Kuvaus
Rakennuspaikka
Hämeenkyrö (108),Järvenkylä (408), tila 2:75 Ojankolu, rekisteröity 6.4.1954
Osoite: Vesajärventie 329
Koordinaatit: 23506322, 6842313
Rakennuspaikka, pinta-alaltaan 2660 m², sijaitsee Järvenkylänjärven pohjoisrannalla. Kiinteistöllä on rantaviivaa noin 40 metriä. Kyseessä on olemassa oleva rakennuspaikka, jolla sijaitsevat loma-asunto 25 kem², sauna 11 kem², varasto/WC 13 kem² ja varasto/aitta 10 kem². Yhteensä rakennusoikeutta on käytetty 61 kem². Rakennuspaikalla on nykyisin kiinteistökohtainen vesihuolto. Kunnallinen vesi- ja viemärilinja sijaitsee rakennuspaikan luoteisreunassa Vesajärventien laidassa.
Hakemuksen syy
Rakennuspaikalle haetaan ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun I -kerroksisen erillispientalon rakennusoikeutta 150 kem² sekä II-kerroksisen rinteeseen sijoittuvan autotalli/varastorakennuksen rakennusoikeutta 98 kem². Olemassa oleva loma-asunto 25 kem² puretaan, muut rakennukset säilytetään. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 284 kem².
Rakentamisrajoitus, mistä poiketaan
Hämeenkyrön keskustan 2010 yleiskaavassa alue on osoitettu sauna- ja talousrakennusten alueeksi RA/s. Poikkeaminen oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta (MRL 43§).
Rakennusjärjestys edellyttää poikkeamista. 29 § …” Ranta-alueella loma-asunnon muutos vakinaiseksi asunnoksi vaatii aina rakennusluvan lisäksi poikkeamispäätöstä, jonka yhteydessä tutkitaan rakennuspaikan soveltuvuus ympärivuotiseen asumiseen, sen vaikutukset ympäristöön ja kunnalle tuleviin velvoitteisiin.” (MRL 171 §). Tämän vakinaisen asunnon rakennuspaikan minimikoko tulee olla vähintään 2000 m² ellei kaavassa toisin osoiteta.
Poikkeaminen MRL 72 §:stä. Käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asunnoksi edellyttää rakennuslupaa, mikä rinnastetaan rakennuksen rakentamiseen. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.1 §).
Hakijan perustelut
Hankkeessa on tarkoitus purkaa tontilla jo oleva 25 m2 loma-asunto ja rakentaa samalle paikalle noin 150 m2 suuruinen omakotitalo, yhteen kerrokseen sekä noin 98 m2 varasto-/autotallirakennus kahteen kerrokseen. Tontin rajalla menee kunnan viemäri-, käyttövesilinjat, joihin on tarkoitus liittyä.
Tontilla ei ole tarvittavaa rakennusoikeutta. Haluaisimme rakentaa kohteeseen ympärivuotiseen asumiseen soveltuvan 1krs omakotitalon. Tontin luoteisreunassa kulkee kunnan jäte- ja puhdasvesi linjat (meidän tontin puolella), joten liittyminen niihin on yksinkertaista (liittymiskaivo valmiina). Verkoston rakentamisen aikaan on suullisesti keskusteltu, että voimme rakentaa tontille OKT:n josta liittymä ko. verkostoon. Tontti on lohkottu vuonna 1952 yhdessä 4:n muun rantatontin kanssa. Lohkomisen aikaan omistamamme tontti jäi päätilan yhteyteen ja sille myönnettiin vain 25 m2 rakennusoikeus. Muille 4:lle tontille rakennusoikeutta myönnettiin paljon enemmän. Nykyisin omistamamme tontti on erotettu päätilasta ja tasapuolisuuden nimissä toivomme rakennusoikeuden lisäämistä esitetyllä tavalla. Huomioitavaa on myös se, että tonttimme on lohkotuista mökkitonteista pinta-alaltaan suurin. Ainakin kahdella em. tontilla asutaan ympärivuotisesti ja OKT kaltaisesti, joten tasapuolisen kohtelun nimissä esitämme poikkeamaa.
