4 hehtaaria ja sillä on noin 100 metriä Kelhäjärven rantaviivaa. Kyseessä on rantakaavan mukainen loma-asuntokiinteistö. Kiinteistöllä sijaitsee nykyinen loma-asunto 24 kem², varasto 24 kem² ja rakenteilla oleva sauna 17 kem². Alueella ei ole vesijohtoa tai viemäriä. Kiinteistölle on kulkuyhteys Kelhäjärventien yksityistietä pitkin.
 

Hakemuksen syy

Haetaan lupaa yksikerroksisen loma-asunnon 83 kem² rakentamiseen. Kiinteistöllä nykyisin oleva loma-asunto ja varasto on tarkoitus purkaa. Kiinteistön kokonaisrakennusoikeus olisi yhteensä 100 kem².

Rakentamisrajoitus, mistä poiketaan
Poikkeaminen rantakaavan mukaisesta enimmäisrakennusoikeudesta (65 + 15 kem²), rakennusalan rajasta sekä kiellosta vesikäymälän rakentamiseen.  

Hakijan perustelut
’Uuden rakennuksen rakentaminen. Olemassa oleva rantakaava on vuodelta 1976. Rantakaavan mukainen rakennusoikeus ei mahdollista tämän päivän vaatimuksenmukaista rakentamista. Hankkeeseen on suunniteltu jätevesien käsittelyyn nykyajan vaatimukset täyttävä oma jätevedenpuhdistamo.

Tontilla sijaitsee kaksi talousrakennusta, jotka tullaan purkamaan rakentamisen yhteydessä.’

Hakijan mukaan haettavalla rakennusoikeuden ylityksellä ei ole merkitystä ympäristön näkökulmasta.

Lausunnot 

Kunta on kuullut 15.5.2024 lähetetyllä kirjeellä naapurikiinteistöt Katajakallio 403-8-37 ja Kukkola 403-8-72. Naapurikiinteistön 790-571-6-4 osoitetietoja ei ole saatavilla, joten hakemuksesta on julkaistu 22.5.2024 yleinen kuulutus kunnan ilmoitustaululla ja nettisivuilla sekä lehtikuulutus UutisOivassa. Samalla on kuultu osallisia tulevaa rakennuslupahakemusta varten. Naapureilla ei ollut huomauttamista hankkeesta.

