Elinympäristölautakunta, kokous 3.2.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 4 Poikkeaminen 108-431-9-213 Jimppula määräala

HMKDno-2025-558

Valmistelija

  • Anna-Maria Niilo-Rämä, kaavasuunnittelija, anna-maria.niilo-rama@hameenkyro.fi

Kuvaus

Rakennuspaikka:
Hämeenkyrö (108), Tuokkola (431), Jimppula 9:213 määräala, rekisteröity 13.6.2003

Osoite: Harjannekuja 6, 39100 Hämeenkyrö

Koordinaatit: 23509952, 6836930

Rakennuspaikka sijaitsee Parkumäen alueella Harjannekujan varressa. Määräalan pinta-ala on noin 0,25 hehtaaria. Kyseessä on uusi asuinrakennuspaikka, joka on avointa vanhaa peltoa ja jolla ei sijaitse rakennuksia. Alue kuuluu kunnan vesihuollon toiminta-alueeseen.

Hakemuksen syy:

Haetaan lupaa rakentaa yhteensä enintään 250 kem2 suuruiset yksikerroksiset asuinrakennus sekä talousrakennus.

Rakentamisrajoitus, josta poiketaan:
Rakennuspaikka sijaitsee Keskustan 2010 osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityisiä maisemallisia arvoja.

Hakijan perustelut:

Olisimme rakentamassa omakotitaloa Harjannekuja 11, 39100 Hämeekyrö sijaitsevalle kiinteistölle 108-431-9-213 Jimppula. Nykyisestä 4889m2 kiinteistöstä oltaisiin lohkomassa n.2500m2 määräala josta minulla ja avopuolisollani on poikkeamislupa ehtoinen esikauppasopimus tehtynä kiinteistön omistajan kanssa.

Kyseinen lohkottava määräala on luonteva rakennuspaikka omakotitalolle, koska:

-Meidän rakentama talo täydentäisi nykyisen asuinalueen.

-Kadun päässä oleva, nyt rakentamaton alue näyttää myymättömälle ja rakentamattomalle omakotitontille.

-Määräala liittyy kahdelta sivulta saman kokoisiin okt tontteihin. Josta toinen on taidettu myös hakea poikkeuslupa menettelyn kautta.

-Kunnalistekniikka on lähellä. Kunnan vesi- ja viemäriliittymiin on mahdollisuus liittyä.

-Asfaltoitu ja valaistu tie tulee pihaan asti

-Turvallinen koulutie ala- ja yläasteelle. Kolmostien alitukseen on alikulkutunneli. Koulut ja monet Hämeenkyrön palvelut on kävelymatkan päässä.

Vaikutuksia maisema-alueeseen on huomioitu:

-Suunnitelmissa on jätetty Harjannekujan päässä oleva alue rakentamattomaksi. Harjannekujalta katsoessa peltomaisema pysyy lähes ennallaan

-Tontin lounaan puoleiselle rajalle on aikoinaan istutettu koivuja aidaksi, jotka ovat kasvaneet jo isoiksi. Tämä aita on erottanut maisemallisesti lohkottavan tontin peltomaisemasta jo pidemmän aikaa Kyröspohjantieltä päin katsellessa.

-Tuokkolantieltä tai Hämeenkyrön terveyskeskuksen suunnasta ei rakennettavalla talolla ole vaikutusta peltomaisemaan.

-Suunnittelemamme talo puisilla julkisivuilla ja jyrkällä harjakatolla sopii maalaismaisemaan

Lausunnot:  
Hakija on kuullut naapurikiinteistöt 108-431-9-203 Tuokkola, 108-431-9-212 Nalle ja 108-431-9-228 Niittykumpu sekä kiinteistön 108-431-9-213 Jimppula maanomistajan. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on saatu lausunto 13.1.2026. Lausunnon mukaan suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Jos hankkeeseen liittyvien kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon. Rakennetun ympäristön tai maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Kaavatilanne:

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ja vaihemaakuntakaava (Elonkirjo ja energia): Uusi rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle. Merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää niihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikallisesti merkittävät ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee suunnitella asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille virkistysalueille ja ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon.

