Kunnanvaltuusto, kokous 9.3.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 5 Valtuustoaloite 3/2019; jätehuoltoviranomaisselvitys

HMKDno-2019-215

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Kuvaus

Valtuuston kokouksessa 29.4.2019 jätettiin valtuustoaloite jätehuoltoviranomaisselvityksestä. Aloitteen 1. allekirjoittaja on Kari Isokivijärvi.

"Valtuustoaloite: selvitys jätehuoltoviranomaisesta

Aloite: Hämeenkyrön kunta selvittää

  1. Olisiko Loimi-Hämeen yhteistoiminta-alueen jätelautakunta valmis ottamaan Hämeenkyrön jäsenekseen ja mikäli on
  2. Mitkä olisivat kustannusvaikutukset Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkeista luopumiseen ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakkuuden hankkimiseen
  3. Arvioisi talouksien kustannusvaikutuksia mm. alan yrityksiltä apua pyytäen ja Loimi-Hämeen toiminta-alueella toteutuneisiin kuluihin verraten kuivajätepuolen tyhjennyshinnoista. Kustannusvaikutukset lietekuljetuksiin ovat jo tiedossa.
  4. Huomioisi myös sellaiset jätehuoltoon liittyvät tekijät kuin kunnan päätösvalta jätehuollossa, paikallisen yritystoiminnan edistäminen jätealalla ja kuntalaisten valinnanvapauden jätehuoltopalvelujen ostamisessa.

Selvitysten pohjalta Hämeenkyrön kunnanvaltuusto päättäisi, että liittyisikö se Loimi-Hämeen yhteistoiminta-alueen jätehuoltoviranomaisena toimivaan jätelautakuntaan ja luopuisi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkeista eroten Tampereen alueellisesta jätehuoltolautakunnasta.

Perustelut:

Tampereen alueen jätehuoltoviranomaisen lautakuntapaikkajako loukkaa muiden kuntien paitsi Tampereen itsehallinto-oikeutta, ja on johtanut tilanteeseen, jossa kuntien tahtotilaa ei kuunnella, mikä heikentää Hämeenkyrön kunnallista itsehallintoa ja demokratiaa. Tampereella on 12 paikasta 7 paikkaa ja lopuilla 16 kunnalla yhteensä 5 kiertävää paikkaa (11 kuntaa on aina ilman lautakuntapaikkaa). Asiasta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mutta oikeusprosessi kestää niin pitkään, että tilanne on paikallisten yritysten ja kuntalaisten kannalta kestämätön, etenkin kun huomioi, että pelkkä muutos lautakuntapaikkajakoon ei auta, vaan sen jälkeen olisi vielä pitkä prosessi palauttaa oikeudenmukaisuus vallitsevaan tilanteeseen.

Loimi-Hämeen yhteistoiminta-alueeseen kuuluu naapurikuntamme Sastamalan lisäksi Akaa, Eura, Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Somero, Säkylä, Tammela, Urjala ja Ypäjä, ja jokaisella jäsenkunnalla (16) riippumatta omistusosuudesta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä on yksi paikka eli lautakunta koostuu tällä hetkellä 16:sta eri kunnan jäsenestä. Lautakunnan jäsenmäärää on nostettu vuosien varrella sen mukaan, kun siihen on liittynyt uusia kuntia, joten Hämeenkyrölläkin olisi mahdollisuus saada pysyvä paikka lautakunnassa, mikä on kunnallisen itsehallinnon ja demokratian kannalta välttämätöntä – asia, mikä ei tällä hetkellä toteudu lainkaan.

Lisäksi jätehuollon yhteistoiminta-alueella Pirkanmaalla, myös Hämeenkyrössä, on nyt siirrytty yhdyskuntajätteiden lisäksi myös sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten osalta keskitettyyn kunnalliseen jätteenkuljetusjärjestelmään, kun taas Loimi-Hämeen yhteistoiminta-alueella yhdyskuntajätteen sekä sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetukset on järjestetty sopimusperusteisesti eli kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kiinteistön haltija ottaa yhteyttä jätteenkuljetusyrittäjään ja tekee valitsemansa yrittäjän kanssa sopimuksen jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta. Biojätteen erilliskeräily puolestaan järjestetään kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena lukuun ottamatta Sastamalaa, Huittista, Säkylää, Euraa ja Loimaata, joissa käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Hämeenkyrö siis pystyisi neuvottelemaan Loimi-Hämeen kanssa itselleen parhaaksi katsomansa yhteistoimintasopimuksen.

