Elinympäristölautakunnan lupajaosto, kokous 8.5.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 30 Poikkeaminen 108-438-1-7 Kajastus, määräala

HMKDno-2024-186

Valmistelija

  • Leena Lahtinen, kaavoituspäällikkö, leena.lahtinen@hameenkyro.fi

Kuvaus

Rakennuspaikka:
Hämeenkyrö (108), Vesajärvi (438), Kajastus 1:7 määräala, rekisteröity 23.2.1909

Osoite: Vesajärventie 1883, 39290 Vesajärvi

Koordinaatit: 23493598, 6838051

Rakennuspaikka sijaitsee Vesajärven kylällä entisen koulun rannassa. Kiinteistön pinta-ala on 0,82 hehtaaria, josta määräalan osuus on 0,35 hehtaaria. Kiinteistön rantaviivan pituus on noin 62 metriä, josta määräalan osuus on noin 42 metriä. Kyseessä on uusi asuinrakennuspaikka, jolla ei sijaitse rakennuksia. Määräala on pääosin avointa nurmea/niittyä, rannassa on puustoa. Alue kuuluu vesihuollon toiminta-alueeseen.

Hakemuksen syy:

Haetaan lupaa rakentaa enintään kaksikerroksinen enintään 180 kem2 suuruinen asuinrakennus sekä yksikerroksiset talousrakennukset, joiden pinta-ala on yhteensä enintään 80 kem2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä enintään 260 kem2.  

Rakentamisrajoitus, josta poiketaan:
MRL 72 §:n ja kunnan rakennusjärjestyksen 29 §:n mukaisesti ”Ranta-alueelle voi rakentaa asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella. Uuden rakennuksen rakentaminen muulle ranta-alueelle vaatii poikkeusluvan.”

Hakijan perustelut:

Vesajärven rantaan haetaan lupaa rakentaa enintään 180 k-m2 suuruinen asuinrakennus sekä yhteensä enintään 80 k-m2 suuruiset talousrakennukset 3 461 m2 suuruiselle määräalalle kiinteistöstä Kajastus 108-438-1-7. Asuinrakennus on enintään kaksikerroksinen ja talousrakennukset yksikerroksisia.

Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Vesajärventieltä erkanevaa nykyistä tieyhteyttä, Vesajärventie 1883. Alue kuuluu kunnan vesihuollon toiminta-alueeseen, jolloin rakennuspaikka liitetään keskitettyyn talous- ja jätevesijärjestelmään. Rakennuspaikan rantaa siistitään ja mahdollisesti ruopataan.

Erityisenä syynä poikkeamiselle on kylärakenteen täydentäminen ja kyläyhteisöä tukevat uudet asukkaat. Alue on Vesajärven koulun entistä pihamaata ja kunnan tarkoituksena on samassa yhteydessä myydä viereinen kenttäalue kyläyhdistykselle. Koulurakennuksia vuonna 2008 myytäessä on kauppakirjoissa mainittu, että ’Ostaja on tietoinen, että kunnalla on tarkoitus myydä rakennuspaikka alakoulun ja maapuhdistamon väliseltä alueelta’. Vesajärven ranta on kiinteistön kohdalla kasvanut umpeen eikä sillä ole kyläläisiä palvelevaa virkistyskäyttöä. Kiinteistön eteläpuolella on yhteisomistuksessa oleva venevalkama.

Lausunnot:  
Kunta on kuullut 18.4.2024 lähetetyllä kirjeellä naapurikiinteistöt 108-438-1-68 Suoranta, 108-438-1-78 Marjala I, 108-438-1-90 Joenperä, 108-438-1-91 Vähämuotia ja 108-438-1-103 Lehtelä. Hakemuksesta on julkaistu 24.4.2024 yleinen kuulutus kunnan nettisivuilla sekä lehtikuulutus UutisOivassa muun muassa yhteisen alueen 108-438-878-1 Venevalkama kuulemiseksi. Määräaika huomautusten jättämiselle on 2.5.2024 ja mahdollinen palaute tulee tiedoksi elinympäristölautakunnan lupajaoston kokoukseen.

