Kunnanvaltuusto, kokous 9.3.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Kuntalaisaloite; Hämeenkyrön irtisanoutuminen jätehuoltoa koskevasta yhteistoimintasopimuksesta

HMKDno-2019-200

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi
Satu Hyötylä, tekninen johtaja, satu.hyotyla@hameenkyro.fi

Kuvaus

Kuntalain 23 §:n mukaan kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos 1 momentissa tarkoitetun aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Kuntalaisaloite 16.3.2019: Hämeenkyrön irtisanoutuminen jätehuoltoa koskevasta yhteistoimintasopimuksesta.

”Hämeenkyrö on allekirjoittanut 16 muun pirkanmaalaisen kunnan kanssa yhteistoimintasopimuksen jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1.5.2012. Koska sopimus on monella tavalla epäedullinen niin kuntalaisten kuin kunnankin kannalta, niin me allekirjoittaneet ehdotamme Hämeenkyrön irtisanoutumista kyseisestä sopimuksesta. Yhteistoimintasopimuksen kohdassa 15 lausutaan, että ”mikäli sopijakunta luovuttaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkeet, päättyy myös tämä sopimus kyseisen sopijakunnan osalta”. Hämeenkyrön irtisanoutuminen yhteistoimintasopimuksesta on välttämätöntä monesta syystä.

Ensinnäkin Alueellisen jätehuoltolautakunnan paikkajako on epäoikeudenmukainen, mikä vaikuttaa päätöksentekoon. Lautakunnassa on 12 paikkaa, joista 7 on Tampereella ja 5 muilla kunnilla (16). Hämeenkyröllä ei ole paikkaa. Kaikessa päätöksenteossa Tampereella on selvä enemmistö, mikä tekee päätöksenteosta puolueellista ja epäsuhtaista. Myös lautakunnan käsittelyyn tulevat asiat valmistellaan pääasiassa Tampereen virkamiesten toimesta, jolloin muiden kuntien asiat jäävät vähemmälle huomiolle, tai niitä ei huomioida ollenkaan.

Toiseksi, yhteistoimintasopimus on johtanut siihen, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on yksioikeus järjestää ja hoitaa jätehuoltoa Pirkanmaalla. Se on vastoin kilpailulakia, jonka tarkoituksena on "terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta". Yksinoikeus heikentää hämeenkyröläisten ja muissa pirkanmaalaisissa kunnissa toimivien yrittäjien asemaa. Tästä seuraa väistämättä, että paikallisilla yrittäjillä työt vähentyvät ja osa joutuu jopa lopettamaan toimintansa. Tämä lisää kunnassa työttömyyttä ja heikentää toimeentulomahdollisuuksia. Monopoliasema heikentää myös ihmisten mahdollisuutta valita ja kilpailuttaa, ja siitä seuraa myös vinoutunutta vallankäyttöä.

Kolmanneksi, demokratian näkökulmasta on kunnan tarkoitusta vääristävää, jopa korruptoivaa, kun kunta alkaa harjoittaa liiketoimintaa. Silloin on hyvin todennäköistä, että kuntalain 1. pykälässä kunnalle säädetty tarkoitus ”edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla” joutuu ristiriitaan sen liiketoimintaan liittyvien taloudellisten intressiensä kanssa, sillä liiketoiminnassa pyritään aina taloudellisen tuloksen ja voiton kasvattamiseen, mistä puolestaan voi seurata puolueellisuutta päätöksenteossa ja verovarojen jaossa.”

” Me allekirjoittaneet ehdotamme Hämeenkyrön irtisanoutumista yhteistoimintasopimuksesta, ja jätehuollon järjestämistä niin, että se palvelee kuntalain 1. pykälässä mainittua kunnan tarkoitusta ja tehtävää. Siihen perustuen kunnan tulee kehittää omaa jätehuoltoalaansa yhdessä kuntalaisten kanssa ottaen ympäristönäkökohdat ja alan mahdollistamat kehitysnäkymät huomioon. Kuntalaisia on asian kaikissa vaiheissa tiedotettava ja kuunneltava. Kunnan tulee täyttää myös jätelain 35§, jossa sanotaan, että ”jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.” Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että paikallisilla lainmukaisesti toimivilla jätehuoltopalveluita tarjoavilla yrityksillä on mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaansa kunnassa.”

Paula Ylen, 351 allekirjoittajaa. Aloitteeseen on liitetty Pirkanmaan alueella kerätty kansalaisadressi jätehuoltopalveluiden valinnanvapaudesta.

Paula Ylenin muut asiaan liittyvät perustelut sähköpostissa 20.3.2019”

”Pirkanmaan alueella tehtiin vuonna 2012 yhteistoimintasopimus yhteisestä jätehuoltoviranomaisesta, jossa Hämeenkyrö oli mukana yhtenä kuntana. Kyseinen sopimus uusittiin ja korvattiin vuonna 2017 tehdyllä vastaavalla sopimuksella. Hämeenkyrön valtuusto käsitteli (13.11.2017) asian ja enemmistö (21-13) kannatti sopimuksen hyväksymistä, mutta siitä tehtiin valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, jossa se on edelleen käsittelyssä. Hämeenkyröllä ei siis ole lainvoimaista jätehuollon yhteistoimintasopimusta. Näin ollen alueellisen jätehuoltolautakunnan päätösten ei pitäisi koskeakaan Hämeenkyröä.”

