Kuvaus
Rakennuspaikka:
Hämeenkyrö (108), Lemmakkala (415), Rantala 4:57, määräala
Osoite: Siurontie 220, 39130 Sasi
Koordinaatit: 23517470, 6827289
Määräala sijaitsee Lemmakkalan Ravonmaalla Siurontien ja Mahnalanselän välisellä mäellä. Kiinteistön pinta-ala on 4,49 hehtaaria, josta määräalan pinta-ala on noin 0,3 hehtaaria. Kiinteistö on rakentamatonta metsää, määräalan kohdalla puusto on osittain hakattu.
Rakennushanke:
Uusi matkaviestintukiasema, joka käsittää 81 metrin korkuisen ristikkomaston ja 8,5 m2 suuruisen laitetilan. Kulku kiinteistölle tapahtuu Siurontieltä nykyisestä liittymästä.
Hakijan perustelut ja erityinen syy:
’Uusi matkaviestintukiasema käsittäen harustetun ristikkomaston h=81m ja laitetilan A=8,5m2. Tukiasema rakennetaan vuokratulle määräalalle. Alueelle ei ole asemakaavaa. Hakija pyytää kuntaa kuulemaan tarvittavat naapurit samalla kertaa poikkeus/suunnittelutarve ja lupavaiheista.
Rakentaminen kaavoittamattomalle alueelle. Alueelle tarvitaan tukiasema tuottamaan langattoman verkon palveluita asukkaille, yrityksille ja liikenneväylien käyttäjille lain vaatimalla tavalla. Tukiaseman tilavaade on hyvin vaatimaton, eikä tukiasema rajoita ympäröivän alueen käyttöä lainkaan. Pidämme poikkeamista vähäisenä.
Matkaviestintukiasema: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista 3) ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista 4) ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.’
Tieyhteys Siurontieltä on suunniteltu jatkettavan määräalalle kiinteistöjen 108-415-4-108 ja 108-415-4-115 läpi kulkevan tien kautta, jolle kiinteistöllä on tieoikeus.
Rakentamisrajoitus:
MRL 16 §:n ja kunnan rakennusjärjestyksen 32-33 §:n mukainen suunnittelutarvealue.
Lausunnot:
Hankkeesta on julkaistu yleinen kuulutus 8.3.2023. Kunta on kuullut 2.3.2023 lähetetyllä kirjeellä naapurikiinteistöt 108-415-4-56 Rantahalme, 108-416-1-220 Leinakkala, 108-415-4-108 Kortehalme, 108-415-4-57 Rantala, 108-415-4-59 Laine, 108-415-4-110 Kairavuo, 108-415-4-111 Vanhapirtti, 108-415-4-112 Nurminiittu, 108-415-4-113 Ravonkallio ja 108-415-4-115 Haukkarinne. Hankkeesta saatiin kolme huomautusta, joista kaksi tuli naapurikiinteistöiltä. Naapurit kiinnittivät huomiota kulkutien kestävyyteen, rakentamisen ja toiminnan aikaisten vaurioiden korjaamiseen, kunnossapitoon ja kustannustenjakoon, sähkön riittävyyteen sekä turvalliseen koulukyydin odottamiseen. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehtyjen luontoselvitysten ei katsota puoltavan maston rakentamista alueelle. Kolmannessa huomautuksessa tuotiin esille, että alue on valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta, johon korkea masto ei sovi, että lähellä on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ja kyseenalaistettiin maston luvan hakeminen kulttuurimaisema-alueella, jossa rakennusluvan saaminen asuinrakennuksillekin on mahdotonta.
Hankkeesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Puolustusvoimilta, Nokian kaupungilta, elinympäristölautakunnalta ja ympäristötarkastajalta. Hakija on erikseen pyytänyt Fintrafficilta lentoestelausunnon, jonka mukaan esteellä ei ole vaikutuksia lentoasemien EASA-ilmailumääräyksen mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Este on varustettava päivämerkinnöin ja lentoestevaloin. Esteen korottaminen tai sijaintipaikan muuttaminen edellyttää uutta lentoestelausuntoa. Pirkanmaan ELY-keskus katsoi, että suunniteltu rakentaminen ei ole sopivaa maisemalliselta kannalta eikä siten täytä MRL 137 §:n edellytyksiä rakennusluvan myöntämiselle. ELY-keskus esitti vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen tutkimista valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelta, läheisten luontokohteiden huomioimista sekä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioimista mahdollisen puunkaadon yhteydessä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoi, että hanke ei merkittävästi heikennä Hämeenkyrön kulttuurimaiseman arvoja ja että sillä ei ole huomautettavaa maisema-arvojen osalta. Tukiaseman ja suunnitellun tielinjan osalta tulee laatia arkeologinen inventointi, jonka jälkeen maakuntamuseo voi ottaa kantaa suunnitelmaan. Suunnittelutarveratkaisupäätökseen tulee sisällyttää mahdollisten arkeologisten kohteiden säilymisen turvaavat ehdot.
Nokian kaupunki totesi, että hankkeella ei ole olennaisia vaikutuksia kaupungille, joten siitä ei sinällään ole huomautettavaa. Hankkeen sijoittuessa valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle on kuitenkin varmistuttava sen asettamista rajoitteista.
Hämeenkyrön ympäristötarkastaja lausui, että operaattorin on selvitettävä väestön altistuminen radiotaajuiselle säteilylle ennen kuin ottavat käyttöön uuden tukiaseman. Altistuminen ei saa olla raja-arvoja suurempi paikoissa, mihin ihmisillä on vapaa pääsy. Toiminta on sen verran kapea-alaista, että masto ei estä luonnonsuojeluarvojen toteutumista alueella.
Hämeenkyrön elinympäristölautakunta lausui, että Elisan ja maanomistajien on sovittava maanomistajien esille nostamat seikat kirjallisessa sopimuksessa. Kunta ei vastaa tienkäytöstä aiheutuvista ongelmista eikä kesä- ja talvikunnossapidosta. Myös sähkön saantiin liittyvistä kysymyksistä on maanomistajien keskusteltava Elisan kanssa. Sähkö- ja telekaapeleiden sijoituksesta kuntaan maanrakennusmestarille pitää toimittaa suunnitelmaehdotukset päätöksenteon tueksi.
Koska ELY-keskuksen ja maakuntamuseon näkemys hankkeen maisemavaikutuksista poikkesi toisistaan, järjestettiin asiasta työneuvottelu 6.9.2023, jossa oli läsnä ELY-keskuksen, maakuntamuseon, kunnan ja hakijan edustajat. Neuvottelun jatkotoimenpiteinä todettiin, että hakijan tulee tehdä vaihtoehtotarkasteluja ja tutkia niiden vaikutukset maisema-, kulttuuri- ja luontoarvoihin, jolloin pystytään näkemään, onko vaihtoehtoinen paikka löydettävissä. Mikäli maston sijainti muuttuu, tulee hakemusta täydentää sijainnin mukaisesti ja kuulla osallisia uudelleen.
Kaavatilanne:
Pirkanmaan maakuntakaava 2040:
Suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.
Suunniteltu rakennuspaikka on myös valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyä maisema-aluetta (Hämeenkyrön kulttuurimaisema). Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Vireillä olevassa vaihemaakuntakaavassa ei ole merkintöjä alueelle.
Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040 (oikeusvaikutteinen, hyväksytty 2.11.2015):
Strategisessa yleiskaavassa alue on osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueen tarkemmassa suunnittelussa on edistettävä maisema-alueen sekä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä.
Osayleiskaava:
Alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa. Alueella on vireillä Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma osayleiskaava, jonka tarkistettu kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2023. Kaavaehdotuksessa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY): Merkinnällä on osoitettu maisemaa rajaavia metsänreunoja sekä rantamaiseman metsät, joilla on laajempaa maisemallista merkitystä. Maankäyttö- ja rakennuslain 72§:n mukaisella ranta-alueella on kielletty muu kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen. Ranta-alueella ja mitoitetuilla kyläalueilla rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty AO-1, AM-1, RA-1 ja RA-2 -alueille. Alue kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi määräalan koillispuolelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1): Metsälain 10§ mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen alueilla ja lähiympäristössä ei saa tehdä metsätaloustoimia, jotka heikentävät näiden suojeluarvoja. Alueelle ei saa rakentaa rakennuksia (MRL 43.2 §). Osayleiskaava on tarkoitus viedä hyväksymiskäsittelyyn alkuvuoden 2024 aikana.