Lausuntoja on pyydetty kunnan ympäristötarkastajalta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Sastamalan kaupungilta, koska kiinteistö sijaitsee Sastamalan kaupungin rajalla. Ympäristötarkastaja totesi lausunnossaan 28.5.2024, että viereinen luonnonsuojelualue ei aseta rajoituksia hakemuksen mukaiselle rakentamiselle. Hämeenkyrön ympäristönsuojelumääräysten mukaan puhdistettujakaan käymäläjätevesiä ei saa johtaa maaperään rantavyöhykkeellä (6 § 6.3). Vesikäymälä vaatisi siten umpisäiliön. Sastamalan kaupunki ei jättänyt lausuntoa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta saatiin lausunto 6.6.2024. Rakennetun ympäristön tai maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta todetaan, että kiinteistöllä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Kelhänniemi, varhaismetallikautinen röykkiö (muinaisjäännöstunnus 108010059). Kyseessä on tontin itäreunassa kalliopohjalla sijaitseva pyöreä kiviröykkiö (halkaisija noin 2 metriä, korkeus noin 0,4 metriä), jossa on kookas maakivi. Röykkiötä on aiemmin osittain purettu. Kiinteä muinaisjäännös ja siihen kuuluva suoja-alue ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja, ja niiden luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen sekä muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1 §, 4 §). Varhaismetallikautisten röykkiöiden lähiympäristössä saattaa sijaita muita esihistoriallisia asutusjäännöksiä, kuten asuin- tai rituaalipaikka, joista voi olla säilynyt maanalaisia jäännöksiä. Sellaisia koskevat muinaismuistolain rauhoitussäännökset. Uudisrakennusta suunnitellaan kiinteistön keskiosaan. Purettavaksi suunnitelluista rakennuksista toinen sijaitsee kiinteän muinaisjäännöksen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi kiinteistölle suunnitellaan jätevesipuhdistamoa. Kelhänniemen muinaisjäännösalue on rajattu alustavasti eikä sen tarkkaa maanalaista laajuutta tunneta. Suunnitelman johdosta Pirkanmaan maakuntamuseo tulee tekemään kesän aikana kiinteistöllä maastotarkastuksen, jossa selvitetään, sijaitseeko kiinteistöllä röykkiöön liittyviä tai muita arkeologisia jäännöksiä rakennettavaksi/muokattavaksi suunnitelluissa kohdissa. Tarkastuksen tuloksen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ratkaisee, tuleeko suunnitelmaan tehdä muutoksia ja vaatiiko uudisrakentaminen muita arkeologisia tutkimuksia, kuten koekaivausta. Maakuntamuseolle tulee lähettää ennen maastotarkastusta tarkempi suunnitelma jätevedenpuhdistamon, siihen liittyvien vesihuoltolinjojen ja muiden kaivutyötä vaativien rakenteiden, kuten kaapelointien, sijoittamisesta kiinteistöllä. Rakennusten purkamisen ja uudisrakentamisen ajaksi muinaisjäännösalue tulee suojata aidalla. Tieto muinaisjäännösalueesta ja sen rauhoituksesta tulee olla kaikkien tontilla työskentelevien tiedossa. Edeltävät ehdot tulee lisätä mahdolliseen poikkeamislupapäätökseen, joka tulee lähettää viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon. Myös rakennuslupahakemus tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Kaavatilanne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Kiinteistö sijoittuu maakuntakaavassa maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Yleiskaavat

Koko kuntaa koskevassa strategisessa yleiskaavassa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Alueella ei ole voimassa olevia osayleiskaavoja.

Rantakaava

Kelhäjärventien länsipuolelle on laadittu Kelhäjärven rantakaava, joka on tullut voimaan 28.10.1976. Rantakaavassa alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi RH2. Alueelle saa rakentaa rakennuspaikkaa kohti yhden loma-asunnon, jonka pinta-ala aputilat mukaan lukien saa olla enintään 65 m2. Sauna, jonka pinta-ala saa olla enintään 15 m2, on rakennettava vähintään 20 metrin päähän lähimmästä rannasta. Rakennuspaikkaa kohti saa rakentaa yhden enintään 10 metriä pitkän laiturin.

Rakennuspaikan rantaan on osoitettu luonnontilaisena säilytettävä rakennuspaikan osa. Alueella on säilytettävä sen luontainen puusto eikä rantaviivaa saa muuttaa.

Loma-asuntoalueiden puusto ja muu kasvillisuus sekä rantakaava-alueen topografia ja rantaviiva on pidettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Loma-asuntoalueiden rakennusten ja rakenteiden väreinä on käytettävä tummia maastonmukaisia värejä. Loma-asuntoalueiden käymälän on oltava kuivakäymälä ja pesu- ja saunavedet on imeytettävä maahan vähintään 20 metrin etäisyydelle rannasta.

Rakennusjärjestys

30 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja rantapuuston käsittelyssä vain harventaminen on sallittua. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen vähimmäisetäisyydenkeskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta tai ranta-alueelle laaditusta MRL 72§ mukaisesta kaavasta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä, ja asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri keskivedenkorkeuden yläpuolella. Suositeltu alin lattiataso rantarakentamisessa Kyrösjärvellä on +85.50(N60+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakennuspaikalla rakentaa kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ellei alueen kaavamääräyksestä muuta johdu. Rakennuspaikalle alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa grillikotia, huvimajoja, katoksia tai muita sellaisia rakennelmia. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rantaviivan läheisyyteen sijoitettavalle, alaltaan enintään 30 m² suuruiselle venevajalle, kun se soveltuu ympäristöön ja maisemaan.