”Hämeenkyrössä ei siis ole tällä hetkellä voimassa kyseinen yhteistoimintasopimus. Tästä huolimatta Pirkanmaan Jätehuolto Oy yksityisoikeudellisena toimijana vastoin perustuslain ja kuntalain kunnalle määräämää itsehallintoa on toteuttanut kunnassamme mm. kilpailutuksen lietteiden kuljetuksesta ja valinnut espoolaisen Eerola-yhtiön toteuttamaan lietteiden kuljetuksen. Alueellinen jätehuoltolautakunta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy siis polkevat tällä hetkellä Hämeenkyrön itsemääräämisvaltaa ja hämeenkyröläisten oikeuksia valita vapaasti lietteidensä kuljetusyrittäjä sekä pakottavat paikalliset kuljetusyrittäjät lopettamaan lietteiden kuljetus. Millään alueellisella viranomaisella, jota koskeva sopimus ei ole saanut kunnassa lainvoimaa, ja osakeyhtiöllä ei lain mukaan ole sellaista valtaa. Toisin sanoen, meillä kuntalaisilla on siis oikeus vapaasti valita lietekuljetusyrittäjä.”

”Kuntalaisaloite koskien Hämeenkyrön irtaantumista jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta on lähetetty 16.3.2019 kuntaan käsiteltäväksi. Allekirjoituksia aloitteeseen kertyi 351. Seuraamme tarkkaan sen käsittelyä kunnassa. Lisäksi lähetän liitteenä tiedoksenne jätehuoltoa koskevan kyselyn tulokset hämeenkyröläisten osalta koskien jätehuollon järjestämistä kunnassamme.”

Liitteenä kuntalaisaloite, oheismateriaalina hämeenkyröläisille tehty kysely.

Vastaukset yhteistoimintasopimuksen ja jätehuoltolautakunnan toimivallan osalta

Valtuuston päätös yhteistoimintasopimuksen hyväksymisestä tehtiin valtuustossa 13.11.2017. Hallitus esitti, että valtuusto

  1. hyväksyy oheismateriaalina olevan sopimuksen yhteisestä toimielimestä Pirkanmaan jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa sekä samalla
  2. edellyttää jätehuollon yhteistoiminta-alueen vastuukuntaa, Tampereen kaupunkia, käynnistämään neuvottelut vuoden 2017 aikana
  • alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpanon muuttamiseksi mahdollisimman pian perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaisiksi. Neuvottelut on käynnistettävä kaikkien kuntien kesken ennen 1.6.2017 vallinneesta tilanteesta. Lisäksi alueellisen jätehuoltolautakunnan on välittömästi aloitettava myös Hämeenkyrön ja Pälkäneen kuntien alueella olevien yksityisten kiinteistönomistajien jätehakemusten käsittely, koska niiden käsittelemättömyydelle ei ole oikeudellisesti kestävää perustetta
  • säännöllisesti kokoontuvan jätehuoltoyhteistyön neuvottelukunnan tai vastaavan perustamiseksi.

 

Valtuusto hyväksyi päätösehdotuksen äänin 21-13. Perussuomalaisten ryhmä jätti eriävän mielipiteensä yhteisen jätehuoltoviranomaisen sopimuksen hyväksymisestä, koska ryhmä katsoi Hämeenkyrön kunnanvaltuuston ylittäneen toimivaltansa hyväksymällä lautakuntapaikkajaoltaan perustuslain vastaisen sopimuksen määrittämättömän pitkäksi ajaksi. Uudessa yhteistoimintasopimuksessa oli samat jäsenmäärät kuin aiemmassa 2012 hyväksytyssä sopimuksessa.

Hämeenkyrön kunta on sopimuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessään edellyttänyt myös paikkajakoa koskevien neuvottelujen aloittamista sekä jätehuollon neuvottelukunnan perustamista. Se ei muuta sitä tosiseikkaa, että Hämeenkyrö on sopimuksen hyväksynyt asianmukaisesti ja sitä kautta jätehuoltoviranomaisella on tällä hetkellä toimivalta myös Hämeenkyrön kunnassa. Valtuuston oli käsiteltävä sopimus, koska jätelain 23 § mukaisella toimielimellä pitää kuntalain 52 § mukaan olla yhteistoimintasopimus.

Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeus ei ole vielä antanut ratkaisuaan valitukseen. Valituksen johdosta ei Hämeenlinnan hallinto-oikeus ole määrännyt täytäntöönpanokieltoa, joten valtuuston päätöstä noudatetaan, kunnes toisin ratkaistaan. Vaikka valtuuston päätös ei ole valituksen johdosta lainvoimainen, kunnallisvalituksen piiriin kuuluvissa asioissa päätös voidaan kuntalain mukaan panna täytäntöön ennen sen lainvoimaisuutta. Yhteistoimintasopimusta noudatetaan kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa.

