Ympäristölautakunta, kokous 27.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 58 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle (Dnro 01130/19/5208); valitus Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:n päätöksestä

HMKDno-2019-45

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kaisa Pieniluoma, ympäristötarkastaja, kaisa.pieniluoma@hameenkyro.fi
Jori Alanko, maankäyttöinsinööri, jori.alanko@hameenkyro.fi
Pauli Mikkola, tarkastusinsinööri, pauli.mikkola@hameenkyro.fi

Kuvaus

Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto pyytää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Pirkan Rakentajapalvelu Oy:n ja Petri Leppikangas Oy:n vesilain mukaisesta lupahakemuksesta koskien maa-aineksen ottoa Ulvaanharjun pohjavesialueella. Lupahakemusasiakirjat ovat nähtävillä 29.1.-28.2.2019 ja lausunto on pyydetty nähtävänä oloajan puitteissa.

Pirkan Rakentajapalvelu Oy ja Petri Leppikangas Oy hakevat vesilain mukaista lupaa maa-ainesten ottamiseen Hämeenkyrön kunnassa Pyöräniemen kylässä tilalla 108-423-1-58. Hankealue sijaitsee Ulvaanharju A:n vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0210810A). Hakijan tarkoituksena on ottaa 6,7 ha:n alalta enimmillään 500 000 m3ktr hiekkaa seuraavan 10 vuoden aikana. Hakijan mukaan otettavan maa-aineksen kerrospaksuus vaihtelee muutamasta metristä noin 20 metriin ottoalueen lounaisnurkassa ja että alimman ottotason ja pohjavedenpinnan väliin jää 6,4 metrin paksuinen suojakerros. Ottotoiminnan päätyttyä alue maisemoidaan ja metsitetään. Hakijan mukaan suunnitellulla ottotoiminnalla ei ole odotettavissa olevia vaikutuksia pohjaveden määrään ja laatuun.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaisa Pieniluoma, ympäristötarkastaja, kaisa.pieniluoma@hameenkyro.fi

Ympäristölautakunta lausuu seuraavasti Pirkan Rakentajapalvelu Oy:n ja Petri Leppikangas Oy:n vesilain mukaisesta hakemuksesta:

- Hakijoiden maa-ainesten ottamislupa (jatkolupa) tilalla 108-423-1-58 päättyi 31.10.2018. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 7.12.2006 n:o 06/0770/2 jälkeen Hämeenkyrön kunnanhallitus myönsi maa-ainesten ottoluvan 4.2.2008, 34 § viideksi (5) vuodeksi ja 9.9.2013, 101 § ottoluvan viideksi (5) vuodeksi, yhteensä kymmeneksi (10) vuodeksi. Täten hakijoilla on myönnetty maa-aineslain 10 §:n mukaisesti luvan enimmäisvoimassaoloaika.

- Jatkoluvan käsittelyn jälkeen alueella on maa-aineslain 6 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset merkittävästi muuttuneet niin, että maa-aineslain 3 §:n 4) kohdan rajoitukset tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen mahdollistuu. Hämeenkyrön Vesi Oy:llä on pohjavedenottokaivo (PK5/rakennettu 2015) ottoalueen välittömässä läheisyydessä ja ottoalue sijaitsee kokonaisuudessaan Ulvaanharjun pohjavesialueen lähisuojavyöhykkeellä. Hämeenkyrön kunnan pohjavesialueiden suojelu- ja kunnostussuunnitelmassa 2015 määritettiin pohjavedenottamoiden lähisuojavyöhykkeet, joilla halutaan turvata pohjaveden laatu ja määrä. Suunnitelmassa edellytetään, ettei vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeiltä oteta maa-aineksia. Ympäristöministeriön oppaassa 1/2009 Maa-ainesten kestävä käyttö todetaan, että pohjavesialueiden lähisuojavyöhykkeillä ei saa olla ottamistoimintaa tai jälkihoitamattomia ottamisalueita. Ottamisalueet tulee jälkihoitaa välittömästi ottamisen edetessä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti lähisuojavyöhykkeille ei tule hyväksyä uusia ottamisalueita.