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §):
1) Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle:
Alueella ei ole voimassa olevaa osayleis- tai asemakaavaa. Hankkeen vaikutus maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen on käsitelty kohdassa 3). Osayleiskaavatyön yhteydessä tutkittu emätilan rakennusoikeus on käytetty, mutta tukiasema ei muodosta uutta rakennuspaikkaa. Tukiaseman edellyttämä tilavaraus on pieni eikä sen sijoittaminen haja-asutusalueelle aiheuta haittaa kaavoitukselle.
2) Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta:
Laitetilaan ei ole esitetty vesipistettä. Rakennukset liitetään sähköverkkoon. Kiinteistön kaakkoiskulmaan on Siurontieltä tieoikeus kahden naapurikiinteistön kautta. Tielinja on suunniteltu jatkettavaksi metsän poikki rakennuspaikalle, uuden huoltotien pituus on noin 200 metriä. Suunniteltu masto laajentaa teleoperaattoreiden 2G/3G/4G/5G matkaviestintukiasemien matkapuhelinkuuluvuuden aluetta ja lisää erityisesti datakapasiteettia ja laatua laajemmalle alueelle kuin tähän asti.
Naapurit nostivat huomautuksissaan esille kulkutien kestävyyden, rakentamisen ja toiminnan aikaisten vaurioiden korjaamisen, kunnossapidon ja kustannustenjaon, sähkön riittävyyden sekä turvallisen koulukyydin odottamisen. Hakijan mukaan mahdolliset rakentamisaikaiset rasitukset tielle tulee korjatuksi Elisa Oyj:n toimesta. Valmistumisen jälkeen kohteessa käydään pakettiautolla ja rasitus tielle on normaalia. Elisa Oyj hoitaa sähköt paikalliselta verkkoyhtiöltä, joka vastaa sähkönsiirrosta ja muista siihen liittyvistä asioista. Tämä ei hakijan mukaan vaikuta muiden käyttäjien sähköihin.
3) Rakentamisen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta sekä eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen eikä virkistystarpeiden turvaamista:
Asemapiirroksen mukaan masto ja laitetila sijoitetaan metsän ympäröimälle paikalle noin 330 m etäisyydelle Siurontiestä ja 650 m etäisyydelle Mahnalanselän rannasta. Rakentamispaikan maanpinnan korkeus on noin 111 metriä merenpinnasta eli maanpinta on noin 50 metriä järven pintaa ja noin 30 metriä Siurontietä korkeammalla. Maston korkeus on 81,5 metriä maanpinnasta, masto tulee olemaan väriltään lentoestovärityksellinen ja varustettu lentoestevaloilla. Korkeaan maastonkohtaan sijoitettuna masto näkyy laajalti ympäristöönsä, joka on suurelta osin valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueella vuonna 2018 tehdyssä maisemaselvityksessä todetaan, että Ravonmaan ja Mustikkavuoren-Alhonvuoren metsäiset rinteet muodostavat tärkeän säilytettävän taustan arvokkaille näkymille. Maakuntamuseo on lausunnossaan todennut, että hanke ei merkittävästi heikennä Hämeenkyrön kulttuurimaiseman arvoja. Ely-keskus puolestaan on katsonut, että hanke ei ole sopiva maisemalliselta kannalta.