Vastaukset Pirkanmaan jätehuolto Oy:n toimivallan osalta

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimivalta lietekuljetusten kilpailutuksessa perustuu jätehuoltoviranomaisen 24.4.2013 § 18 tekemään päätökseen koskien siirtymistä kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen. Silloin kun järjestämistapapäätös on tehty vuonna 2013, on ollut voimassa jätehuoltoviranomaisen toimintaa koskeva vanha yhteistoimintasopimus, jonka Hämeenkyrön kunnanhallituksen edustajat ovat allekirjoittaneet 22.5.2012. Järjestämistapapäätöstä tehtäessä ei ollut mitään epäselvyyttä jätehuoltoviranomaisen toimivallasta Hämeenkyrön kunnassa. Järjestämistapapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on siten päätöksen ja osakassopimuksen nojalla toimivalta täytäntöönpanna järjestämistapapäätöstä ja kilpailuttaa lietekuljetuksia Hämeenkyrön kunnassa hankintalain ja kilpailulain mukaisesti.

Tyytymättömyys lautakunnan voimasuhteisiin ja uuteen sopimukseen liittyy siis tämänhetkiseen tilanteeseen, ei siihen kun lietteiden kuljetusjärjestelmää koskeva päätös tehtiin vuonna 2013.

Kuntalaisaloitteen vaatimus irtaantumiseksi jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta

Paula Ylen 16.3.2019 Kuntalaisaloite koskien Hämeenkyrön irtaantumista jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta. Allekirjoituksia 351.

Kuntalaisaloitteen tueksi on kerätty pirkanmaalainen kansalaisadressi, jossa allekirjoittaneet ovat puoltaneet:

”Pyydän allekirjoittamaan tämän adressin, jos haluat, että kiinteistösi jätevesilietteiden tyhjennyksen saa hoitaa valintasi mukaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lisäksi myös muut lainmukaisesti jätehuoltoalalla toimivat yritykset.”

Aloitteen tai kansalaisadressin yhteydessä on tullut esiin kuntalaisten tyytymättömyys sakokaivolietteiden nykyiseen tilanteeseen (noin 1000 kiinteistöä) mutta aloitteessa tai adressissa ei ole allekirjoittajille kerrottu, että irtautuminen jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta tarkoittaisi ensin irtautumista Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tuottamasta palvelutehtävästä eli jätteiden keräilystä. Se tarkoittaisi kaikkien kuntalaisten nykyisen järjestetyn jätehuollon päättymistä eli noin 4446 kiinteistön sekajätteiden keräämisen päättymistä, jonka kunta joutuisi itse järjestämään kokonaan uudella tavalla. Lisäksi kunta joutuisi järjestämään kerättyjen yhdyskuntajätteiden käsittelyn jossain muualla kuin Tarastenjärven laitoksessa eli Hämeenkyrössä tai Pirkanmaan ulkopuolella. Jätehuollon palvelutehtävät siirtyisivät Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä tekniselle lautakunnalle.

Lisäksi kunta joutuisi järjestämään itse ne jätehuoltoviranomaisen tehtävät, jotka nyt tuottaa alueellinen jätehuoltolautakunta. Se tarkoittaisi valvontaviranomaisena toimivan ympäristölautakunnan tehtävien merkittävää kasvua. Lisäksi on huomattava, että irtautuminen yhteistoimintasopimuksesta ei vielä yksistään saa aikaan sitä, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus vaihtuisi sopimusperusteiseksi järjestämistavaksi, kuten kuntalaisaloitteessa annetaan ymmärtää. Hämeenkyrön kunnan uuden jätehuoltoviranomaisen pitäisi saada tästä aikaan kaikki jätelain 37 § edellytykset täyttävä lainvoimainen päätös.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on jätehuollon käytännön palvelutehtäviä varten perustettu ja 17 pirkanmaalaisen kunnan omistama osakeyhtiö. Yhtiömuodosta huolimatta kyseessä on kuntalain mukainen kuntayhteistyön muoto lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi. Osakassopimuksen mukaan yhtiö ei toimi kilpailuilla markkinoilla, vaan sen tehtävänä on järjestää jätteiden keräily, kuljetus ja käsittely. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja käyttää tulonsa jätehuollon kehittämisen edellyttämiin investointeihin. Yhtiöllä ei ole yksinoikeutta tai monopoliasemaa jätekuljetuksissa, koska yhtiöllä ei edes ole omaa kuljetuskalustoa. Jätteitä kuljettaa 24 yksityistä kuljetusurakoitsijaa, jotka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on oma nykyaikainen jätteenkäsittelylaitos, jota kaikilla alueellisilla jäteyhtiöillä ei ole.

Kuntalaisaloitteen tavoitteena on siis aikaansaada muutos sakokaivolietteen nykyiseen järjestämistapaan mikä sinänsä on ymmärrettävää mutta tavoitetta ajetaan tavalla, joka johtaisi kunnan kaikkien asukkaiden järjestetyn jätehuollon vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn ja viranomaistoimintojen irrottamiseen nykyisestä tavasta. Sitä ei ole adressin ja aloitteen yhteydessä kerrottu allekirjoittajille, eikä sen ratkaisemiseksi ole esitetty uutta järjestämistapaa eikä muutoksen aikataulua ja kustannusvaikutuksia.