Alue on myös kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja näihin liittyvää rakentamista. Kehittämissuositus: Alueen maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, erityisesti joukkoliikenteen mahdollistavaan yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuuriin, palvelujen saavutettavuuteen, toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen.

Yleismääräysten mukaisesti yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava mahdollisuus hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden tuotantokäyttöön. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asuinympäristön laatutavoitteet ja maaseutualueiden elinkeinojen toimintaedellytykset.

Peltoalue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennuspaikan itäpuolelle on osoitettu yhdysvesijohdon yhteystarve, jolla osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät uudet yhdysvesijohdot, joiden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy epävarmuutta.

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040 (hyväksytty 2.11.2015): Strategisessa yleiskaavassa alue on osoitettu tiivistyväksi keskustaajamaksi, jolla on yleiskaavan tai asemakaavan erityinen tarkistamistarve. Täydennysrakentaminen on suunniteltava huolellisesti ja kokonaisuutena huomioiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen arvot sekä maiseman valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvot. Alueelle on osoitettu bussiliikenteen vaihto- ja liityntäpysäköintipaikka. Alue on myös valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueen tarkemmassa suunnittelussa on edistettävä maisema-alueen sekä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Strateginen yleiskaava on oikeusvaikutteinen kehittämistavoitteita koskevien merkintöjen osalta (tiivistyvä keskustaajama, liityntäpysäköintipaikka).

Keskustan 2010 osayleiskaavassa (hyväksytty 16.12.1996) alue on osoitettu Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä maisemallisia arvoja MT-1. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alue sisältää maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöarvoja, kuten rakennusryhmiä ja peltoaukeita. RakL 135:n perusteella alueella on kielletty muu kuin maatalouteen liittyvä rakentaminen sekä korjaus ja täydennysrakentaminen nykyisten tilakeskusten ja asuntojen yhteyteen. Rakentamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen maisemallisen kokonaisuuden säilymiseen siten, että viljelyaukeat, metsänreunat ja rantapuustot säilyvät. Kulttuurihistorialliset rakennusryhmät ja pihapiirit tulee säilyttää alkuperäisinä ja uudisrakennusten muodon, materiaalin ja värityksen on noudatettava vanhan rakennuskannan antamia viitteitä. Peltoaukeat tulisi säilyttää viljelyskäytössä. Rakennuksia ei saa sijoittaa 200 m lähemmäksi rantaviivaa Rakl 31 §:n perusteella.

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Harjannekuja ja sen itäpuolinen alue on asemakaavoitettu vuonna 2005. Alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueita (4 rakennuspaikkaa).

Rakennusjärjestys

Kohdassa Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella

27 § Rakentamisen määrä: Rakennuspaikalle sallittu rakennettava kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, asuinkiinteistössä kuitenkin korkeintaan 500 kerros-m2.

Alue on rakennusjärjestyksen 32§ mukaista suunnittelutarvealuetta.

Poikkeamisen edellytykset (RakL 57 §)

Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.

1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Rakennuspaikka sijaitsee Harjannekujan päässä vanhalla peltoalueella rajoittuen idässä Parkumäen pientaloalueeseen sekä etelässä ja lännessä viljeltyyn peltoalueeseen. Rakennuspaikan länsirajalla on koivurivi, mikä rajaa niittymäisen alueen peltoaukeasta.

Kyseessä on uusi asuinrakennuspaikka, jonka koko täyttää rakennusjärjestyksen mukaisen rakennuspaikan minimikoon. Alueelle on tarkoitus rakentaa yksikerroksiset asuinrakennus sekä talousrakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 250 kem2. Asemapiirroksessa on esitetty 187 kem2 suuruinen asuinrakennus ja 22,5 kem2 suuruinen talousrakennus (autokatos).

