Kuvaus
Hämeenkyrön kunta avustaa yksityistiekuntia osallistumalla teiden ylläpitokustannuksiin kunnossapitosopimuksien, 84 kpl, perusteella, tai vuosittain haettavin kunnossapitosavustuksin 63 kpl (hakemusten määrä v. 2025). Kunnossapitosopimuksen perusteella hoidettavien yksityisteiden pituus on noin 217 km ja kunnossapitoavustuksin hoidettavien yksityisteiden pituus on noin 56 km.
Yksityistiekuntien avustaminen perustuu kunnanvaltuuston päätökseen 29 §, 30.9.1996, missä todetaan seuraavasti:
1. Kunta vastaa voimassa olevien sopimusten täyttämisestä edelleenkin ilman tiekuntien omavastuuosuutta, edellyttäen kuitenkin, että:
- tie palvelee ympärivuotista asutusta
- tietä hoidetaan vain viimeiseen ympärivuotisesti asuttuun kiinteistöön
- tien hoito-osuuden tulee olla järjestäytyneitä ja toimivia
- tiekunta ja kunta tarkistavat ja täsmentävät työn- ja vastuunjakoa tarkoituksenmukaiseksi.
2. Kunta avustaa 1. kohdassa tarkoitettuja järjestäytyneitä tiekuntia, mitkä itse hoitavat tiensä hoitoavustuksella, mikä on 50 % edellisen vuoden keskimääräisestä hoitomenoista €/m.
3. Linjaratkaisu on toistaiseksi voimassa
4. Katsoa vastanneensa näin MTK-Hämeenkyrön aloitteeseen (loppuun käsitelty)
5. todeta, että kunnan hoidossa olevia, tai avustettavia teitä, saa käyttää muidenkin, kuin tieosakkaiden hyväksi, tilapäiseen ja satunnaiseen liikenteeseen, esteettä.
Tiekuntien ja kunnan välistä hoitosopimuksiin perustuvaa tehtävän- ja vastuunjakoa on määritelty teknisen lautakunnan päätöksellä, 4.4.2006, pidetyssä kokouksessa, 27 § mukaisesti, missä päätetään seuraavasti:
Kunnan tehtävät:
Kesähoito:
- höyläys ja lanaus
- pölynsidonnan järjestäminen
- muu kesähoito (liikennemerkkien puhdistus ja korjaus; kaiteiden, reunapaalujen yms. hoito; pienten kelirikkovaurioiden korjaus)
Talvihoito:
- auraus
- talvihöyläys ja -lanaus
- liukkauden torjunta
- muu talvihoito (kinosten ja lumivallien madaltaminen risteyksissä; tierumpujen sulatus ja puhdistus; lumen ja jään tukkimien ojien aukaisu)
Kunnostustyöt:
- sorastus
- pienten maakivien poisto
- kevättulvan katkaisemien teitten korjaus
Tiekunnan avustaminen perusparannushankkeissa:
- kunta avustaa yksityistien tiekuntaa valtuuston päätöksen 27.11.2000, 51 § mukaisesti, valtion ja /tai kunnan perusparannusavustuksen hakemisessa, laatimalla hankkeen kustannusarvion ja työn teettämisessä laatimalla urakkatarjouspyynnön. Kunta osallistuu yksityisteiden peruskunnostukseen, valtuuston päätöksen mukaisesti 15–20 % kokonaiskustannuksista, elinympäristölautakunnan harkinnan mukaisille teille, tarkoitukseen varatun määrärahan puitteissa.
Tiekunnan tehtävät:
Kesähoito:
- puhtaanapito; ajoradalle kertyneen lian, roskien ja puiden oksien, yms. poisto.
- tienvarsien niitto
- vesakon raivaus
- tien sivu- ja laskuojien perkaus
- reunapalteiden poisto (sivuojien perkauksen yhteydessä)
- tilapäisten ja pysyvien liikennemerkkien hankinta ja pystytys (kunnalta tilapäiset merkit)
Talvihoito:
- aurausviittojen asennus ja poisto (kunnalta viitat)
Kunnostustyöt:
- tierumpujen kunnostus/uusiminen
- siltojen kunnostus, mm puukantisten siltojen uusiminen
Tien perusparantaminen:
- kelirikkovaurioiden parantaminen kantavuutta lisäämällä; massanvaihto
- isojen maakivien poisto
- rumpujen (yli 500 mm) uusiminen
- siltojen uusiminen/korjaaminen
- tielinjauksien oikaisut/muuttaminen.
