Kuvaus
Valtuuston kokouksessa 28.4.2025 Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät sekä 5 muuta allekirjoittajaa jättivät seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen:
"Valtuustoaloite Hämeenkyrön hakemiseksi mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta - malliin
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta - mallin avulla Hämeenkyrö varmistaa sen, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen lapsen arjessa. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.
Kunnan tehtävänä on yhdenvertaisuuden, tasa-arvon sekä hyvinvoinnin edistäminen. Kunnassamme vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta muun muassa nuorisovaltuuston ja lasten parlamentin kautta ja kunnanvaltuustossa tehdyn aiemman aloitteen myötä päätöksenteossa tullaan jatkossa ottamaan huomioon lapsivaikutusten arviointi. On ollut ilo huomata, että Hämeenkyrössä on tänä lukuvuonna toiminut kunnan historian ensimmäinen lasten parlamentti. Olemme siis Hämeenkyrössä tekemässä jo oikeanlaisia asioita lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja äänen eteen. Haluamme Hämeenkyrön olevan mahdollisimman hyvä paikka syntyä, elää, kehittyä ja kasvaa aikuiseksi. Yksi kuntamme kuntastrategian kolmesta päämäärästä on tarjota hyvä kasvun ja oppimisen ympäristö.
Vuonna 2025 lapsiystävällisyyttään kehittää UNICEFin tuella jo 59 kuntaa. Malli tavoittaa 55 prosenttia Suomessa asuvista lapsista. Lähikunnista lapsiystävällinen kunta - tunnustuksen on saanut muun muassa Ylöjärvi, Kangasala, Nokia, Lempäälä ja Tampere. Me allekirjoittaneet ajattelemme, että nyt on Hämeenkyrön vuoro ja aika.
Hakeutuminen mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin tukee Hämeenkyrön kunnan hyvinvointityötä, edistää poikkihallinnollista yhteistyötä lasten hyväksi ja lisää Hämeenkyrön vetovoimatekijöitä lapsiystävällisenä kuntana asua ja elää. Mukaan hakeutuminen edellyttää, että Hämeenkyrö tekee selvityksen siitä miten lapset tällä hetkellä huomioidaan eri hallintoprosesseissa ja tekee toimintasuunnitelman jonkin osa-alueen kehittämiseksi lapset paremmin huomioivaksi. Nykytilanteen arvioinnin ja tarvittavan kehitystyön jälkeen Hämeenkyrö voi hakea UNICEFilta Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta. Tunnustuksen saavutettuaan Hämeenkyrön työ lapsiystävällisyyteen ei suinkaan ole valmis, vaan kunta sitoutuu jatkamaan kehittämistä. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
● kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa.
● YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa.
● Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon.
● Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.
● Lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita.
● Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita.
● Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.
● Lapset ja aikuiset saavat tietoa lapsen oikeuksista.
● Lapset ja nuoret rohkaistuvat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja kokevat itsensä lähiyhteisön arvokkaiksi jäseniksi.
Me allekirjoittaneet valtuutetut ja/tai valtuustoryhmät esitämme, että Hämeenkyrö päättää tehdä tarkemman selvityksen Lapsiystävällinen kunta -tunnustukseen tähtäävän prosessin käynnistämisestä Hämeenkyrössä yhteistyössä Suomen Unicef ry:n kanssa ja Hämeenkyrö hakee UNICEFin Lapsiystävällinen kunta toimintamalliin mukaan seuraavassa mahdollisessa Lapsiystävällinen kunta haussa. Hakuaika on usein vuosittain maaliskuusta eteenpäin.
Lisätietoa mallista ja hakeutumisesta löytyy osoitteesta:
https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta-projektiesittely/
Liittyviä käsitteitä: Lapsivaikutusten arviointi
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi
https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsivaikutusten-arviointi/
Lasten oikeuksien sopimus
https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/
Hämeenkyrössä 28.4.2025
Hämeenkyrön Vihreä valtuustoryhmä
Hämeenkyrön Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Suvi Järvenpää
Eeva Harhala
Johanna Leppänen
Kati Seppä
Jukka Paavola"
Aloite on osoitettu sivistyslautakunnalle, joka vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja vapaa-aikapalveluiden järjestämisestä, kehittämisestä ja arvioinnista, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiosta (hallintosääntö 104 §).
Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja UNICEFin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Pirkanmaalla Lapsiystävällistä kunta- mallia toteuttavat Nokia, Lempäälä, Tampere, Vesilahti, Kangasala ja Ylöjärvi. Malli on työväline, jonka avulla kunta pystyy kartoittamaan ja tunnistamaan lapsen oikeuksien toteutumisen sekä siihen liittyvät kehittämiskohteet. Mallilla tavoitellaan rakenteellisia muutoksia kunnan toiminnassa. UNICEF tukee mukana olevia kuntia muun muassa kouluttamalla, vertaistuella, koordinaatiolla, työvälineinä ja yhteisellä digialustalla.