- Ulvaanharjun osayleiskaavan katsotaan olevan vanhentunut niiltä osin kuin pohjavesialueiden suojelu- ja kunnostussuunnitelma aluetta koskee, kuten niiden EO-alueitten osalta, jotka sijaitsevat lähisuojavyöhykkeillä. Esimerkkinä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Hämeenkyrön Vesi Oy:n lausuntojen perusteella on ympäristölautakunta rajannut Ulvaanharjun lähisuojavyöhykkeeltä (EO/6) pois uutta maa-ainestenottoa vuonna 2017.    

- Hakijat ovat toimineet lupaehtojen vastaisesti, kun keväällä 2018 suorittivat pintamaiden kuorinnan koskemattomalta noin 3,5 ha alueelta, vaikka jo hyödynnetyn alueen maisemointia ei oltu edes aloitettu. Luvan voimassaoloaikana ei olisi ollut mahdollista hyödyntää avattua aluetta eikä myöskään hoitaa maisemointivelvoitetta. Hakijat eivät ole noudattaneet maa-ainesottolupien lupaehtoja, kuten mm. pohjaveden seurantaa ei ole toteutettu, ottomääriä ei ole toimitettu valvontaviranomaisille, maisemointitoimia ei ole aloitettu.

- Lähisuojavyöhykkeellä toimittaessa riskit ovat suuret eikä ne ole taloudellisesti mitattavissa tai korvattavissa. Vesilain 4 §:n luvan myöntämisen edellytykset eivät ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan toteudu, koska hankkeesta saatava hyöty on huomattavan vähäinen verrattuna siihen mitkä riskit hankkeella on yleiselle edulle Hämeenkyrön kunnan ja Sastamalan kaupungin vesihuollolle. Lupaa ei saa myöntää, koska hanke vaarantaa vedenhankintaa ja siten yleistä terveydentilaa ja turvallisuutta. Hanke saattaa aiheuttaa myös huomattavia vahingollisia muutoksia alueen ympäristön vesiluonnossa.  

Ympäristölautakunta on erimieltä Pirkan Rakentajapalvelu Oy:n ja Petri Leppikangas Oy:n kanssa siitä, onko suunnitellulla ottotoiminnalla vaikutusta alueen pohjaveden määrään ja laatuun. Ympäristölautakunta katsoo, että hakijoiden toiminta ja esittämät toimenpiteet pohjaveden suojelemiseksi maa-ainesten ottotoiminnassa eivät ole riittävät pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi.   

   

      

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Kaisa Pieniluoma, ympäristötarkastaja, kaisa.pieniluoma@hameenkyro.fi

Kuvaus

Vaasan hallinto-oikeus on varannut kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden antaa kirjallisen vastineen Petri Leppikangas Oy:n ja Pirkan Rakentajapalvelu Oy:n valituksesta koskien Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä 20.8.2019 nro 193/2019 (maa-aineksen ottaminen Ulvaanharjun pohjavesialueelta). Vastine on pyydetty toimittamaan 2.12.2019 mennessä.

Muutoksenhakijat vaativat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen palauttamista uudelleen käsiteltäväksi sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Valituksessa todetaan aluehallintoviraston päätöksessä katsotun virheellisesti, että maa-ainesten ottaminen hakemuksesta ilmenevällä tavalla aiheuttaisi pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tätä on perusteltu siten, ettei alueella aiemmin tapahtuneesta ottotoiminnasta ole aiheutunut haittaa pohjavedelle. Valittajat katsovat, että päätöksessä suoritettu vesilain 3 luvun 4 §:n mukainen intressivertailu olisi virheellinen, ja että päätös loukkaisi yhdenvertaisuusperiaatetta Ulvaanharjun A pohjavesialueella. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Kaisa Pieniluoma, ympäristötarkastaja, kaisa.pieniluoma@hameenkyro.fi

Ympäristölautakunta uudistaa 13.2.2019 § 3 asiassa antamansa lausunnon seuraavin lisäyksin:

  1. Muutokset pohjavesialueen luokituksessa
    Pirkanmaan ELY-keskus on tarkistanut Hämeenkyrön alueella sijaitsevien pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia vuoden 2019 aikana. Tarkistus on perustunut vesien ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uuden 2a luvun 10a-d § sekä valtioneuvoston asetukseen vesienhoidon järjestämisestä uuden 2a luvun 8a-e §. Pohjavesialueet on rajattu geologisina kokonaisuuksina käytettävissä olevan hydrogeologisen tiedon perusteella. Pirkanmaan ELY-keskus on 6.11.2019 tiedottanut kuntaa tehdystä rajausratkaisusta, jonka mukaan uudet pohjavesialueiden rajat ja luokat tulivat heti voimaan. Ulvaanharjun pohjavesialueen osalta tämä tarkoittanee sitä, että Ulvaanharjun A ja B alueet yhdistyivät ja ovat jatkossa luokkaa 1E. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä alueita, joissa vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä yli 10 m3/d tai yli 50 henkilön tarpeisiin.

    E-lisämerkinnällä tarkoitetaan, että alueella on suoraan pohjavedestä riippuvaisia merkittäviä ekosysteemejä. Ulvaanharjun luokituksen E-merkintä tulee siitä, että alueella on suoraan pohjavedestä riippuvainen merkittävä ekosysteemi. Soukkonevan laidalla rinteen alaosissa on laaja tihkupinta, joka on noin 150-200 m pitkä ja 20 m leveä. Alueen tihkupinta on kauttaaltaan kostea, mutta ei upottava. Lisäksi alueella on muutama pieni pohjaveden noromainen purkautumispaikka. Alue on luonnontilainen ja sen sammallajisto on runsas.

    Uuden luokituksen jälkeen Ulvaanharjun pohjavesialueen arvo kasvoi, ja siten siellä toteutettavien hankkeiden osalta tulee arvioida vaikutukset pohjaveden laadun ja määrän lisäksi pohjavedestä riippuvaiseen ekosysteemiin.

    Ulvaanharjun pohjavesialueella on nyt marraskuussa aloitettu geologinen rakenneselvitys Geologian tutkimuskeskuksen, Hämeenkyrön kunnan, Hämeenkyrön Veden, Kyröskosken Veden ja Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteistyöhankkeena. Hydrogeologisen rakenneselvityksen, painovoimamittausten, maatutkaluotausten ja maaperäkairausten avulla hankitaan uutta tietoa täydentämään olemassa olevia pohjavesitietoja. Rakenneselvitystyö valmistunee 31.9.2020 mennessä.
     
  2. Luvituksen yhdenvertaisuus
    Valituksessa vedotaan yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamiseen, sillä perusteella, että samalle Ulvaanharju A:n pohjavesialueelle on myönnetty useita muita maa-aineslupia. Yhdenvertaisuusperiaatetta ei ole loukattu, koska kyseiselle hankealueelle on myönnetty maa-aineslupa ja sille jatkolupa, yhteensä kymmenen vuotta. Se, ettei myönnettyjä maa-aineslupia ole hyödynnetty luvanmukaisesti, ei oikeuta vetoamaan yhdenvertaisuusperiaatteeseen.

    Valittajien hakemus on ainoa, joka kohdistuu Ulvaanharjun pohjavesialueella Hämeenkyrön Vesi Oy:n vedenottokaivon (PV5) lähisuojavyöhykkeelle. Hämeenkyrön Vesi Oy:n Ulvaanharjun vedenottamon ottomäärät on ollut n. 1085 m3/d vuonna 2015, viime vuonna ottomäärä oli n. 1287 m3/d ja tänä vuonna tähän mennessä määrä on n. 1354 m3/d. Vedenottokaivon (PV5) osuus kokonaismääristä on n. 35 % määrän ollessa kokoajan nouseva. Vedenottamon ottokaivo (PV5) sijaitsee veden virtaussuunnassa ottoalueelta n. 350 metrin etäisyydellä idässä. Kohteena oleva 500 000 k-m3:n otto-alue sijaitsee kokonaisuudessaan lähisuojavyöhykkeellä. Ulvaanharjun toiselle lähisuojavyöhykkeelle on myönnetty neljä maa-aineslupaa ja niiden kokonaisottomäärä lähivyöhykealueella on yhteensä alle 200 000 k-m3. Näiden lupien tavoitteena on ollut toteuttaa alueen maisemointityöt loppuun.   
     
