Ympäristölautakunta, kokous 27.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 53 Suunnittelutarveratkaisu; Vesajärventie, 108-411-2-76

HMKDno-2019-404

Valmistelija

  • Mia Saloranta, kaavasuunnittelija, mia.saloranta@hameenkyro.fi

Kuvaus

Rakennuspaikka:
Hämeenkyrö (108), Kostula (411), kiinteistö 2:76

Osoite: Vesajärventie
Koordinaatit: 8646006, 295195

Kiinteistön pinta-ala on 0,5060 ha.

Kiinteistöllä on mahdollisuus liittyä kunnan vesijohtoon ja viemäriin.
Kiinteistöltä on mahdollista rakentaa liittymä Vesajärventielle.

Rakennuspaikka on metsän reunassa, nuoren puuston keskellä. Asemapiirroksen perusteella asuinrakennus sijoittuisi noin 90 metrin etäisyydelle ja autotalli noin 75 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rannan ja rakennuspaikan välissä on Vesajärventie, eikä rakennuspaikalla ole omaa rantaviivaa. Rakennuspaikka sijaitsee rantavyöhykkeen ja ranta-alueen ulkopuolella, mitä tulkintaa tukee läheiselle, vastaavasti sijoittuvalle kiinteistölle 411-2-82 annettu hallinto-oikeuden päätös 12.1.2004 Dno 00484/03/3060.

Rakennushanke:
Rakennetaan puolitoistakerroksinen, hirsirakenteinen omakotitalo ja autotalli.
Omakotitalo 1½ krs 220 kem2 ja autotalli, asemapiirroksen perusteella pohja-pinta-alaltaan 71 m2.

Rakentamisrajoitus:
MRL 16 §:n ja kunnan rakennusjärjestyksen 32-33 §:n mukainen suunnittelutarvealue.

Lausunnot:  
Hakija on kuullut naapurikiinteistöt 108-416-2-170, 108-416-2-7, 108-416-7-12 ja 108-416-2-177 eikä heillä ollut huomautettavaa. Lisäksi naapurina on kuultu ELY, koska rakennuspaikka rajoittuu maantiehen.

ELYn lausunto: Mikäli rakennukset sijoittuvat maantien suoja-alueen ulkopuolelle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), liikenne- ja infrastruktuurivastuualueella ei ole huomauttamista rakennushankkeesta.

Kaavat ja rakennusjärjestys:

Pirkanmaan maakuntakaava 2040: 

Maaseutualue. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, Hämeenkangas. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät matkailuelinkeinojen, kulttuuri-, luonto- ja maisemamatkailun sekä ulkoilun ja virkistyskäytön kehittämisalueet. Kehittämissuositus: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää matkailuelinkeinojen ja yleisen virkistyksen palvelujen sijoittumista alueelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palveluiden saavutettavuuteen sekä uusien toimintojen yhteensovittamiseen alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Alueella tulee edistää virkistysreittien toteuttamista ja ylläpitoa.

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040:
Ei rakennuspaikkaa koskevia merkintöjä.

Yleiskaava:

Hämeenkyrön keskusta 2010 yleiskaava, hyväksytty 16.12.1996.

AP-2: Alue varataan 1-2 asuntoisten pientalojen rakentamiseen. Alueelle saa sijoittaa pienimuotoisia työtiloja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta yritystoimintaa varten. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 2 000 m2.

Vesajärventien varressa on ulkoilureittimerkintä.

Kunnan rakennusjärjestys:

27 § Rakentamisen määrä

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden, kaksi asuntoa ja kaksi kerrosta käsittävän asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle sallittu rakennettava kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, asuinkiinteistössä kuitenkin korkeintaan 500 kerros-m².

Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §):

1) Rakentamisen aiheuttama haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle

Asemapiirroksen perusteella asuinrakennus sijoittuisi noin 90 metrin etäisyydelle ja autotalli noin 75 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rakennuspaikan katsotaan kuitenkin sijaitsevan MRL 72 §:n tarkoittaman rantavyöhykkeen ja ranta-alueen ulkopuolella, joten suunnittelutarpeeseen sovelletaan MRL16 §:ää. Tulkintaa tukee läheiselle, vastaavasti sijoittuvalle kiinteistölle 411-2-82 annettu hallinto-oikeuden päätös 12.1.2004 Dno 00484/03/3060, jonka johtopäätöksissä todetaan seuraavaa:

”…omakotitalo sijoitettaisiin hakemuksen mukaan noin 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta siten, että rakennuksen ja rannan välissä sijaitsee yhdystie 13087 (Vesajärventie). Rakennuspaikka kuuluu vanhaan kylärakenteeseen. Rakennuspaikkaan ei kuulu rantaviivaa. Rakennuspaikka ei näin ollen sijaitse maankäyttö- ja rakennuslain 72§:n 1 momentissa tarkoitetulla rantavyöhykkeellä. ---Suunnittelutarve kysymyksessä olevalla ranta-alueella ei aiheudu pääasiassa rantaan tukeutuvasta loma-asutuksen järjestämistarpeesta, joten xxx eivät tarvitse poikkeusta myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 72§:n 2 momentissa tarkoitetusta rakentamisrajoituksesta. Kysymys on kuitenkin rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa.”

Rakennuspaikka on yleiskaavan mukainen, koska se sijaitsee pientaloille varatulla alueella (AP-2). Yleiskaavaan merkitty ulkoilureittivaraus tien varressa tulee huomioida rakennusten sijoittelussa siten, että mahdollisesti myöhemmin toteutuvan reitin rakentaminen on mahdollista. Hanke ei haittaa maakuntakaavassa esitettyä matkailun ja virkistyksen kehittämistä alueella.