Kuntalaisaloitteen ja adressin lisäksi kuntaan on toimitettu myös kysely modernin lajittelu- ja kierrätyskeskeisen mallin hyväksyttävyydestä. Saatujen 53 vastauksen perusteella kyselyn yhteenvedossa perustellaan, että vastaajista 72 % kokee kyselyssä esitetyn lajittelu- ja kierrätyskeskeisen mallin erittäin tärkeäksi ja mahdolliseksi ja 26 % kohtalaisen tärkeäksi ja mahdolliseksi. Lisäksi todetaan, että noin 2 % kyselyyn vastanneista Hämeenkyröläisistä haluaa jäädä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaaksi.

Hyvin suppean kyselyn yhteenvedosta ei mitenkään ilmene millainen on se moderni käytännön malli, joka koetaan erittäin tärkeäksi. Siitä ei myöskään mitenkään ilmene miten vastaajilla on ollut mahdollisuus arvioida Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n nykyisiä toimintoja lajittelussa ja kierrätyksessä. Epäselväksi jää miten irtautuminen yhtiöstä saisi aikaan asukkaiden tärkeäksi kokeman mallin.

Yksityiskohtaiset perustelut/Jätehuolto kunnan lakisääteisenä tehtävänä ja lainsäädäntö

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään perustuslain (731/1999) 121 §:n mukaisesti lailla. Kunnan vastuu jätehuollon järjestämisestä on jätelaissa (646/2011) kunnalle säädetty tehtävä. Kunta voi kuntalain (410/2015) 9 §:n mukaisesti ja erityislainsäädännön sallimissa rajoissa päättää tuottaa lakisääteisiin tehtäviin kytkeytyvät palvelut muun muassa perustamalla palveluja tuottavan osakeyhtiö taikka olla sellaisessa osakkaana (HE 268/2014 vp).

Jätelain 5 luvussa säädetään kunnan järjestämästä jätehuollosta. Kunnalla on jätelain 32 §:n 1 momentin mukaisesti velvollisuus järjestää jätehuolto muun muassa vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jätteelle, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete. Lisäksi kunnalla on jätelain 33 §:n mukaisesti toissijainen vastuu yritysten jätehuollon järjestämisestä jätelain 33 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Kuntavastuullinen jätehuolto varmistaa jätelain perustelujen mukaisesti asianmukaisen jätehuollon ja turvaa jätehuoltopalveluiden saatavuuden. Kunnan vastuulle säädetty asumisessa syntyvien jätteiden jätehuollon järjestämistehtävä toteuttaa perustuslain turvaamien yhdenvertaisuuden ja ympäristöperusoikeuden toteutumista. Lainsäätäjä on mm. katsonut, että yksittäiseltä kotitaloudelta on kohtuutonta edellyttää jätelaissa säädettyjen vaatimusten täyttämistä. Julkisen toimijan jätehuollon järjestämisvastuu vapauttaa kuntalaiset asumisessa syntyvien jätteiden hallintaan liittyvistä jätelaissa säädetyistä jätteen haltijaan kohdistuvista jätehuoltovastuista. (ks. HE 199/2010 vp)

Jätelain 35 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että jätelain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta jätelain 36 tai 37 §:n mukaisesti. 

Jätelain 36 §:ssä säädetään kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta. Sen mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, ​jollei ​ jätelain 37 tai 41 §:stä muuta johdu (HE 199/2010 vp, ks. myös KHO:2016:20), mikä viittaa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ensisijaisuuteen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen nähden. Kunnan on jätelain mukaisesti mahdollista päättää jätelain 37 §:ssä säädetysti kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetuksesta vain silloin, kun kaikki 37 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Päätöksenteon tulee perustua selvityksiin. Selvitysten on osoitettava hallintolain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla jätelain 37 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyvän, jotta kunnan on mahdollista päättää jätteenkuljetusten järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kunnan on kuitenkin aina mahdollista päättää jätteenkuljetusten järjestämisestä kunnan järjestämänä kuljetuksena, vaikka em. tarkastelu osoittaisi kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle jätelain 37 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyvän. Huomionarvoista on myös se, ettei jätelaissa ole asetettu erityisiä edellytyksiä päätökselle, kun päädytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. (KHO:2016:20, KHO:2016:19).

Jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen kuntien omistamalle jäteyhtiölle

Jätelaissa on nimenomainen säännös siitä, että kunta voi siirtää jätehuollon toteuttamisen palvelutehtävät kuntien tätä tarkoitusta varten perustamalle ja kuntien yhdessä omistamalle yhtiölle (jätelaki 43 §). Jätelain 43 §:ssä säädetty vastaa aikaisemmin voimassa olleen jätelain (1993/1072, kumottu) mukaista käytäntöä. Kun jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan kuntien yhteisesti omistamassa jäteyhtiössä, on kyse kuntien yhteistoiminnasta kunnalle säädetyn lakisääteisen tehtävän toteuttamisesta.

Kuntien yhteiselle jäteyhtiölle siirrettäviä jätehuollon palvelutehtäviä ovat jätteen vastaanotto, jätteen kuljetus, jätteen käsittely (mukaan lukien jätteen kierrättäminen, hyödyntäminen ja loppukäsittely), jäteneuvonta, jätehuoltopalveluihin liittyvän käytännön rahaliikenteen hoitaminen sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä (HE 199/2010 vp). Jätehuollon palvelutehtävien siirron johdosta kuntien omistama jäteyhtiö toimii sille siirrettyjen tehtävien hankkijana ja kilpailuttajana eli hankintalain mukaisena hankintayksikkönä.