Kaavatilanne:

Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Uusi rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040 (oikeusvaikutteinen, hyväksytty 2.11.2015): Strategisessa yleiskaavassa Vesajärven ympäristö on osoitettu hyväksi ja yhtenäiseksi peltoalueeksi. Alueiden säilyminen maatalouskäytössä on maatalouden elinvoimaisuuden ja kulttuurimaiseman säilymisen kannalta tärkeää.  

Alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa tai asemakaavaa.

Rakennusjärjestys

Kohdassa Rakentaminen ranta-alueelle

29 § Lupajärjestelmä: Ranta-alueelle voi rakentaa asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella. Uuden rakennuksen rakentaminen muulle ranta-alueelle vaatii poikkeusluvan.

30 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön: Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja rantapuuston käsittelyssä vain harventaminen on sallittua. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen vähimmäisetäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta tai ranta-alueelle laaditusta MRL 72 § mukaisesta kaavasta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä, ja asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri keskivedenkorkeuden yläpuolella. Suositeltu alin lattiataso rantarakentamisessa Kyrösjärvellä on +85.50 (N60+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakennuspaikalla rakentaa kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ellei alueen kaavamääräyksestä muuta johdu. Rakennuspaikalle alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa grillikotia, huvimajoja, katoksia tai muita sellaisia rakennelmia. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rantaviivan läheisyyteen sijoitettavalle, alaltaan enintään 30 m² suuruiselle venevajalle, kun se soveltuu ympäristöön ja maisemaan.

31 § Rakentamisen määrä ranta-alueella: Muun kuin loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus määritellään asemakaavassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai poikkeusluvalla.

Poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.

1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Rakennuspaikka sijaitsee Vesajärven kylällä koulun rannassa. Kyseessä on uusi asuinrakennuspaikka, jonka koko täyttää rakennusjärjestyksen 2000 m2 kokovaatimuksen asuinrakennuksen rakennuspaikaksi. Alueelle on tarkoitus rakentaa enintään kaksikerroksinen enintään 180 kem2 suuruinen asuinrakennus sekä yksikerroksiset talousrakennukset, joiden pinta-ala on yhteensä enintään 80 kem2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä enintään 260 kem2. Rakennusjärjestyksen 27 § mukainen rakentamisen määrä kiinteistöllä on korkeintaan 500 kem2. Rakennukset sijaitsevat vähintään 50 metrin etäisyydellä rannasta.

Rakennuspaikka on Vesajärven entisen koulun piha-aluetta ja sijoittuu kylän ytimeen. Koulu on nykyään asuinkäytössä ja erotettu omaksi kiinteistökseen. Määräalan pohjoispuolella samalla kiinteistöllä on ajoyhteys sen pohjoispuolisille asuinrakennuspaikoille sekä jätevesien imeytyskenttä, jotka on tarkoitus jättää kunnan omistukseen. Määräalan eteläpuolella on koulun vanha jääkiekkokaukalo, joka on tarkoitus myydä kyläyhdistykselle. Määräalan alueella tai rannalla ei ole virkistyskäyttöä. Kiinteistön eteläpuolella Vesajärven rannassa on yhteisomistuksessa oleva venevalkama. Kiinteistön läheisyydessä on useita asuinkiinteistöjä sekä tilakeskuksia. Alle 0,5 kilometrin etäisyydellä rakennuspaikasta asuu vakituisesti noin 20 henkilöä.

Alueella ei ole voimassa olevaa tai vireillä olevaa kaavaa, jolle hanke aiheuttaisi haittaa. Alue on rakennettua kyläaluetta, ei strategisen yleiskaavan mukaista peltoaluetta. Suunniteltu rakentaminen täydentää kylärakennetta eikä siitä ole haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle tai kaavoitukselle.

2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Asemapiirroksen mukaan rakennuspaikalla säilytetään rantapuustoa ja rakentaminen sijoitetaan riittävän etäälle rantaviivasta (50 m). Rakennuspaikalla ei ole tunnettuja luontoarvoja, mutta Vesajärvellä on runsas linnusto. Uusi rakennuspaikka vähentää rakentamisesta vapaata rantaviivaa noin 40 metriä. Hanke ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuspaikalla ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia arvoja. Suunniteltu rakentaminen on mittakaavaltaan kyläympäristöön sopivaa.

