Ympäristölautakunta, kokous 27.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 54 Suunnittelutarveratkaisu; Tampereentie, 108-415-3-37 (muodostettava määräala)

HMKDno-2019-405

Valmistelija

  • Mia Saloranta, kaavasuunnittelija, mia.saloranta@hameenkyro.fi

Kuvaus

Rakennuspaikka:
Hämeenkyrö (108), Lemmakkala (415), kiinteistö 3:37

Osoite: Tampereentie (Pentinmaa)
Koordinaatit: 6833626, 310218

Kiinteistön pinta-ala on 12,12 ha. Tästä on tarkoitus erottaa hanketta varten määräala n. 1 ha.

Rakennuspaikalla ei ole mahdollisuutta liittyä keskitettyyn viemäriin.
Rakennuspaikalle on mahdollista johtaa vesiliittymä Pentinmaan vesiosuuskuntaan naapurikiinteistön kautta, joko 415-2-123 tai 415-3-37.
Rakennuspaikalle on mahdollista rakentaa liittymä yksityistiehen, joka toimii liittymänä valtatiehen 3.

Rakennuspaikka rajautuu yksityistiehen. Rakennukset sijoittuvat metsäiselle alueelle ja osaksi olemassa olevaa kylämäistä rakennusryhmää.

Rakennushanke:

2-kerroksinen omakotitalo, arvio n. 200 m2. Autotallirakennus, arvio n.150 m2 jossa korkeaa sisätilaa, max.5 m sisäkorkeus.

Rakentamisrajoitus:
MRL 16 §:n ja kunnan rakennusjärjestyksen 32-33 §:n mukainen suunnittelutarvealue.

Lausunnot:  
Hakija on kuullut naapurikiinteistöt 108-415-3-43, 108-415-2-123 ja 108-415-3-37 eikä heillä ollut huomautettavaa.

Hakija on pyytänyt lausunnon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuurivastuualueelta.

ELYn lausunto: Kiinteistölle johtava liittymä sijaitsee valtatien 3 tierekisteriosoitteessa 3 / 204 / 2378 oikea. Liittymä on hyväksytty tiesuunnitelmassa ja siihen voidaan lisätä yhden omakotitalon liikenne. Valtatien suoja-alue on 30 metriä tien keskiviivasta. Valtatien suoja-alue ei ulotu Mäkipään tilan alueelle.

Kaavat, tiesuunnitelma ja rakennusjärjestys:

Pirkanmaan maakuntakaava 2040: 

Maaseutualue. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke (kk-6). Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat (mm.) Hämeenkyrön ne alueet, joiden saavutettavuus, väestökehitys ja aluerakenne täyttävät kasvuvyöhykkeen kriteerit. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja näihin liittyvää rakentamista. Kehittämissuositus: Alueen maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, erityisesti joukkoliikenteen mahdollistavaan yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuuriin, palvelujen saavutettavuuteen, toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen.

Rakennuspaikan ohittaa sen pohjoispuolelta reittimerkintä:
Ulkoilureitti, Pirkan ura. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ohjeelliset ulkoilureitit. Merkintä osoittaa ensisijaisesti tarpeen reitille. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureitin toteuttamisedellytykset osana maakunnallisesti ja seudullisesti toimivaa reitistöä. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota luonnonarvojen säilymiseen suuntaamalla reitit kulutusta kestäville alueille.

Rakennuspaikan eteläpuolelle sijoittuu aluemerkintä, joka sivuaa rakennuspaikan etelänurkkaa:
Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue. Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, joilla tulee varautua seudulliseen vedenhankintaan. --- Suunnittelumääräys: Maakuntakaavassa on kuvattu kaikki potentiaaliset Pirkanmaalla sijaitsevat tekopohjaveden tuotantoalueet. Alueiden käyttöönoton valmistelusta päätetään erikseen yksityiskohtaisemman suunnittelun, kuten kunnan kaavoituksen yhteydessä. --- Miharin pohjavesialueella ja Ylöjärvenharjulla tulee varautua tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksien selvittämiseen. Alueelle ei saa sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka voi vaarantaa alueen vaihtoehtoisia käyttömahdollisuuksia vedenhankintaan.

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040:
Luontomatkailun kehittämisvyöhyke (Pinsiönharju).