Lausunnot:
Hakija on kuullut naapurikiinteistöt 108-411-2-11, 108-408-2-11, 108-405-1-14 ja 108-408-2-74, joilla ei ole huomautettavaa hankkeeseen.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on saatu lausunto 15.6.2023. Lausunnon mukaan alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei valtakunnallisissa tai maakunnallisissa rakennetun ympäristön tai maiseman selvityksissä ole tunnistettu erityisiä arvoja, lukuun ottamatta tontin pohjoispuolitse kulkevaa Vesajärventien tielinjaa, joka on osa viimeistään keskiajalla muodostunutta historiallista tielinjaa. Tielinja on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Rakennuspaikan nykyisiin rakennuksiin ei liity erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Järvenkylänjärven luoteisrannan ympäristöstä tunnetaan kivikautisia irtolöytöjä. Tämän vuoksi Iupapäätöksen ehtoihin on syytä kirjata, että, jos rakennushankkeeseen liittyvien kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Tontin käytössä on lisäksi otettava huomioon, että sen etelärajalla virtaavan Myllyojan rannoilta saattaa löytyä vesimyllyihin liittyviä kivirakenteiden (esim. kiviperustusten tai padon) jäännöksiä, joita voi koskea muinaismuistolain rauhoitus. Mahdollisista havainnoista tulee ilmoittaa Museoviraston Ilppari-ilmoituspalveluun. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kulttuuriympäristön näkökulmasta tontin käyttötarkoituksen muuttamiselle ja halutulle rakentamiselle ei vaikuttaisi oleva estettä, mikäli rakennukset ja piha toteutetaan mitoitukseltaan ja arkkitehtuuriltaan maltillisina tie- ja järvimaisemaan sovittaen.
Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueelta on saatu lausunto 13.6.2023. Suunniteltu asuinrakennus sijoittuu asemapiirroksen mukaan maantien 13087 suoja-alueen ulkopuolelle, mutta autotalli-varastorakennus sijoittuu suoja-alueelle noin 15 metrin päähän maantien 13087 keskilinjasta. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että autotalli-varastorakennus voidaan rakentaa asemapiirroksessa esitetylle paikalle, koska rakentaminen ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä haittaa merkittävästi tienpitoa. Autotalli-varastorakennuksen rakentaminen edellyttää liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaisen ELY-keskuksen poikkeusluvan https://www.ely-keskus.fi/suoja-ja-nakemaalueelle-rakentaminen. Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue ei korvaa autotalli-varastorakennukselle tienpidosta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Hakemuksessa ja asemapiirroksessa ei ole esitetty tarkemmin rakennuspaikan kulkuyhteyttä Vesajärventieltä. Kulku rakennuspaikalle tulee järjestää siten, että liittymässä on riittävät näkemäalueet maantien molempiin suuntiin eikä liittymästä poistuminen saa tapahtua peruuttamalla maantielle. Hakijan on suunniteltava rakennuspaikan kulkuyhteys ja haettava liittymälupaa joko nykyisen liittymän käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinrakennuspaikan liittymäksi ja sen parantamiseksi liikenneturvallisuuden edellyttämällä tavalla tai uuden olosuhteiltaan paremman liittymän rakentamiseksi https://WWW.ely-keskus.fi/liittymat. Myös muut maantiellä tehtävät toimenpiteet edellyttävät ELY-keskuksen lupaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueella ei ole huomautettavaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta poikkeamisesta voimassa olevan osayleiskaavan käyttötarkoituksesta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on kuitenkin huomioitava maantieverkon mahdolliset puutteet, mm. jalankulku- ja pyöräilyväylän puuttuminen.
Kaavatilanne:
Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa maaseutualueeksi merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Alue on osoitettu myös matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (Hämeenkangas) sekä teknisen huollon kehittämisen kohdealueeksi, pohjavesialue. Vesajärventie on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi historialliseksi tielinjaukseksi (Hämeenkankaantie).
Keskusta 2010 yleiskaava: Alue on osoitettu sauna- ja talousrakennusten alueeksi RA/s, jolle on sijoitettu tulevan lomarakennuksen varaus. I-pohjavesialueen raja, pv-3 ulottuu kiinteistön lounaislaidalle.
RA/s-alueen määräys: Alue on varattu rantasaunaa varten ja sen enimmäiskerrosala on 25 m2. Rakennusten etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Rakennusten ja rantaviivan välinen puusto tulisi pääosin säilyttää. Rakennusten tulee sijoittelun, muodon ja värityksen puolesta sopeutua ympäröivään luontoon ja rantamaisemaan. Alueen vesihuolto hoidetaan pääasiassa rakennuspaikkakohtaisesti, eikä alueelle saa rakentaa vesikäymälöitä. Jätevesiä ei saa laskea vesistöön ja saunavedet on imeytettävä maahan tarpeellisin laittein vähintään 10 m päässä rantaviivasta.
Läheisyydessä olevan pientalovaltaisten asuntoalueen, AP-2 ja loma-asuntoalueen, RA rakennuspaikan vähimmäiskooksi on annettu 2000 m2. RA-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää 120 m2.