4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisen edellytysten kohdassa 1) on tuotu esille hankkeen vaikutuksia lähiympäristössä. Entisen koulun läheisyydessä oleva kyläalue on rakennettu muuta ympäröivää maaseutua tiiviimmin. Määräalan välittömässä läheisyydessä on viisi asuinrakennusta, jotka on rakennettu yksitellen vuosina 1956-2003. Rakennuspaikka kuuluu vesihuollon toiminta-alueeseen ja liitetään keskitettyyn vesi- ja viemärijärjestelmään. Pientalo ja talousrakennukset eivät aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Edellä mainittujen ehtojen lisäksi laki edellyttää poikkeamiselle erityistä syytä.

Erityisenä syynä voidaan pitää virkistysalueeksi luovutettavan tilanosan sijaintia ranta-alueella, kylärakenteen täydentämistä ja uusien asukkaiden myötä kylän elinvoimaisuuden ylläpitämistä. 

Edellisen tarkastelun perusteella laissa esitetyt poikkeamisen edellytykset täyttyvät.

Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §)

1) Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.

2) Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta.

Rakennuspaikka liitetään keskitettyyn vesi- ja viemärijärjestelmään. Määräalan lounaiskulmassa on olemassa oleva vesijohtolinja, joka jää määräalalle rasitteeksi. Rakennuspaikalle kuljetaan Vesaniementieltä erkanevaa nykyistä ajoyhteyttä pitkin, mikä on raskaan- ja pelastusliikenteen kestävä tieyhteys. Hämeenkyrön kuntakeskuksen palvelut sijaitsevat noin 23 km etäisyydellä rakennuspaikasta, Kyröskosken palvelut (koulu ja päiväkoti) 20 km etäisyydellä ja Suodenniemen palvelut 16 km etäisyydellä. Alueella ei ole julkista liikennettä koulukuljetuspalveluita lukuun ottamatta.

3) Rakentamisen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Rakentamisella ei ole merkittävää maisemallista vaikutusta, mikäli rantapuustoa ei kokonaan poisteta. Vaikutukset rakennetun ympäristön suojelemista ja luonnonsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamisesta on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.

Edellisen tarkastelun perusteella hanke täyttää MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella. Sille ei ole myöskään estettä MRL 136 §:n perusteella.

Sovelletut lainkohdat: MRL 72 §, 136 §, 137 § ja 171 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 27 §, 29 §, 30 § ja 31 §.

Yhteenveto:

Hanke täyttää MRL 171 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella, joten vakituisen asuinrakennuksen rakennuslupa enintään 180 k-m2 suuruiselle asuinrakennukselle sekä yhteensä enintään 80 k-m2 suuruisille talousrakennuksille on mahdollista myöntää rakennuspaikalle. Rakennusten tulee sijaita vähintään 50 m etäisyydellä rannasta ja rannassa on säilytettävä puustoa.

Naapureiden kuuleminen päättyi 2.5.2024 ja määräaikaan mennessä ei saapunut huomautuksia.

Rakennuslupa on haettava kahden vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.

Hallintosäännön 113§ mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.

Liitteet:             asemapiirros, ympäristökartta, havainnekuva

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Leena Lahtinen, kaavoituspäällikkö, leena.lahtinen@hameenkyro.fi

Hanke täyttää MRL 171§:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella eikä sille ole estettä MRL 136 §:n perusteella, joten asuinrakennuksen rakennuslupa enintään 180 k-m2 suuruiselle asuinrakennukselle sekä yhteensä enintään 80 k-m2 suuruisille talousrakennuksille on mahdollista myöntää rakennuspaikalle.

Lupajaosto hyväksyy hakemuksen seuraavilla ehdoilla:

·         Rakennusten tulee sijaita vähintään 50 m etäisyydellä rannasta ja rannassa on säilytettävä puustoa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, kunnanhallitus, rakennustarkastaja, toimistosihteeri KK

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  6. toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
  7. viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015).