Hakija on selvittänyt vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja mastolle yhteensä kahdeksassa eri paikassa Mustikkavuoren, Alhonvuoren, Kotinvuoren ja Pukinvuoren alueilla. Näissä paikoissa maanomistajilla ei ole ollut halukkuutta maa-alan vuokraukseen ja toisaalta maston näkyvyys maisemassa ei merkittävästi vähenisi. Tukiasemaverkon kattavuuden, kuuluvuuden ja maaston muotojen kannalta mastoa ei voida viedä kauemmas tutkituista sijainneista. Näin ollen maston sijainti on alkuperäisen hakemuksen mukainen. Maakuntamuseon lausunnon mukaan korkea neulamainen masto on havainneaineiston perusteella maisemissa melko huomaamaton ja hanke ei merkittävästi heikennä Hämeenkyrön kulttuurimaiseman arvoja. Maisemassa masto näkyy kauas, mutta viranomaisverkon toimintavarmuuden ja matkapuhelinkuuluvuuden varmistamiseksi masto voidaan katsoa tarpeelliseksi.
Alueelle on laadittu Lemmakkala Ravonmaa arkeologinen tarkkuusinventointi, Heilu Oy. Inventoinnin maastotyöt tehtiin marraskuussa 2023 ja raportti valmistui tammikuussa 2024. Inventoinnin mukaan suunnitellun maston suunnittelualueelta ei tunnettu entuudestaan muinaisjäännöskohteita, eikä sellaisia havaittu myöskään maastotöiden yhteydessä.
Rakennuspaikan pohjoispuolella noin 100 metrin etäisyydellä on metsälain 10§:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, lähde ja (metsälehmus) -lehto. Maston luoteispuolella alarinteessä on noin 150 metrin etäisyydellä lounas-koillinen -suuntainen liito-oravien kulkureitti ja maston lounaispuolella noin 250 metrin etäisyydellä liito-oraville sopivaa elinympäristöä. Lähin papanapuu on noin 500 metrin etäisyydellä mastosta länteen. Ravonmaan alueella on useita petolintujen pesimähavaintoja. Tiedot perustuvat vireillä olevan osayleiskaavan luontoselvityksiin. Hankealue on päätehakattu, joten puuston säilymiseen ei hankkeella ole tieyhteyttä lukuun ottamatta merkittävää vaikutusta. Ympäristötarkastajan lausunnon mukaan rakentamisella ei ole vaikutusta lähialueen tiedossa oleviin luonnonsuojeluarvoihin.
Rakennuspaikan läheisyydessä ei ole virkistysalueita tai reitistöjä.
Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia:
Pistemäisen maston rakentaminen ei johda merkittävään rakentamiseen alueella. Maisemassa masto näkyy kauas, mutta viranomaisverkon toimintavarmuuden ja matkapuhelinkuuluvuuden varmistamiseksi masto voidaan katsoa tarpeelliseksi. Masto tulee palvelemaan Elisan lisäksi myös muita teleoperaattoreita. Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunnossaan todennut, että hanke ei merkittävästi heikennä Hämeenkyrön kulttuurimaiseman arvoja. Rakentamisella ei ole vaikutusta naapurikiinteistöjen rakennusoikeuteen eikä se vaikeuta muuta rakentamista alueella.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 210 metrin etäisyydellä mastosta. Masto suunnitellaan Eurokoodi-normiston ja säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Määräysten mukaisesti toteutettuna matkaviestitukiasemat antenneineen eivät ole vaaraksi ihmisille.
Edellisen tarkastelun perusteella rakentamisluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §) täyttyvät. Sille ei ole myöskään estettä MRL 136 §:n perusteella.
Sovelletut lainkohdat: MRL 16 §, 136 §, 137 §
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 9 §, 32 §
Yhteenveto:
Hanke täyttää MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella eikä sille ole estettä MRL 136 §:n perusteella, joten enintään 81 metrin korkuisen maston ja 8,5 m2 kokoisen laitetilan rakennuslupa määräalalle on mahdollista myöntää. Maston malli ja väritys tulee olla lentoesteturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen mahdollisimman hyvin maisemaan sopeutuva. Hakijan on sovittava kulkutien käytöstä ja kunnossapidosta maanomistajien kanssa. Rakennuslupa on haettava kahden vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.
Hallintosäännön 113 § mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.
Liitteet: asemapiirustus, ympäristökartta, maston julkisivupiirros, kuvasovitteet, arkeologinen inventointi