Nykyinen vt 3 on osoitettu kiinteistön liittymän kohdalla joukkoliikenteen laatukäytäväksi.

Yleiskaava:

Ei voimassa olevaa aluevarausyleiskaavaa.

Vt 3 tiesuunnitelma:

Yleissuunnitelma valtatien 3 parantamisesta Hämeenkyrön ja Ylöjärven välillä valmistui joulukuussa 2014. Uusi tielinja sijoittuu suunnitelmassa n. 550 metrin etäisyydelle rakennuspaikan pohjoispuolelle. Nykyinen vt 3 tulee jäämään Pentinmaan kohdalla paikallistieksi uuden valtatien valmistuttua. (Toteuttamisen aikataulusta ei ole tietoa, hanketta ei toteutettane lähivuosina.)

Rakennuspaikan pohjoisreunaan ulottuu tiesuunnitelman luontokartassa esitetty paikallisesti arvokas luontokohde 2012.

Kunnan rakennusjärjestys:

27 § Rakentamisen määrä

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden, kaksi asuntoa ja kaksi kerrosta käsittävän asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle sallittu rakennettava kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, asuinkiinteistössä kuitenkin korkeintaan 500 kerros-m².

 

Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §):

1) Rakentamisen aiheuttama haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle

Haettu rakennuspaikka ei haittaa maakuntakaavan tai strategisen yleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Rakennuspaikka sijoittuu kk-6 -vyöhykkeelle, missä rakentamista on ensisijaisesti ohjattava kyliin, ja rakennuspaikan voidaan katsoa täydentävän Pentinmaan kylärakennetta. Hakemuksen mukainen rakentaminen ei haittaa maakuntakaavaan merkittyä ulkoilureittiä eikä pohjavesialueen käyttämistä.

Suunnittelutarveratkaisuissa maanomistajien tasapuolisen kohtelun arvioimisessa käytetään vakiintuneen tavan mukaisesti pinta-alaperusteista emätilalaskentaa 1.7.1959 -poikkileikkausajankohdan mukaisesti.

Tilan 108-415-3-37 emätilaksi katsotaan tila 108-415-3-2 (rek. 28.7.1927), jonka pinta-ala on ollut 13,39 ha. Emätilasta on lohkottu kaksi kiinteistöä 3-36 ja 3-37. Kiinteistöllä 3-37 sijaitsee talouskeskus ja kiinteistöllä 3-36 on vapaa-ajan asunto kuivalla maalla. Tässä hankkeessa muodostuva rakennuspaikka on vakiintuneen laskentatavan mukaan viimeinen mahdollinen suunnittelutarveratkaisuilla myönnettävä rakennuspaikka kyseisen emätilan alueella. Mahdolliset lisärakennuspaikat tulee ratkaista kaavoituksella. Kiinteistöstä 3-37 muodostettava uusi rakennuspaikka ei vaaranna emätilan sisällä maanomistajien tasapuolista kohtelua, sillä kiinteistöllä 3-36 ei ole uudeksi rakennuspaikaksi soveltuvaa aluetta.

Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

 

2) Rakentamisen sopivuus yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta

Rakennuspaikalla on mahdollista toteuttaa kiinteistökohtainen jätevesien puhdistus. Talousvesi on mahdollista johtaa kiinteistölle Pentinmaan vesiosuuskunnan verkostosta.

ELYltä on saatu lupa käyttää naapurikiinteistöjen kanssa yhteistä tieliittymää valtatielle 3. Tieliittymä kulkee tulevan uuden kiinteistön rajojen sisäpuolella, mikä on huomioitava rasitteena kiinteistöä lohkottaessa.  Uuden valtatielinjauksen toteutusaikataulusta ei ole tietoa, mutta sen valmistuessa rakennuspaikan pohjoispuolelle tulee nykyinen vt 3 jäämään liittymän kohdalla paikallistieksi, jolloin liittymän liikenneturvallisuus paranee sekä liikenteen taustakohina rakennuspaikalla vähenee. Rakennuspaikan ympäristössä ei ole erillisiä kevyen liikenteen reittejä, joten pyöräily sijoittuu ajoneuvoliikenteen joukkoon. Vt 3:n varressa, n. 600 m:n päässä rakennuspaikasta, on linja-autopysäkki. Strategisessa yleiskaavassa nykyinen vt 3 on osoitettu Pentinmaalla joukkoliikenteen laatukäytäväksi.