Jäteyhtiön on noudatettava hankintoja tehdessään hankintalakia (1397/2016). 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 17 kunnan omistama jäteyhtiö, jolle omistajakunnat ovat siirtäneet edellä kuvattujen jätehuollon palvelutehtävien hoitamisen. Yhtiö toimii osakassopimuksen mukaisesti omakustannusperiaatteella. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestämän jätehuollon kustannukset katetaan kuntalaisilta ja muilta jätteen tuottajilta jätelain 9 luvun mukaisesti perityillä jätemaksuilla. 

Kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen

Jätehuollon viranomaistehtävistä ja julkisen vallan käytöstä huolehtii kunnan jätehuoltoviranomainen jätelain 23 §:ssä säädetysti. Kun kunta on siirtänyt jätelain 43 §:n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät hoidettavaksi kuntien omistamassa jäteyhtiössä, edellyttää jätelain 23.2 §, että kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin.

Lainsäätäjä on katsonut yhteisen jäteyhtiön osakaskuntien velvoittamisen yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamiseen perustelluksi jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisen yhdenmukaistamiseksi yhteistoiminta-alueella sekä jätehuollon tarkoituksen ja tavoitteiden toteuttamiseksi. (YmVM 23/2010 vp)

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakuntien yhteisenä jätelain 23.2 §:n edellyttämänä jätehuollon viranomaistehtäviä toteuttavana toimielimenä toimii alueellinen jätehuoltolautakunta, jonka toimivalta perustuu kuntien väliseen sopimukseen yhteisestä toimielimestä. 

Jätelain 23 §:n mukaisesti kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa päättää jätelain 35–38 §:n mukaisesti jätteenkuljetuksen järjestämistavasta kuntien yhteistoiminta-alueella.

Kuntien välisestä yhteistyöstä irtautuminen ja sen seuraukset jätelain näkökulmasta

Jätelain 23.2 §:n mukainen velvollisuus kuntien yhteiseen jätehuoltoviranomaiseen muodostuu, kun kunnat ovat siirtäneet kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät kuntien omistamalle jäteyhtiölle. 

Hämeenkyrö on merkinnyt vuoden 1996 osakeannissa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n B-osakkeita. Hämeenkyrön ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n välillä on 16.11.2000 allekirjoitettu yhtiön osakassopimuksen edellyttämä sopimus yhteistyöstä. Hämeenkyrön kunta on em. sopimuksella siirtänyt järjestetyn jätehuollon tehtävien hoitamisen jätelain perusteella Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle 1.1.2001 lukien. Edellä mainitussa Hämeenkyrön ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n välisessä sopimuksessa viitataan Hämeenkyrön sitoutuneen hyväksymään Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakaskuntien 9.12.1993 allekirjoittaman osakassopimuksen. 

Kunnan eroamista Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä sääntelee yhtiön osakassopimus ja mahdolliset muut omistajien väliset sopimukset irtisanomisaikoineen ja muine velvoitteineen. Lisäksi kokonaisuudessa on huomioitava yhtiöjärjestyksen kirjaukset yhtiön osakkeiden luovuttamisrajoituksista. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkaiden välisessä 9.12.1993 allekirjoitetussa osakassopimuksessa on määritelty sopimuksen irtisanomisesta seuraavaa: ​“Tämä sopimus astuu voimaan välittömästi yhtiön perustamiskirjan tultua allekirjoitetuksi, ja jatkuu neljä vuotta kerrallaan, ellei kunta ole sitä irtisanonut kahta vuotta aikaisemmin.”

Hämeenkyrö on liittynyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminnan piiriin vuoden 2001 alusta. Hämeenkyrön kunta ei ole tämän jälkeen hoitanut itsenäisesti jätehuollon palvelutehtäviä eikä ympäristötoimi sen vaatimia valvontatehtäviä.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä irtautuminen ja tätä kautta kuntien yhteisestä jätehuoltoviranomaisesta irtautuminen palauttaisi jätelaissa kunnille säädetyt tehtävät kokonaisuudessaan Hämeenkyrön kunnalle. Tämä tarkoittaisi jätehuollon viranomaistehtävien lisäksi jätehuollon järjestämiseen liittyviä tehtäviä mukaan lukien jätteen käsittelyn, keräyksen ja kuljetuksen ja jätehuollon neuvonnan järjestäminen. 

Hämeenkyrön kunnan tulisi jätelain 32 §:n mukaisesti huolehtia asumisessa syntyvän jätteen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisestä. Tämän lisäksi jätelain 32 §:n mukaiseen kuntavastuuseen lukeutuu 

  • jätehuollon järjestäminen liikehuoneistossa syntyvälle yhdyskuntajätteelle, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä edellä tarkoitetun jätteen kanssa
  • asumisessa syntyneen vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely
  • maa- ja metsätaloudessa syntyneen vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.

 

Jätelain 32 §:ssä tarkoitetun jätehuollon järjestämistehtävän hoitamiseksi Hämeenkyrön kunnan olisi huolehdittava

  • kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta
  • jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen järjestämisestä
  • etusijajärjestyksen mukaisista ja riittävän monipuolisista jätehuoltopalveluista, kuten jätteen erilliskeräyksestä, jätteiden valmistelusta uudelleenkäyttöön, jätteiden kierrätyksestä ja muusta hyödyntämisestä sekä loppukäsittelystä 
  • tiedottamisesta ja neuvonnasta

 

Lisäksi Hämeenkyrön kunnalla olisi myös jätelain 33 §:n mukainen toissijainen vastuu yritysten jätehuollon järjestämisestä jätelain 33 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. 