31 § Rakentamisen määrä ranta-alueella
Ranta-alueella sijaitsevalla loma-asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, sauna ja aittarakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m2. Lisäksi saa rakentaa 30 m2 kylmää varastotilaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m2 ja pohjapinta-ala enintään 35 m2. Muun kuin loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus määritellään asemakaavassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai poikkeusluvalla.

Poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.

1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Hakemuksen mukainen kokonaisrakennusoikeus 100 kem2 ylittää 25 % rantakaavan mukaisen loma-asuntoalueen kokonaisrakennusoikeuden 80 kem2. Rakennusjärjestyksen mukainen enimmäisrakennusoikeus loma-asuntoalueilla on 120 kem2. Haettu rakentamisen määrä on kunnan rakennusjärjestys ja rantakaava-alueen muu rakentaminen huomioon ottaen kohtuullinen.

Rakennusoikeuden vähäinen poikkeaminen ei ole alueiden käytön kannalta merkittävä eikä aiheuta haittaa rantakaavan toteuttamiselle.

2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Alueella ei ole tunnettuja luontoarvoja eikä hanke muutoinkaan vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Kiinteistön itäpuolella on 26.6.2008 perustettu yksityinen luonnonsuojelualue, jossa on runsaslahopuustoista kangasmetsää. Rakennuspaikka sijoittuu noin 50 metrin etäisyydelle luonnonsuojelualueen rajasta. Ympäristötarkastajan lausunnon mukaan viereinen luonnonsuojelualue ei aseta rajoituksia hakemuksen mukaiselle rakentamiselle. Lomarakennuksen rakennuspaikalla ei ole puustoa, joten poikkeaminen rakennusalasta ei heikennä rantakaavan mukaista luonnontilaisena säilytettävän alueen arvoa, koska rannan puoleinen olemassa oleva puusto säilytetään. Luonnontilaisen, rakentamisesta vapaan tai virkistyskäyttöön tarkoitetun rantaviivan määrään poikkeamisen myöntämisellä ei ole vaikutusta.

3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Kiinteistön itärajan tuntumassa on kiinteä muinaisjäännös, Kelhänniemi 108010059. Kyseessä on lapinrauniota muistuttava pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m oleva röykkiö, joka on osittain purettu. Luvan ehtoihin on maakuntamuseon lausunnon perusteella lisätty maastotarkastuksen tarve ja tarkastuksen tulosten mahdollisesti edellyttämien toimenpiteiden suorittaminen. Kiinteistöllä ei ole tiedossa olevia muita kulttuuriympäristöarvoja. Uudisrakennuksen tulee olla väritykseltään ja materiaaleiltaan maisemaan sopiva.

4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hämeenkyrön puolella Kelhäjärven rantakaava-alueella on kolmella loma-asuntokiinteistöllä ylitetty kaavan mukainen rakennusoikeus yli 10 prosentilla. Maanomistajien tasapuoliseen kohteluun vedoten jouduttaisiin vastaavissa tapauksissa poikkeamisia myöntämään jatkossakin, mutta muun muassa kiinteistön pinta-ala sekä luonnon- ja maisema-arvot on huomioitava päätöksenteossa. Rakentamisen määrä kiinteistöllä alittaa kunnan rakennusjärjestyksen mukaisen loma-asunnon rakennuspaikan enimmäisrakennusoikeuden.

Vesikäymälöiden rakentamiseen rantakaava-alueilla on kunnassa suhtauduttu myönteisesti. Jätevesisuunnitelma tulee esittää ja hyväksytään rakennusluvan yhteydessä. Rakentamisessa tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristötarkastaja toteaa lausunnossaan, että Hämeenkyrön ympäristönsuojelumääräysten mukaan puhdistettujakaan käymäläjätevesiä ei saa johtaa maaperään rantavyöhykkeellä (6 § 6.3). Vesikäymälä vaatisi siten umpisäiliön.

Poikkeamisella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia eikä se johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen.