Strateginen yleiskaavaa 2040 Strategisessa yleiskaavassa 2040 alueella ei ole kehittämismerkintöjä.
Rakennusjärjestys
Kohdassa Rakentaminen ranta-alueelle 29 § Lupajärjestelmä: Ranta-alueella loma-asunnon muutos vakinaiseksi asunnoksi vaatii aina rakennusluvan lisäksi poikkeamispäätöstä, jonka yhteydessä tutkitaan rakennuspaikan soveltuvuus ympärivuotiseen asumiseen, sen vaikutukset ympäristöön ja kunnalle tuleviin velvoitteisiin (MRL 171 §). Tämän vakinaisen asunnon rakennuspaikan minimikoko tulee olla vähintään 2000 m² ellei kaavassa toisin osoiteta.
30 § Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja rantapuuston käsittelyssä vain harventaminen on sallittua. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen vähimmäisetäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta tai ranta-alueelle laaditusta MRL 72§ mukaisesta kaavasta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä, ja asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri keskivedenkorkeuden yläpuolella. Suositeltu alin lattiataso rantarakentamisessa Kyrösjärvellä on +85.50(N60+). Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakennuspaikalla rakentaa kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta, ellei alueen kaavamääräyksestä muuta johdu. Rakennuspaikalle alle 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa grillikotia, huvimajoja, katoksia tai muita sellaisia rakennelmia. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää poikkeuksen rantaviivan läheisyyteen sijoitettavalle, alaltaan enintään 30 m² suuruiselle venevajalle, kun se soveltuu ympäristöön ja maisemaan.
31 § Rakentamisen määrä ranta-alueella
Ranta-alueella sijaitsevalla loma-asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, sauna ja aittarakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m². Lisäksi saa rakentaa 30 m² kylmää varastotilaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m² ja pohjapinta-ala enintään 35 m². Muun kuin loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus määritellään asemakaavassa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai poikkeusluvalla.
Poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)
Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeaminen voidaan myöntää, jos se täyttää laissa esitetyt edellytykset.
1) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Rakennuspaikka sijaitsee Järvenkylänjärven pohjoisrannalla. Nykyinen lomarakennus sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä rannasta ja muut rakennukset vähintään 20 metrin etäisyydellä rannasta. Hankkeessa on tarkoitus purkaa tontilla jo oleva 25 m2 loma-asunto ja rakentaa samalle paikalle noin 150 m2 suuruinen omakotitalo yhteen kerrokseen sekä noin 98 m2 varasto-/autotallirakennus kahteen kerrokseen. Olemassa oleva loma-asunto 25 kem² puretaan, muut rakennukset säilytetään. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 284 kem². Rakennuspaikan yleiskaavan mukainen rakennusoikeus RA/s -alueella on 25 m2. Kyseessä on olemassa oleva rakennuspaikka, joka täyttää rakennusjärjestyksen 2000 m2 kokovaatimuksen vakituisen asunnon rakennuspaikaksi. Hanke ei varaa lisää vapaata ranta-aluetta. Järvenkylänjärven ranta-alueilla on rakennuspaikan lähikiinteistöillä RA-alueilla rantasauna ja loma-asuntoja, joilla yleiskaavan mukainen rakennusoikeus on 120 m2 sekä M-alueella 130 m2 kokoinen ympärivuotisessa käytössä oleva asunto. Vesajärventien pohjoispuolella on yleiskaavan AP-2 -alueella asuinrakennuksia. Jotta tontin käyttötarkoituksen muutoksesta ei olisi haittaa kaavoitukselle, alueen käytön tulevalle järjestämiselle tai nykyiselle loma-asuntokäytölle tai alueen maisema-arvoille tulee rakennusoikeutta rajoittaa niin että vakituisen asutuksen rakennuspaikalle ei muodostu enempää rakennusoikeutta kuin rakennusjärjestyksessä on esitetty eli max. asunto 120 + talousrakennukset 30 m2.
2) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla ei ole tunnettuja luontoarvoja, eikä hanke muutoinkaan vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Luonnontilaisen, rakentamisesta vapaan tai virkistyskäyttöön tarkoitetun rantaviivan määrään poikkeamisen myöntämisellä ei ole vaikutusta. Rakennuspaikan etelärajalla virtaava puron varsi, sen maasto ja puusto tulee säästää luonnontilaisena viiden metrin etäisyydellä sen rannasta.
3) Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla olevilla rakennuksilla ei ole kulttuurihistoriallisia tai arkkitehtonisia erityisarvoja. Vesajärventie on maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi historialliseksi tielinjaukseksi. Esitetty rakentaminen sijoittuu lähimmillään (autotalli) noin 15 etäisyydelle tien keskilinjasta, asuinrakennus noin 25 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Rakennuspaikan länsiosaan tien laitaan on asemapiirroksessa esitetty jätettäväksi suojapuustoa. Hankkeen ei katsota vaarantavan historiallisen tien arvoa.
4) Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Hankkeessa esitetty kokonaisrakennusoikeus poikkeaa merkittävästi yleiskaavan RA/s -alueen rakennusoikeudesta ja läheisten rantakiinteistöjen käytetystä kerrosalasta. Poikkeamisen myötä myös muille kiinteistöille tulisi haettaessa myöntää käyttötarkoituksen muutos ja vastaava rakennusoikeus. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia kapean ranta-alueen luonteeseen. Sen sijaan kokonaisrakennusoikeuden kasvattamista viereisten RA-alueiden rakennusoikeuteen voidaan pitää hyväksyttävänä rakennuspaikan koon perusteella. Yleiskaavaa laadittaessa RA/s -merkinnän perusteena on ollut kiinteistön rantaviivan pituus (40 metriä), RA-alueella on edellytetty 50 metrin pituista rantaviivaa. Asuinrakennus tulee toteuttaa yksi kerroksisena, jotta se sopeutuu maisemaan ja lähinaapuritonttien rakennuskantaan. Alueen rakennuksissa on yleisesti tummat katot ja myös uudisrakennuksessa on syytä sellaista käyttää, jotta se sopii ympäristöönsä.
Edellä mainittujen ehtojen lisäksi laki edellyttää poikkeamiselle erityistä syytä.
Erityiseksi syyksi tontin käyttötarkoituksen muutokselle voidaan hyväksyä rakennuspaikan sijainti alueella, jonka naapurustossa saman järven rannalla on jo nykyisellään vakituista asumista, jolloin vaikutus alueen muuhun maankäyttöön on vähäinen. Keskitetyn vesihuollon linjat sijaitsevat rakennuspaikan laidassa.
Edellisen tarkastelun perusteella laissa esitetyt poikkeamisen edellytykset täyttyvät.
Koska hankkeessa muodostuu uusi vakituisen asumisen rakennuspaikka lomarakennusten läheisyyteen, sovelletaan myös MRL 16 §:ää (Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.), joten myönteisen päätöksen tulee täyttää myös MRL 137 §:n ehdot.
Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §)
1) Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä.
2) Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta.
Rakennuspaikka liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Rakentamisessa tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä.
Rakennuspaikalle on raskaan- ja pelastusliikenteen kestävä tieyhteys. Liittymän toteutuksessa tulee ottaa huomioon Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto.
Kiinteistö sijaitsee noin 5 km etäisyydellä Kyröskosken taajamasta, jossa sijaitsevat mm. päiväkoti, alakoulu ja päivittäistavarakauppa. Lähin linja-autopysäkki on noin 350 metrin etäisyydellä Vesajärventiellä. Palvelujen saatavuus on tyydyttävä.
3) Rakentamisen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Vaikutukset rakennetun ympäristön suojelemista ja luonnonsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamisesta on käsitelty edellä poikkeamisen yhteydessä. Asuinrakennus tulee toteuttaa yksi kerroksisena, jotta se sopeutuu maisemaan ja lähinaapuritonttien rakennuskantaan.
Edellisen tarkastelun perusteella hanke täyttää MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella. Sille ei ole myöskään estettä MRL 136 §:n perusteella.
Sovelletut lainkohdat: MRL 16 §, 136 §, 137 § ja 171 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 29 §, 30 § ja 31 §.
Yhteenveto:
Hanke täyttää MRL 171§:n mukaiset poikkeamisen edellytykset sekä MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella, joten vakituisen asuinrakennuksen rakennuslupa on mahdollista myöntää rakennuspaikalle päätöksessä esitetyn asunto 120 m2+talousrakennukset 30 m2 enimmäiskerrosalan puitteissa. Erityinen syy on hyväksyttävissä. Rakennuspaikalla tulee huomioida puron varren säilyminen ja säilyttää puustoa rakennusten ja rannan välillä. Rakennuksen ulkomuodosta annetaan ehdot päätöksessä. Rakennusluvan ja rakentamisen yhteydessä on huomioitava Pirkanmaan maakuntamuseon ja Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen lausunnot. Rakennuslupa on haettava kahden vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.
Hallintosäännön 113§ mukaan poikkeamisluvan ratkaisuvalta on lupajaostolla.
Liitteet: asemapiirros, ympäristökartta