Tampereen alueellisen jätehuoltolautakunnan nimissä annettiin vastine tutkijat Paula ja Matti Ylénin tutkimusraporttiin (Viranomaisten liiketoimintana jätealan valtaus Pirkanmaalla, 7.1.2019), jossa todettiin, että vaikka Pöyry Finland Oy:n (2013) selvitystyö lietevesien sijoituksesta olikin virheellinen, niin viranomaisvalvonnan helppouden ja jätehuollon kehittämisen vuoksi tilanteen halutaan jäävän voimaan. Kuitenkin viranomaispäätös, joka perustuu virheellisiin tietoihin, olisi korjattava, mitä lakikin edellyttää. Oikea tieto voi johtaa toisenlaisiin päätöksiin, niin kuin lietekuljetusjärjestelmää koskevassa päätöksenteossa olisi Hämeenkyrön osalta todennäköisesti käynyt. Nimittäin Hämeenkyrössä lietteistä kuljetettiin enemmän asukasta kohti vuodessa jätevedenpuhdistamoihin kuin Nokialla, joka sai poikkeusluvan keskitettyyn kunnalliseen lietteenkuljetusjärjestelmään vuonna 2015. Nokialla on nyt sopimusperusteinen kiinteistökohtainen lietteenkuljetusjärjestelmä.

Lisäksi Tampereen alueellisen jätehuoltolautakunnan mainitsema jätehuollon ”kehitys” on nostanut useiden hämeenkyröläisten talouksien jätevesikustannuksia jopa 1000 € vuodessa, ja hinnannousu lähentelee 100%, mikä johtuu Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n monopoliasemasta. Nykyisellään kuntamme alueella toimivien jätealan yrittäjien liiketoiminta on pienentynyt uhkaavasti, ja siirtyminen keskitettyyn jätteenkuljetusjärjestelmään myös sako- ja umpikaivolietteiden osalta on tarkoittanut paikallisen yritystoiminnan ja työllisyyden jatkuvaa heikkenemistä.

Liittyminen Loimi-Hämeen yhteistoiminta-alueeseen mahdollistaisi kunnassamme paikallisten jätealan yrittäjien mukanaolon jätealalla ja terveen kilpailun jätehuollossa. Se mahdollistaisi paikallisten jätealan yrittäjien alkaa harjoittaa ja kehittää jätealaan liittyvää liiketoimintaansa laajemmin, mikä lisäisi kuntamme työllisyyttä ja kunnallisverokertymää. Terve kilpailu antaisi kuntalaisille mahdollisuuden kilpailuttaa jätealan yrittäjiä, jolloin he voisivat vapaasti valita haluamansa palveluntarjoajan, mikä pitäisi hinnat kilpailukykyisinä, ja näin lisäisi asiakastyytyväisyyttä. Tällä hetkellä kuntalaisilla ei ole tätä mahdollisuutta, mikä näkyy, kuten edellä jo mainittiin, mm. kohonneina hintoina ja asiakastyytymättömyytenä.

Lisäksi kuntalaisia tulee kuunnella. Asiasta on toimitettu kuntalaisaloite koskien Hämeenkyrön irtisanoutumista jätehuoltoa koskevasta yhteistoimintasopimuksesta, ja siinä tilanteeseen halutaan muutosta 351 allekirjoittaneen voimin.

Paikallisten kotitalouksien ostovoiman ja yritysten elinvoiman sekä kunnallisen itsehallinnon ja demokratian vuoksi tilanteeseen pitää saada korjaus nopealla aikataululla."

Valtuustoaloite on jätetty 29.4.2019 ja kunnanhallitus on 13.5.2019 päättänyt, että se käsitellään yhdessä kuntalaisaloitteen kanssa kuntaneuvottelujen jälkeen. Lisäksi linjattiin, että valmistelu tehdään virkatyönä.

Valtuustoaloitteessa esitettyihin jätehuoltoviranomaista koskeviin kysymyksiin on vastattu oheisessa liitteessä B. Valtuustoaloitteessa esitetään, että selvitysten jälkeen valtuusto päättäisi, että liittyisikö se Loimi-Hämeen yhteistoiminta-alueen jäteviranomaisena toimivaan jätelautakuntaan ja luopuisi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkeista eroten Tampereen alueellisesta jätehuoltolautakunnasta.

Tehdyn selvityksen perusteella pelkästään lautakuntien vaihtaminen ei ole mahdollista, vaan ensin pitäisi siirtää jätehuollon palvelutehtävä toiseen yhtiöön.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Hallitus 

  1. antaa valtuustolle tiedoksi selostusosassa selvitetyt asiat
  2. esittää valtuuston toteavan, että ei ole edellytyksiä jatkaa valtuustoaloitteessa esitetyn viranomaisvaihdoksen käsittelyä 
  3. esittää, että valtuusto toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kuvaus

Hallitus 3.2.2020, 19 §.

Päätösehdotus

Hallitus

  1. antaa valtuustolle tiedoksi selostusosassa selvitetyt asiat
  2. esittää valtuuston toteavan, että ei ole edellytyksiä jatkaa valtuustoaloitteessa esitetyn viranomaisvaihdoksen käsittelyä
  3. esittää, että valtuusto toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Valtuustoaloitteen 1. allekirjoittaja Isokivijärvi, tekninen lautakunta

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)