Edellä kuvattu tarkoittaisi käytännössä sitä, että Hämeenkyrön kunnan tulisi

  • järjestää kuntavastuulle kuuluvien jätteiden (jätelaki 32 ja 33 §) vastaanotto
  • järjestää etusijajärjestyksen mukaisesti kuntavastuulle kuuluvien jätteiden (jätelaki 32 ja 33 §) käsittely, kierrätys ja hyödyntäminen sekä loppukäsittely siihen soveltuvine ja lainsäädännön vaatimukset täyttävine käsittely-, varastointi- ja loppusijoitusrakenteineen
  • järjestää riittävä henkilökunta jätehuollon palvelutehtävien hoitamiseen
  • vastata jätteen loppusijoitukseen liittyvistä velvoitteista
  • järjestää vaarallisten jätteiden vastaanotto ja käsittely
  • järjestää jäteneuvonta, tiedotus ja asiakaspalvelu
  • kilpailuttaa kuljetukset (lainvoimainen kunnan järjestämä kuljetus)
  • hoitaa jätemaksuihin liittyvä käytännön rahaliikenne

 

Mikäli Hämeenkyrön kunta ei järjestäisi edellä mainittujen jätehuollon palvelutehtävien järjestämistä omana toimintanaan tai kuntien välisenä yhteistyönä, tulisi hankinnat kilpailuttaa julkisena hankintana hankintalain mukaisesti. Huomionarvoista on, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä tai muilla kunnallisilla jäteyhtiöillä ei olisi käytännössä mahdollisuuksia osallistua Hämeenkyrön kunnan kilpailutuksiin, sillä kilpailutusten kautta toteutettava toiminta katsottaisiin kunnallisen jäteyhtiön markkinaehtoiseen toimintaan lukeutuvaksi. Kunnallisten jäteyhtiöiden markkinaehtoista toimintaa rajaa ja sääntelee jätelaki (145 a §), hankintalaki (15 §) sekä kuntalaki (15 luku). Jätehuollon kaikki kuljetustehtävät Hämeenkyrön kunnassa siirtyisivät siten kaupallisilla markkinoilla tapahtuvaksi ja hinnoiteltavaksi toiminnaksi eivätkä ne enää olisi kuntien omistaman osakeyhtiön omakustanteista toimintaa.

Jätehuollon palvelutehtävien lisäksi Hämeenkyrön kunnan tulisi osoittaa kunnalle jätehuoltoviranomainen, joka huolehtisi jätelaissa säädetyistä jätehuollon viranomaistehtävistä. Jätelain mukaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä ovat:

  • kunnan jätehuoltomääräyksien hyväksyminen ja poikkeusten myöntäminen niistä
  • päättää tarvittaessa tietyn alueen rajaamisesta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle 
  • päättää tarvittaessa erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä
  • päättää jätteenkuljetuksen järjestämisestä kunnassa tai sen osassa sekä seurata päätöksen täytäntöönpanoa ja jätelaissa säädettyjen edellytysten täyttymistä sekä ryhtyä tarvittaessa toimiin kuljetusjärjestelmää koskevan tarkastelun ja päätöksenteon käynnistämiseksi 
  • hyväksyä jätetaksa
  • määrätä ja maksuunpanna jätetaksan mukainen jätemaksu
  • päättää yksittäistapauksessa jätemaksun kohtuullistamisesta ja jätemaksuista tehdyistä muistutuksista
  • käsitellä jätemaksujen ulosottoon laittamiset
  • ottaa vastaan jätteen kuljettajan antamat tiedot kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta ja toimia ko. tiedot sisältävän rekisterin pitäjänä 
  • päättää yksittäistapauksessa poikkeuksien myöntämisestä liittymisvelvollisuudesta kunnan järjestämään jätehuoltoon

 

Huomionarvoista on, että irtaantuminen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä ja kuntien yhteisestä jätehuoltoviranomaisesta ei yksistään muuttaisi sitä tosiseikkaa, että Hämeenkyrön kunnan osalta on olemassa lainvoimaiset kuljetusjärjestelmäpäätökset.

Kuljetusjärjestelmäpäätösten uudelleenkäsittelyssä tulisi noudattaa, mitä jätelain 35–38 §:ssä on säädetty. Kuljetusjärjestelmästä päättäminen on laissa säädettyjen edellytysten täyttymisen arviointiin kytkeytyvää laillisuusharkintaa – ei tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

Yhteenveto

Kuten edellä on kerrottu kyseessä on laaja asiakokonaisuus, jossa keskinäinen järjestys on seuraava: ensimmäinen ratkaiseva asia on järjestämistapapäätös, sitten palvelutehtävää toteuttava kuntien osakeyhtiö sekä yhteistä viranomaistoimielintä koskeva yhteistoimintasopimus.