Tehtävien määrittely on osoittautunut monitulkintaiseksi, eikä vastaa kummankaan sopijaosapuolen tulkintaa tehtävienjaosta. Sopimus on laadittu liian epämääräiseksi ja vaatii ehdottomasti vähintään yksityiskohtien tarkennuksia.
Vuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan, kunnan menot olivat yksityisteiden hoidon osalta 448 878 euroa (€). Vertailun vuoksi, vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan, menot olivat yksityisteiden hoidon osalta 405108 euroa (€). Nykyrahoituksella ei kunnan omasta toiminnasta aiheutuva korjausvelka hoitosopimuksien perusteella hoidettavalla yksityistiestöllä enää kasva. Tiekuntien omasta toiminnasta johtuva korjausvelan kasvu sen sijaan saattaa osalla tieverkkoa näin tehdä. Osa yksityistiekunnista toimii hoitosopimuksen edellyttämällä tavalla, osa taas ei. Yksityisteiden kuntotasoissa on tästä syystä merkittäviä eroja ja huonosti toimivien tiekuntien tietä kohtaan tekemät, riittämättömät toimenpiteet aiheuttavat kunnalle merkittäviä lisäkustannuksia, kunnan pyrkiessä pitämään yksityistien kunnon sopimuksen edellyttämällä tasolla.
Yksityistieverkon ylläpito julkisin varoin ei ole lakisääteistä toimintaa, vaan on jokaisen kunnan itsensä päätettävissä.
Traktorinkuljettajan työtehtävistä suuntautuu yksityisteille noin 25 % työn osuus, tienhoitotraktorin käytöstä noin 25 % niin ikään, osittuu yksityisteiden hoitoon. Tarve on suurempi, mutta tehtävien samanaikaisuus tieverkolla, pakottaa lisäkapasiteetin hankkimiseen ulkopuolelta.
Traktorinkuljettajalta, kunnossapitotyöntekijältä ja puutarhatyöntekijältä, kuluu edellä mainitun työn lisäksi 5–15 % työajasta yksityisteiden liikennemerkkitöihin ja jäätyneiden tierumpujen sulatukseen. Tarve vaihtelee vuosittain.
Maanrakennusmestarin viranhoitoon käyttämästä ajasta, yksityistieasioiden hoitaminen vie 60–70 %. Merkittävin aika tästä kuluu tiestötarkastuksiin, reklamaatiotarkastuksiin, palautteiden käsittelyyn ja laadunvalvontaan. Toimenpiteet ovat välttämättömiä töiden toimenpiteellisen ohjauksen takia.
Maanrakennusmestari hoitaa myös vastaavan kunnossapidon kaava-alueilla, vastaa kuntalaispalautteiden käsittelystä, kunnan kaava-alueiden viherhoidosta, puistometsistä, toimenpideluvista, torista, viranomaistehtävistä, ja urakoitsijoiden työnohjauksesta, Miharin uimarannasta, liikennemerkeistä, toteuttaa investointikohteiden rakennuttamista, vastata konekalustosta ja varastosta, sekä varikosta, soranottoalueista, venepaikoista ja satamista, tekee kaikki näihin tarvittavat kilpailutukset ja päätökset ja tarkastaa laskut, laatia työsuunnitelmat ja teettää työkohdesuunnitelmat, sekä toiminnat mahdollistavan talousarvion ja seurata talouden toteutumista. Maanrakennusmestari toimii myös lähiesimiehenä viidelle kunnan omalle työntekijälle ja antaa asiantuntija-apua muille palvelualueille, toimii tarvittaessa yhdyskuntatekniikan päällikön sijaisena ja niin edelleen. Toiminta on ajankäytöllisesti vähintäänkin haastavaa ja onkin johtanut toimintojen priorisointiin. Yksityisteiden hoitamisesta luopuminen vapauttaisi merkittävästi ehdottoman välttämättömiä henkilöstöresursseja muihin lakisääteisiin ja viranhoidossa vaadittaviin tehtäviin.