Lähin alakoulu on Mahnalassa, sinne on matkaa 8 km. Yläkouluun ja Hämeenkyrön keskustan palveluihin on matkaa n. 15 km. Valtatiellä 3 kulkee tällä hetkellä koulukuljetus Pentinmaalta. Sasin päiväkotiin on matkaa 4 km ja lähimpään kauppaan Ylöjärven puolelle 5 km. Palveluiden saavutettavuus on tyydyttävä.

3) Rakentamisen sopivuus maisemalliselta kannalta sekä vaikutus erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen ja virkistystarpeiden turvaamiseen

Rakennus ei näy avoimessa maisemassa, kun se sijoitetaan asemapiirroksessa esitetysti. Rakentaminen on mahdollista sovittaa ympäristöönsä, kun huomioidaan maaston muodot siten että täyttöjen tarve minimoidaan ja puustoa säilytetään rakennuksen ja pihan ympärillä. Rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä ei ole tunnettuja erityisiä luonnon tai kulttuuriympäristön arvoja. Tiesuunnitelman luontokartalla esitetty, kiinteistöä sivuava paikallinen luontoarvo ei ole erityinen, ja alue sijoittuu lähes kokonaan lohkottavan määräalan ulkopuolelle.

Rakennuspaikan läheisyydessä kulkee maakunnallinen ulkoilureitti Pirkan ura, jota käytetään sekä jalkaisin, pyörällä että hiihtäen, mm. Pirkan hiihdon latureittinä. Rakennushanke ei haittaa reitin käyttöä, ja tulevaisuudessakin kiinteistön käytössä on huomioitava reitin toiminnan turvaaminen kaikkina vuodenaikoina.

4) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen.

Hanke ei poikkea kooltaan tai käyttötarkoitukseltaan ympäristössä ennestään olevasta rakennuskannasta, joten se ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen.

5) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Edellisen tarkastelun perusteella rakentamisluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (MRL 137 §) täyttyvät.

Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella (MRL 136 §):

1) Rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset: Rakennuspaikka on tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Rakennukset on mahdollista sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

2) Rakentaminen täyttää sille MRL 117 §:ssä säädetyt sekä muut lain mukaiset vaatimukset. Rakennusluvan yhteydessä varmistetaan, että rakennus soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

3) Rakentaminen täyttää MRL 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset: rakennus soveltuu paikalle; rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa ilman haittaa ympäristölle; sekä rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

4) Teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei aiheuta kunnalle erityisiä kustannuksia.

Rakennusluvalle ei ole estettä MRL 136 §:n perusteella.

 

Sovelletut lainkohdat: MRL 16 §, 136 § ja 137 §.
Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys: 32 §

Yhteenveto:

Hanke täyttää MRL 137 §:n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella eikä sille ole estettä MRL 136 §:n perusteella joten esitämme, että lautakunta hyväksyy hakemuksen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Helena Ylinen, kaavoitusarkkitehti, helena.ylinen@hameenkyro.fi

Lautakunta hyväksyy hakemuksen.

Päätöksen antaminen ja voimassaolo
Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on 3.12.2019 ja viimeinen muutoksenhakupäivä on 7.1.2020.

Päätös on voimassa yhden (1) vuoden siitä, kun se on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava tässä ajassa rakennuslupaviranomaiselta. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi todistettu ote on liitettävä rakennuslupahakemukseen.

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Päätöksestä peritään teknisen lautakunnan 11.10.2016 § 73 hyväksymän Hämeenkyrön kunnan rakennusvalvonnan viranomaistehtävien maksutaksan mukainen maksu: 450 €/hakemus.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakijat, Pirkanmaan ELY-keskus, kunnanhallitus, rakennustarkastaja, toimistosihteeri RV (lainvoimaisuustodistus)

Muutoksenhaku

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Valitusoikeus on:

  1. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
  2. sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
  3. sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
  4. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
  5. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
  6. toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
  7. viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 564 2269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Valituskirjelmään on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii valituksen käsittelystä oikeudenkäyntimaksua (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015).