Yhteistoimintasopimukseen liittyvä erimielisyys tai Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toteuttaman kilpailutuksen lopputuloksen puutteet pitää ratkaista muilla nopeammin vaikuttavilla keinoilla kuin koko järjestelmästä irtautumisella ja sen vaatimilla muilla kaikkia kuntalaisia koskevilla muutoksilla. Siksi Hämeenkyrön kunnan puhevalta säilytetään ja kuntalaisaloitteen tavoitteita edistetään parhaiten pirkanmaalaisessa kuntayhteistyössä mukana pysyen.

Täydellinen irtautuminen Pirkanmaan kuntien järjestämästä jätehuollosta tarkoittaisi oleellista muutosta Hämeenkyrön kunnanvaltuuston päättämään maakunnalliseen suuntautumiseen. Jätehuollossa ilmenneet epäkohdat eivät ole riittävä syy maakunnallisen suuntautumisen muuttamiseen. Tässä aloitevastauksessa kokonaisuus on ensimmäistä kertaa valtuuston kokonaisuudessaan arvioitavissa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Hallitus esittää, että valtuusto toteaa vastauksenaan kuntalaisaloitteeseen seuraavaa:

Kunta yhtyy siihen, että sakokaivolietteen nykyinen kilpailuttamisen lopputulos ei ole onnistunut asukkaiden ja yrittäjien kannalta. Tähän tulokseen on tultu kahden kilpailutuksen jälkeen ja lopputuloksen syntymiseen ovat vaikuttaneet monet kilpailun toteuttamiseen ja siihen osallistumiseen liittyvät syyt. Nykyinen päätös on määräaikainen ja voimassa 2021 asti (+ 2 vuoden optio). Kunta haluaa vaikuttaa asiaan omistajaohjauksella ajoissa ennen seuraavaa kilpailutusta ja tulee järjestämään nopeasti neuvottelun Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa sakokaivotilanteen kohtuullistamiseksi.

Kuten valtuuston päätöksessä 13.11.2017 on todettu, yhteistoimintasopimuksen jätehuoltolautakunnan voimasuhteita koskeva sisältö ei vastaa Hämeenkyrön kunnan mielestä oikeudenmukaista sääntelyä ja kokoonpanoa tulee muuttaa. Alueellisen jätehuoltolautakunnan jäsenpaikkaneuvotteluissa 7.2.2018 ei päästy yksimielisyyteen eikä kaikkien kuntien hyväksymää voimassa olevaa sopimusta haluttu purkaa, joten lautakunta on jatkanut voimassa olevan kokoonpanon mukaisena. Hämeenkyrön kunta uudistaa vaatimuksensa käynnistää neuvottelut lautakunnan kokoonpanon muuttamiseksi Tampereen ja muiden kuntien kanssa.

Em. tavoitteiden saavuttaminen ei edellytä sellaisia kaikkia kuntalaisia koskevia jätehuoltojärjestelmän kokonaismuutoksia, joihin kuntalaisaloitteessa esitetty irtautuminen yhteistoimintasopimuksesta johtaisi. Irtautumisen seurausten toteuttamiseksi ei ole esitetty käytännön ratkaisuja eikä kustannusarvioita. Siksi kuntalaisaloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin kuin kahdessa edellisessä kappaleessa on todettu. Muilta osin kuntalaisaloite hylätään.

Muutettu päätösehdotus

Esittelijä muutti esityksensä:

Asian käsittelyä siirretään kuntaneuvotteluiden käymiseksi ja asiaan palataan yhdessä perussuomalaisten 29.4.2019 jättämän valtuustoaloitteen käsittelyn kanssa.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti muutettu päätösehdotus

Valmistelija

Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Kuvaus

Tässä pykälässä on käsiteltävänä maaliskuussa 2019 jätetty Ylenin ym. kuntalaisaloite ja adressi jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta irtautumisesta.

Kuntien käymistä neuvotteluista jätehuoltolautakunnan voimasuhteiden muuttamiseksi on laadittu erillinen liite A.

Pirkanmaan kuntien jätehuollon yhteistoiminnasta irtautumisesta on laadittu erillinen selvitys liitteessä B.

Perussuomalaisten valtuustoaloite 29.4.2019 jätehuoltoviranomaisen selvittämisestä käsitellään erillisenä asiana.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antero Alenius, kunnanjohtaja, antero.alenius@hameenkyro.fi

Sen lisäksi mitä 13.5.2019 § 82 on esitetty hallitus esittää, että valtuusto toteaa vastauksenaan Ylenin ym. kuntalaisaloitteeseen seuraavaa:

Liitteessä A on osoitettu neuvotteluiden avulla tähän mennessä saavutetut yhteistoimintasopimuksen muutokset kuntien voimasuhteisiin. Muutokset ovat korjanneet sitä epäkohtaa, jota kuntalaisaloitteessa nostettiin esiin. Vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa uudessa sopimuksessa Tampereella on 8 jäsentä ja muilla kunnilla 8 jäsentä, puheenjohtajan ollessa Tampereelta. Tampere on 10.6.2019 ollut valmis myös siirtymään vähemmistöön (4) muiden kuntien saadessa silloin enemmistön (5), mutta jätehuoltolautakunnan jäsenmäärän pienentäminen ei saavuttanut yksimielisyyttä, joten neuvotteluja sovittiin tarvittaessa jatkettavan vielä ennen 2021 alkavaa valtuustokautta.