Kunnanhallituksen päätös § 72, 31.3.2025, otteita pöytäkirjasta:
”Talousarvio hyväksyttiin joulukuussa 2024. Se on alijäämäinen 3,5 milj. euroa.
Taloussuunnitelma on laskennallisesti tasapainossa niin, että suunnitelmakauden aikana kaikki ylijäämät kulutetaan. Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan yksilöity asioita, joiden avulla suunnitelma saadaan toteutettua. On vain todettu, että suunnitelmakaudella on kolmen miljoonan euron vakauttamisen tarve.
Vuoden 2025 ensimmäinen verotuloennuste on talousarviota heikompi. Se perustuu vielä edellisen vuoden tietoihin, joten ei ole vielä käyttökelpoinen ennuste. Vuoden aikana tulee neljästä kuuteen ennustetta.
Talousarviossa on mainittu vuoden aikana selvitettäviä keinoja ja terävöitettäviä keinoja. Näitä on käyty johtoryhmässä läpi, sovittu valmisteluvastuu ja päätettäväksi tuleviin asioihin päätöksentekoaikataulut.
Suunnitelmavuosien osalta on tehty tarkentavia laskelmia ja arvioitu 3 miljoonan euron vakauttamisen toteuttamismahdollisuuksia vuosien 2026 ja 2027 aikana. Valmistelun aikana on vahvistunut käsitys, että vakauttamisen täytyy alkaa jo tänä vuonna ja kuluva talousarvio ei saa toteutua suunnitelman mukaisena.
Hallitus käynnistää vuoden ensimmäisen muutostalousarvion valmistelun. Hallitus antaa lautakunnille ohjeen tehdä vuoden 2025 muutokset, joilla palvelualuekohtaiset ulkoiset menot vähenevät alla olevan taulukon mukaisesti. Talousarviokirjassa palvelualuekohtaiset menot sisältävät myös sisäiset menot, joten näitä lukuja ei voi verrata talousarviokirjan lukuihin”. Kunnanjohtaja ja palvelujohtajat ovat valmistelleet säästötoimien kohdentamista eri vuosille. Kuluvan vuoden realistiseksi menojen vähentämiseksi on arvioitu puoli miljoonaa euroa.
”Kunnanjohtaja ja palvelujohtajat ovat alkaneet kerätä listausta vakauttamisen toimista ja aikatauluista. Tähän talousarviomuutokseen listataan tänä vuonna toteutettavat keinot. Valmistelussa on myös keinot vuosille 2026–2028. Nämä tulevat päätettäväksi vuoden 2026 talousarvion yhteydessä”.
Tämä on yksi esitys vakauttamistoimiksi.
Pirkanmaan kunnat eivät pääsääntöisesti hoida yksityisteitä tähän tapaan, kuin Hämeenkyrön kunta tekee. Ainoastaan Ikaalisten kaupungin toimintatapa on verrattavissa Hämeenkyrön kunnan toimintatapaan, erotuksella, että Ikaalisten kaupunki tekee yksityisteiden hoidon osalta jokseenkin kaiken, mutta tätä asiaa tullaan tarkastelemaan myös siellä uudelleen.
Esimerkkejä:
- Parkanon kaupunki avustaa yksityistiekuntia kunnossapitoavustuksin ja peruskorjausavustuksin, ei hoida.
- Ylöjärven kaupunki toimii samoin, kuin Parkanon kaupunki.
- Nokian kaupunki myöntää kunnossapitoavustuksia talousarvioissa myönnettyjen varojen verran. Nokian kaupunki ei myönnä avustuksia peruskorjauksiin, tekee talviaurauksen ilman liukkaudentorjuntaa, 24 tunnin vasteaikaa noudattaen.
- Pirkkalan kunta antaa tiekunnille kaksi vaihtoehtoa, mistä tiekunta tekee itselleen sopivamman valinnan: Kunta avustaa tiekuntaa rahallisesti, tai tekee aurauksen ja liukkaudentorjunnan, ei tee kesähoitoa, myöntää 50 % avustuksen määrästä.