Rakennuspaikan läheisyydessä on useita asuinkiinteistöjä, pohjoispuolella on rakenteilla hakemusta vastaava asuinrakennus, jolle on myönnetty poikkeamislupa keväällä 2025. Alle 0,5 kilometrin etäisyydellä rakennuspaikasta asuu vakituisesti noin 250 henkilöä.

Aluetta ei ole asemakaavoitettu, mutta se rajoittuu asemakaava-alueeseen. Harjannekuja ja sen toinen puoli on kaavoitettu erillispientalojen tonteiksi. Kaavatoimikunnan keskustelun pohjalta alustavana tavoitteena olisi käynnistää kaavoitus Kyröspohjantien ja Terveysaseman välisellä alueella. Tampereentien länsipuolelle sijoittuvan alueen asemakaava on monilta osin vanhentunut ja toteutunut toisin kuin asemakaavassa on osoitettu. Käyttötarkoitukseltaan alueet tarkasteltaisiin nykyisen ja tulevan käyttötarpeen osalta. Olemassa oleva puurivi rajaa viljeltyä peltoaluetta muodostaen Harjannekujan länsipuolesta ikään kuin puuttuvan AO-korttelin. Tästä syystä kaavoituksella olisi samansuuntainen tavoite kuin poikkeamisluvalla. Määräala ei ulotu Harjannekujan jatkeelle, mikä jättää tulevaisuudelle kaavoittamisvaraa.

Yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta, yleiskaavan asuin- ja maatalousalueen välinen raja ei vastaa nykytilannetta. Kunnan kaavoituskatsauksessa 2025 on tavoitteena Hämeenkyrön keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan 2040 laatiminen. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu avoimen peltomaiseman ja rakennetun asuinalueen vaihettumisvyöhykkeelle. Alue ei ole enää viljelyskäytössä ja koivurivi rajaa sen peltomaisemasta. Virkistysreitit eivät kulje rakennuspaikan halki eikä rakennuspaikalla ole nykykäyttöä virkistysalueena. Suunniteltu rakentaminen täydentää alueen rakennetta taajamassa eikä siitä ole haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle tai kaavoitukselle.

2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuspaikalla ei ole tunnettuja luontoarvoja. Rakennuspaikka on avointa niittyä, jota rajaa istutettu puusto viljeltyyn peltoalueeseen. Hanke ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuspaikalla ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue rajautuu laajaan peltoaukeaan, joka on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Istutettu koivurivi rajaa rakennuspaikan peltoalueesta, joten suunniteltu pientalorakentaminen on mittakaavaltaan vaihettumisvyöhykkeelle sopivaa. Rakentamistapaa ja istutuksia ohjataan lupaehdoissa. Rakentaminen muuttaa Harjannekujan maisemaa, mutta laajemmassa maisemakuvassa merkitys katsotaan vähäiseksi. Uusi rakennuspaikka ei muuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Rakennetun ympäristön tai maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisen edellytysten kohdassa 1) on tuotu esille hankkeen vaikutuksia lähiympäristössä. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue rajautuu alueella viljellyn pellon rajaan ja osittain pientaloalueen halki. Maisema-alueena viljelty peltoalue on arvokkain osa ja pientaloalue rajaa sitä. Yksikerroksisten rakennusten rakentuminen vaihettumisvyöhykkeelle ei aiheuta merkittävää haitallista maisema- tai kulttuuriympäristövaikutusta.

Rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä on useita asuinrakennuksia. Alue kuuluu kunnan vesihuollon toiminta-alueeseen, jolloin rakennuspaikka liitetään keskitettyyn talous- ja jätevesijärjestelmään. Maakuntakaavaan osoitettu yhdysvesijohdon yhteystarve on yleispiirteinen linjaus eikä sen toteuttaminen rakennetun asuinalueen keskeltä ole tarkoituksenmukaista. Asuinpientalon ja talousrakennuksen rakentaminen ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Edellä mainittujen ehtojen lisäksi laki edellyttää poikkeamiselle erityistä syytä.