Yleiskaavassa ei ole tutkittu maanomistajien tasapuolista kohtelua, joten emätilalaskenta tulee tehdä suunnittelutarveharkinnan yhteydessä. Koska rakennuspaikkaa ei katsota rantarakentamiseksi, käytetään tasapuolisen kohtelun arvioimisessa vakiintuneen tavan mukaisesti pinta-alaperusteista emätilalaskentaa 1.7.1959- poikkileikkausajankohdan mukaisesti.

Tilan 108-411-2-76 emätilaksi katsotaan tila 108-411-2-27 (rek. 5.11.1937), jonka pinta-ala on ollut 88,93 ha. Emätilasta on muodostettu useita rakennuspaikkoja, mutta laskennallisesti uusia rakennuspaikkoja on vielä mahdollista muodostaa emätilaan sisältyville AP-alueille. Haettu rakennuspaikka ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua.

Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

2) Rakentamisen sopivuus yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta

Rakennuspaikka on mahdollista liittää vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistön eteläreunassa kulkee sähkölinja.

Kiinteistö rajoittuu Vesajärventiehen. Kiinteistölle on myönnetty liittymälupa Vesajärventiehen v. 2002, jolloin liittymän rakentaminen on aloitettu. ELY katsoo että liittymää ei ole rakennettu aikoinaan valmiiksi, joten liittymälle tulee hakea uusi lupa, mutta myönteiselle luvalle ei ole estettä. Tiedot perustuvat sähköpostiviesteihin ja puhelinkeskusteluihin: Saila Heinonen ja Jouko Sivula / Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue.

Mahdollisesti tulevaisuudessa toteutuva virkistysreitti tulee huomioida kuten edellä mainittu.

Noin 200 m:n etäisyydellä liittymästä alkaa kevyen liikenteen väylä, jota pitkin pääsee Kyröskoskelle. Lähimpää kauppaan, päiväkotiin ja Kyröskosken muihin palveluihin on matkaa n. 5 km; koulut ovat n 7 km:n päässä. Koulukuljetus kulkee Vesajärventietä pitkin. Palveluiden saavutettavuus on tyydyttävä.

3) Rakentamisen sopivuus maisemalliselta kannalta sekä vaikutus erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen ja virkistystarpeiden turvaamiseen

Rakennus on mahdollista sovittaa ympäristöönsä, kun huomioidaan maaston muodot siten että täyttöjen tarve minimoidaan ja puustoa säilytetään. Rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä ei ole erityisiä luonnon- tai kulttuuriympäristön arvoja.

Rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavassa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle: Erityistä huomiota tulee kiinnittää … uusien toimintojen yhteensovittamiseen alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Alueella tulee edistää virkistysreittien toteuttamista ja ylläpitoa. Virkistystarpeet voidaan turvata, kun yleiskaavan virkistysreittivaraus huomioidaan hankkeen toteutuksessa.

4) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen.

Hanke ei poikkea kooltaan tai käyttötarkoitukseltaan ympäristössä ennestään olevasta rakennuskannasta, joten se ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen.

5) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Edellisen tarkastelun perusteella rakentamisluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §) täyttyvät.

Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella (MRL 136 §):

1) Rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset: Rakennuspaikka on tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Rakennukset on mahdollista sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

2) Rakentaminen täyttää sille MRL 117 §:ssä säädetyt sekä muut lain mukaiset vaatimukset. Rakennusluvan yhteydessä varmistetaan, että rakennus soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

3) Rakentaminen täyttää MRL 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset: rakennus soveltuu paikalle; rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa ilman haittaa ympäristölle; sekä rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

4) Teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei aiheuta kunnalle erityisiä kustannuksia.

Rakennusluvalle ei ole estettä MRL 136 §:n perusteella.

 

Sovelletut lainkohdat: MRL 16 §, 136 § ja 137 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 32 §

Yhteenveto:

Hanke täyttää MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella eikä sille ole estettä MRL 136 §:n perusteella, joten esitämme, että lautakunta hyväksyy hakemuksen seuraavilla ehdoilla:
- Rakennukset liitetään kunnan viemäriverkostoon.

- Tieliittymälle tulee saada ELY:ltä lupa ennen rakennusluvan myöntämistä.

- Yleiskaavaan merkitty ulkoilureittivaraus tien varressa huomioidaan rakennusten sijoittelussa siten, että mahdollisesti myöhemmin toteutuvan reitin rakentaminen on mahdollista.

- Rakennusten sijainti ja korkeusasema toteutetaan siten että maanpinnan korotusten tarve minimoidaan. Puustoa säilytetään rakennuksen ympärillä ja pihamaalla mahdollisimman paljon.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Helena Ylinen, kaavoitusarkkitehti, helena.ylinen@hameenkyro.fi

Lautakunta hyväksyy hakemuksen asetetuilla ehdoilla.

Päätöksen antaminen ja voimassaolo
Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on 3.12.2019 ja viimeinen muutoksenhakupäivä on 7.1.2020.

Päätös on voimassa yhden (1) vuoden siitä, kun se on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava tässä ajassa rakennuslupaviranomaiselta. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi todistettu ote on liitettävä rakennuslupahakemukseen.

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Päätöksestä peritään teknisen lautakunnan 11.10.2016 § 73 hyväksymän Hämeenkyrön kunnan rakennusvalvonnan viranomaistehtävien maksutaksan mukainen maksu: 450 €/hakemus.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakijat, Pirkanmaan ELY-keskus, kunnanhallitus, rakennustarkastaja, toimistosihteeri RV (lainvoimaisuustodistus)

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  6. toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
  7. viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015).