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin hakeminen tapahtuu vaiheittain UNICEFin ohjeistuksen ja työvaiheiden mukaisesti. Työvaiheet ovat:
- Malliin hakeminen
- Lapsen oikeuksiin tutustuminen
- Nykytilan kartoitus
- Tavoitteet ja toimintasuunnitelma
- Seuranta, arviointi ja tunnustus
Kun Lapsiystävällinen kunta -työn aloituksesta on kulunut kaksi tai neljä vuotta, UNICEF voi myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, mikäli työ on edennyt mallin kriteerien mukaan; toimintasuunnitelman toteutuminen, lasten aito osallisuus kehittämistyössä ja kehittämistyön jatkuvuus. Pirkanmaan kunnista Nokia, Lempäälä, Vesilahti ja Tampere ovat saaneet tunnustuksen. Tunnustus myönnetään kahdeksi tai neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Lapsiystävällinen kunta -mallin hakeminen on maksutonta. Kuluja malliin hakeutumisesta aiheutuu työntekijäresurssista. Malliin hakeminen edellyttää, että kehittämistyö ulottuu laajasti kunnan eri toimialoille, työtä koordinoi riittävästi resursoitu Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori ja -koordinaatioryhmä. Yleisesti mallia käyttävissä kunnissa resurssina on yksi koordinaattori 40 % - 100 % työajalla sekä monialainen kehittämistyöryhmä, joka useimmiten on kunnassa jo toimiva lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä. Työn alussa ensimmäisen kahden-neljän vuoden aikana työpanosta vaaditaan eniten ja Pirkanmaan mallissa olevien kuntien kokemuksen mukaan vähintään 60 % työpanos on välttämätön.
Lasten ja nuorten pahoinvointi, sekä siihen linkittyvät ilmiöt kuten päihteiden käyttö, kiusaaminen ja mielenterveyden haasteet ovat sekä valtakunnallisesti että paikallisesti Hämeenkyrössä tiedostettu ilmiö. Valtaosa sivistyspalveluiden tuottamista palveluista on suunnattu lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilannetta seurataan ja toiminnan kehittämistä tehdään Hämeenkyrössä tarkasti. Arkityön lisäksi esimerkiksi poikkihallinnolliset hyvinvointiryhmä sekä perhekeskuksen ja opiskeluhuollon ohjausryhmät toimivat väylinä lasten ja nuorten elinolojen parantamisessa.
Lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta on kehitetty Hämeenkyrössä pitkäaikaisesti ja määrätietoisesti. Valtuustokaudella 2021–2025 käynnistettiin lasten parlamentin toiminta, jonka toimintaan pääsivät mukaan myös esi- ja alkuopetus. Yhdessä vuodesta 1996 toimineen nuorisovaltuuston sekä jokaiselta koululta löytyvien oppilaskuntien kanssa nuorten kuuleminen ja osallisuus saadaan Hämeenkyrössä toteutettua kattavasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen on kohdennettu henkilöstöresurssia sekä hankkeiden että perustoiminnan kehittämisen kautta, esimerkiksi vapaa-aikapalveluiden henkilöstöresursseilla ja hankkeilla, sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ohjaajaresursseilla ja eritysopetuksella.
Lain sosiaali- ja terveyden huollon järjestämisestä 6 § mukaisesti Hämeenkyrö seuraa kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin, toteuttaen toimenpiteitä tietoon perustuen sekä raportoi siitä valtuustolle vuosittain. Kokonaisvaltainen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan sekä laajassa hyvinvointisuunnitelmassa 2021–2025 että valmistelussa olevassa laajassa hyvinvointisuunnitelmassa 2025–2029.
Hämeenkyrön nuorisovaltuusto keskusteli UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallista sekä siihen liittymisestä kokouksessaan 12.8.2025. Nuorisovaltuusto pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota riippumatta toimintamalliin liittymisestä. Nuorisovaltuusto kokee, että Hämeenkyrössä lasten ja nuorten palveluita on pystytty ja pystytään kehittämään Hämeenkyröön sopivaksi jo nykyisellään. Malliin liittyminen ja siihen resurssointi lisäisi positiivisia vaikutuksia varmasti edelleen. Nuorisovaltuusto ymmärtää tiukan taloudellisen tilanteen ja toivoo resurssien kohdentamista nykyisten palveluiden pysyvyyteen uusien hallinnollisten töiden sijaan.
Kuten valtuustoaloitteessakin todetaan, on Hämeenkyrö jo huomioinut toiminnassaan laajasti niitä näkökulmia, joita UNICEFIN Lapsiystävällinen kunta -mallilla pyritään kunnassa kehittämään.
Sivistyspalveluilla ei ole vapaana resursseja, joilla Lapsiystävällinen kunta -mallia voitaisiin toteuttaa. Malliin hakeutuminen edellyttäisi uuden vähintään 60 % työajalla työskentelevän asiantuntijatasoisen Lapsiystävällinen kunta -mallin koordinaattorin rekrytointia, tai vastaavia tehtäväjärjestelyitä ja resurssin vähentämistä olemassa olevasta toiminnasta. Lisäksi varsinkin käynnistysvaiheessa ensimmäisten vuosien aikana työhön on varattava poikkihallinnollisesti resurssia mallin koordinaatioryhmän kokoontumisiin ja vastuualueilla tapahtuvan kehittämisen toteuttamiseen.
Lausunto asian ratkaisemiseksi, hyvinvointikoordinaattori Tuomo Kallio
Sivistyslautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle vastauksena valtuustoaloitteeseen:
- UNICEFIN Lapsiystävällinen kunta -malli toisi hyviä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, mutta huomioiden mallin vaativat resurssit ei siihen hakeutuminen ole tällä hetkellä taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.
- Hämeenkyrö ei käynnistä prosessia UNICEFIN Lapsiystävällinen kunta -malliin hakeutumiseksi. Lasten ja nuorten toiminnan ja palveluiden kehittämistä jatketaan valtuuston osoittamilla resursseilla osana normaalia toimintaa.
- Aloite todetaan loppuun käsitellyksi.