Edellä mainittujen ehtojen lisäksi laki edellyttää poikkeamiselle erityistä syytä.

Erityiseksi syyksi rakennusoikeuden ylittämisestä voidaan hyväksyä nykyajan vaatimusten mukaisten saniteettitilojen rakentaminen. Rantakaava-alueen maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella rakennusoikeuden ylitys voitaisiin kuitenkin myöntää ilman esitettyä erityistä syytäkin.

Edellisen tarkastelun perusteella laissa esitetyt poikkeamisen edellytykset täyttyvät.

Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §)

1) Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.

2) Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta.

Kiinteistökohtaisen vesihuollon rakentamisessa tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Rakennuspaikalle on raskaan- ja pelastusliikenteen kestävä ajoyhteys. Hämeenkyrön kuntakeskuksen palvelut sijaitsevat noin 15 km etäisyydellä rakennuspaikasta ja Sastamalan Häijään palvelut noin 7 km etäisyydellä. Palvelujen saatavuus on tyydyttävä.

3) Rakentamisen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Vaikutukset rakennetun ympäristön suojelemista ja luonnonsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamisesta on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.

Edellisen tarkastelun perusteella hanke täyttää MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella.

Sovelletut lainkohdat: MRL 72 §, 136§, 137 § ja 171 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 30 § ja 31 §.

Yhteenveto:

Hanke täyttää MRL 171§:n mukaiset poikkeamisen edellytykset ja MRL 137§:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella eikä sille ole estettä MRL 136 §:n perusteella, joten 83 kem2 suuruisen vapaa-ajan asuinrakennuksen rakennuslupa on mahdollista myöntää rakennuspaikalle.  Rakennuksen ja rannan välillä tulee säilyttää puustoa. Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän maastotarkastuksen mukaiset toimenpiteet tulee olla suoritettu ennen rakennusluvan myöntämistä. Rakennuslupahakemus tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Rakennusten purkamisen ja uudisrakentamisen ajaksi muinaisjäännösalue tulee suojata aidalla. Tieto muinaisjäännösalueesta ja sen rauhoituksesta tulee olla kaikkien tontilla työskentelevien tiedossa. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää ja hyväksyttää jätevesisuunnitelma. Vapaa-ajan asuinrakennuksen käyttöön oton jälkeen rakennuspaikalla sijaitseva vanha loma-asunto ja varasto on purettava.

Hallintosäännön 113§ mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Leena Lahtinen, kaavoituspäällikkö, leena.lahtinen@hameenkyro.fi

Hanke täyttää MRL 171§:n mukaiset poikkeamisen edellytykset ja MRL 137§:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella eikä sille ole estettä MRL 136 §:n perusteella, joten 83 kem2 suuruisen vapaa-ajan asuinrakennuksen rakennuslupa on mahdollista myöntää rakennuspaikalle.

Lupajaosto hyväksyy hakemuksen seuraavilla ehdoilla:

- Rakennuspaikan ja rannan välinen puusto tulee säilyttää.

- Uudisrakennuksen tulee olla väritykseltään ja materiaaleiltaan maisemaan sopiva.

- Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän maastotarkastuksen mukaiset toimenpiteet tulee olla suoritettu ennen rakennusluvan myöntämistä.

- Rakennuslupahakemus tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

- Rakennusten purkamisen ja uudisrakentamisen ajaksi muinaisjäännösalue tulee suojata aidalla. Tieto muinaisjäännösalueesta ja sen rauhoituksesta tulee olla kaikkien tontilla työskentelevien tiedossa.

- Jätevesisuunnitelma tulee esittää ja hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä.

- Vapaa-ajan asuinrakennuksen käyttöön oton jälkeen vanha loma-asunto ja varasto on purettava.

Pykälä tarkistetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Pykälä tarkastettiin kokouksessa.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, kunnanhallitus, rakennustarkastaja, toimistosihteeri KK (lainvoimaisuustodistus)

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  6. toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
  7. viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015).