Erityisenä syynä voidaan pitää suotuisaa sijaintia yhdyskuntarakennetta täydentävänä olemassa olevan tiestön ja kunnallistekniikan vieressä sekä maanomistajien tasapuolista kohtelua. Olemassa oleva puurivi vähentää rakentamisen vaikutusta laajempaan maisema-alueeseen.

Edellisen tarkastelun perusteella laissa esitetyt poikkeamisen edellytykset täyttyvät.

Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella (RakL 46 §)

1) Rakentaminen ei saa olennaisesti vaikeuttaa kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista.

Haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.

2) Rakentaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan sellaiseen merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, jotka edellyttävät asemakaavan laatimista.

Haitta rakentamiseen ja ympäristö- tai muihin vaikutuksiin on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä

3) Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palveluiden saavutettavuuden kannalta.

Rakennuspaikka liitetään keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään. Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Harjannekujalta. Liikenne alueella ei merkittävästi lisäänny. Hämeenkyrön kuntakeskuksen julkiset ja yksityiset palvelut sijaitsevat alle 1 km etäisyydellä rakennuspaikasta.

Edellisen tarkastelun perusteella hanke täyttää RakL 57 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset. Sille ei ole myöskään estettä RakL 46 §:n perusteella.

Sovelletut lainkohdat: RakL 46 §, 57 §
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 27 §, 32 §.

Yhteenveto:

Hanke täyttää RakL 57 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä RakL 46 §:n mukaiset sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella, joten vakituisen asuinrakennuksen rakentamislupa yksikerroksisille yhteensä 250 kem2 suuruisille asuin- ja talousrakennuksille, on mahdollista myöntää rakennuspaikalle asemapiirroksessa esitetyille rakentamisalueille. Uutta rakennuspaikkaa ei saa ulottaa Harjannekujan jatkeelle. Rakentamislupavaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sijoitteluun ja rakentamistapaan maisemassa. Rakennusten ja peltomaiseman välissä on säilytettävä tai istutettava puustoa.

Hyväksyttävänä erityisenä syynä voidaan pitää, että rakennuspaikka täydentää taajamarakennetta nykyisen infran vieressä sekä maanomistajien tasapuolista kohtelua. Rakennuspaikan länsirajalla oleva koivurivi erottaa sen peltomaisemasta ja vähentää rakentamisen vaikutusta laajempaan maisema-alueeseen.

Rakentamislupa on haettava kahden vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.

Hallintosäännön 112 § ja hallintosäännön liitteen 57 § mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on elinympäristölautakunnalla.

 

Liitteet: asemapiirros, ympäristökartta, Maakuntamuseon lausunto

Oheismateriaali: hakemus, kaavatilanne, lupatilanne, julkisivukuvat asuinrakennus, julkisivukuvat autokatos, valokuvat

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ritva Asula-Myllynen, elinympäristöjohtaja, ritva.asula-myllynen@hameenkyro.fi

Hanke täyttää RakL 57 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä RakL 46 §:n mukaiset sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella, joten vakituisen asuinrakennuksen rakentamislupa yksikerroksisille yhteensä 250 kem2 suuruisille asuin- ja talousrakennuksille on mahdollista myöntää rakennuspaikalle asemapiirroksessa esitetyille rakentamisalueille.

Elinympäristölautakunta hyväksyy hakemuksen seuraavilla ehdoilla:

  • Rakentamislupavaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sijoitteluun ja rakentamistapaan maisemassa.
  • Rakennusten ja peltomaiseman välissä on säilytettävä tai istutettava puustoa.
  • Määräalaa ei tule ulottaa Harjannekujan jatkeelle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään pöytäkirjaan, että Tuomas Potila poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi, syynä intressijääviys (sukulaisuus). Tuomas Potilan tilalle kokoukseen tämän pykälän käsittelyn ajaksi tuli hänen varajäsenensä Matti Mäkelä.

Tiedoksi

hakija, kunnanhallitus, Lupa- ja valvontavirasto, rakennustarkastaja 

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  6. toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
  7. viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkisella kuulutuksella. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä julkaisupäivästä. Valitusaika 30 päivää tiedoksisaannista. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015).