  3. Lähisuojavyöhykkeiden merkitys
    Hämeenkyrön pohjavesialueiden suojelusuunnitelma päivitettiin vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Suunnitelmassa määritettiin vedenottamoille lähisuojavyöhykkeet. Lähisuojavyöhykkeiden määrittelyperusteena on ollut muun maankäytön, kuten rakentamisen ja soranoton haittavaikutusten estäminen vedenottamoille. Lähisuojavyöhykkeen ulkorajalta pohjaveden virtaus vedenottamolle tai vedenottopaikalle kestää noin 50-60 vuorokautta. Rajauksissa on otettu huomioon pohjaveden virtaussuunnat, korkeus ja vedenoton suuruus ottamoilla. Lähisuojavyöhykkeiden leveydet ovat päävirtaussuunnassa keskimäärin 300-500 metriä, joskus jopa yli kilometrin. Lähisuojavyöhykkeellä on noudatettava erityistä varovaisuutta.
     
  4. Riskien arviointi pohjavedelle
    Valituksen perusteena se, ettei nykyisestä otosta ole havaittu haittaa pohjavedelle ei ole riittävä. Ympäristönsuojelulain § 17 pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton ja sen noudattaminen edellyttää ennakointia ja haittojen ehkäisemistä. Keväällä 2018 luvanhakijan toimesta suoritettu pintamaiden kuorinta siinä vaiheessa, kun maa-aineslupa on enää noin puoli vuotta voimassa ja lupaehtojen mukaisesti oton edetessä edellytetyt maisemoinnit olivat tyystin suorittamatta, antaa viranomaiselle valitettavasti kuvan välinpitämättömyydestä ja tarkoituksenhakuisuudesta. Paljas laaja hiekanottoalue vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä on merkittävä riski pohjaveden laadulle. Lähisuojavyöhykkeellä pohjavesiputkien seuranta neljästi vuodessa ei ole riittävän nopea tapa havainnoida mahdollisten vahinkojen vaikutuksia pohjavedenotolle. Hakemuksessa esitetyt toimet polttoaineiden ja koneiden hallinnasta sekä käsittelystä ja jätehuollosta, eivät vakuuta ympäristönsuojeluviranomaista siitä, että luvanhakija olisi ymmärtänyt asian vakavuuden ja riskit pohjavedelle.
     
  5. Intressivertailu
    Lähisuojavyöhykkeellä toimittaessa riskit ovat suuret eivätkä ne ole taloudellisesti mitattavissa. Hankkeen hyödyksi esitetty jäljellä olevan maa-aineksen rahallinen arvo on vähäinen verrattuna siihen, jos alueella sattuisi polttoainevahinko. Kuoritun maa-ainesalueen vedenläpäisevyyden johdosta vahingon estäminen on suojavyöhykkeet huomioiden erittäin haasteellista ellei jopa mahdotonta. Pohjaveden pilaantumisesta aiheutuvat kustannukset Hämeenkyrön kunnan ja Sastamalan kaupungin vesihuollolle ovat moninkertaiset edellä mainittuun hyötyyn nähden. Sastamalan kaupungilla olisi vahinkotilanteessa vaikea saada korvaavaa talousvettä tilalle, ja siten vaikutukset voivat olla ennalta arvaamattomat. Vesilain 4 §:n luvan myöntämisen edellytykset eivät siten täyty intressivertailussa. Hanke aiheuttaa vaaraa pohjavedelle alueella ja siten voi vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta ja aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Vaasan hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)