- Sastamalan kaupunki myöntää kunnossapitoavustusta, ei tee hoitotoimia, eikä avusta peruskorjausta.
- Lempäälän kunta avustaa tai hoitaa yksityisteitä, mutta laskuttaa 50 % kustannuksista tiekunnilta. Yrittää luopua yksityisteiden avustamisesta kokonaan, toistaiseksi onnistumatta.
- Ruoveden kunta myöntää kunnossapitoavustusta, ei myönnä varoja peruskorjaukseen, eikä tee hoitoa.
- Valkeakosken kaupunki myöntää kunnossapitoavustusta talousarvioissa myönnettyjen varojen perusteella, ei avusta peruskorjauksia, eikä tee hoitoa.
- Akaan kaupunki toimii samoin, kuin Valkeakosken kaupunki.
- Oriveden kaupunki toimii samoin, kuin Valkeakoski ja Akaa.
Yksityistieverkon ylläpidon kustannustrendi on jatkuvasti nouseva ja käyttää jo nykyiselläänkin huomattavan osan teknisen puolen taloudellisista voimavaroista. Tämän sopimusperusteisen kustannusnousun vuoksi on perusteltua ehdottaa nykyisen käytännön muuttamista, esimerkiksi siten, että kunnanvaltuusto määrittää vuosittain rahasumman, mikä käytetään yksityistieverkoston ylläpitoon. Nykyiset hoitosopimukset päätettäisiin ja siirryttäisiin järjestelmään, missä yksityistiekuntia avustettaisiin vain osallistumalla taloudellisesti ja kilometriperusteisesti myönnettäviin, todistetusti toteutuneisiin tienhoitokustannuksiin. Perusparannusavustuksista luovuttaisiin. Kaikenlaisesta yksityisteiden hoitotoimista voidaan pidättäytyä myös kokonaan.
Esimerkkilaskelma maksettavasta kunnossapitoavustuksesta.
- 1. luokkaan hyväksytyille yksityistiekunnille vuosittaisen avustuksen määrä on 1,07 euroa tiemetriä kohden
- 2. luokkaan hyväksytyille yksityistiekunnille vuosittaisen avustuksen määrä on 0,72 euroa tiemetriä kohden
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Ritva Asula-Myllynen, elinympäristöjohtaja, ritva.asula-myllynen@hameenkyro.fi
Elinympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
1. Yksityisteiden hoitosopimukset irtisanotaan päättyviksi 31.12.2025, kuitenkin siten, että talvihoito tehdään sopimusten mukaisesti 30.4.2026 saakka.
2. Yksityistiekuntien avustusjärjestelmää muutetaan siten, että uusia yksityisteiden tienhoitosopimuksia ei 1.1.2026 lähtien enää tehdä ja todistetusti toimivia yksityistiekuntia avustetaan hakemusten perusteella seuraavasti:
3. Avustuskelpoiset yksityistiekunnat jaetaan kahteen toimintaluokkaan 1. ja 2.
Luokka 1: Merkittävät läpikulkuliikennettä palvelevat yksityistiet
- tien tulee olla liikenteellisesti merkittävä (tietä käytetään yleisesti läpikulkutienä, tai tien varrella on palvelulaitoksia tai muita merkittävästi liikennettä lisääviä toimintoja).
Luokka 2: Muut, kuin luokkaan 1. kuuluvat yksityistiet.
4. Ensimmäiseen luokkaan voi kuulua enintään 30 % avustuskelpoisten yksityisteiden kokonaispituudesta, muut avustuskelpoiset yksityistiet sijoitetaan kuulumaan luokkaan 2. Luokitukset tulevat voimaan 1.1.2026.
5. Yksityisteiden luokituksesta päättää maanrakennusmestari.
6. Nykyisin voimassa olevat säännöt, mitkä määrittävät yksityistiekunnan avustuskelpoisuuden jäävät voimaan sellaisenaan, lisäyksellä että yksityistiekunnan on toimitettava vuosittaisen avustushakemuksen liitteenä todistus tiekunnan osakkailta kerätyistä tienhoitomaksuista.
7. Valtuusto päättää vuosittain yksityisteille kohdistettavan avun määrästä.