Liitteessä B on kuvattu mahdollisen eroamisen edellytyksiä ja sen vaikutuksia. Irtautuminen jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta tarkoittaisi ensin irtautumista kuntien perustamasta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä ja sen lisäksi kaikesta sen nyt järjestämästä yhdyskuntajätteen ja lietteiden keräilystä. Tulevassa jätelain muutoksessa tulee ratkeamaan, muuttuuko varsinkin lietekuljetusten järjestämistapa kuntien järjestämästä mallista kiinteistönomistajien järjestämistavaksi. Liitteessä B tarkemmin kuvatut vaikutukset eivät puolla niiden tavoitteiden toteutumista, joita kuntalaisaloitteessa irtautumisella tavoitellaan (mm. kustannukset ja päätösvalta). Tätä käsitellään myös erillisenä asiana perussuomalaisten valtuustoaloitteen yhteydessä.

Hämeenkyrön kunnan ei ole perusteltua kuntalaisaloitteessa esitetyillä perusteilla irtautua viranomaistoimintaa koskevasta kuntien yhteistoimintasopimuksesta (hyväksytty valtuustossa 18.11.2019) eikä kuntien järjestämästä jätteenkuljetuksen yhteistoiminnasta, jota toteuttaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Hämeenkyrön kunta katsoo, että jätehuollon kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja sitä jatketaan nykyisten yhteistoimintarakenteiden sisällä, ei niistä irtautumalla.

Kuntalaisaloite on saanut aikaan eri vaihtoehtojen käsittelyn, mutta irtautumista tarkoittavalta osalta kuntalaisaloitetta ei hyväksytä, joten aloitteen käsittely päättyy.

Päätös

Asian käsittely: 

Keskustelun kuluessa tehtiin muutosesitys. Rauno Mäki esitti tekstistä poistettavaksi toiseksi viimeisen kappaleen virkettä: Hämeenkyrön kunta katsoo, että jätehuollon kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja sitä jatketaan nykyisten yhteistyörakenteiden sisällä, ei niistä irtautumalla.  

Kukaan ei kannattanut esitystä ja puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana.

Kunnanjohtaja täydensi esitystään lauseella:

Hämeenkyrön kunta esittää yhteistä suunnittelua Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa Hämeenkyrön osallistumisesta ensimmäiseen lietekuljetusten alueelliseen kilpailutukseen, joka toteutettaisiin huolellisen markkinakartoituksen perusteella.

Hallitus hyväksyi esityksen kunnanjohtajan tekemällä lisäyksellä.

Kuvaus

Hallitus 3.2.2020, 18 §.

Päätösehdotus

Sen lisäksi mitä 13.5.2019 § 82 on esitetty hallitus esittää, että valtuusto toteaa vastauksenaan Ylenin ym. kuntalaisaloitteeseen seuraavaa:

Liitteessä A on osoitettu neuvotteluiden avulla tähän mennessä saavutetut yhteistoimintasopimuksen muutokset kuntien voimasuhteisiin. Muutokset ovat korjanneet sitä epäkohtaa, jota kuntalaisaloitteessa nostettiin esiin. Vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa uudessa sopimuksessa Tampereella on 8 jäsentä ja muilla kunnilla 8 jäsentä, puheenjohtajan ollessa Tampereelta. Tampere on 10.6.2019 ollut valmis myös siirtymään vähemmistöön (4) muiden kuntien saadessa silloin enemmistön (5), mutta jätehuoltolautakunnan jäsenmäärän pienentäminen ei saavuttanut yksimielisyyttä, joten neuvotteluja sovittiin tarvittaessa jatkettavan vielä ennen 2021 alkavaa valtuustokautta.

Liitteessä B on kuvattu mahdollisen eroamisen edellytyksiä ja sen vaikutuksia. Irtautuminen jätehuollon yhteistoimintasopimuksesta tarkoittaisi ensin irtautumista kuntien perustamasta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä ja sen lisäksi kaikesta sen nyt järjestämästä yhdyskuntajätteen ja lietteiden keräilystä. Tulevassa jätelain muutoksessa tulee ratkeamaan, muuttuuko varsinkin lietekuljetusten järjestämistapa kuntien järjestämästä mallista kiinteistönomistajien järjestämistavaksi. Liitteessä B tarkemmin kuvatut vaikutukset eivät puolla niiden tavoitteiden toteutumista, joita kuntalaisaloitteessa irtautumisella tavoitellaan (mm. kustannukset ja päätösvalta). Tätä käsitellään myös erillisenä asiana perussuomalaisten valtuustoaloitteen yhteydessä.

Hämeenkyrön kunnan ei ole perusteltua kuntalaisaloitteessa esitetyillä perusteilla irtautua viranomaistoimintaa koskevasta kuntien yhteistoimintasopimuksesta (hyväksytty valtuustossa 18.11.2019) eikä kuntien järjestämästä jätteenkuljetuksen yhteistoiminnasta, jota toteuttaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Hämeenkyrön kunta katsoo, että jätehuollon kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja sitä jatketaan nykyisten yhteistoimintarakenteiden sisällä, ei niistä irtautumalla.

Kuntalaisaloite on saanut aikaan eri vaihtoehtojen käsittelyn, mutta irtautumista tarkoittavalta osalta kuntalaisaloitetta ei hyväksytä, joten aloitteen käsittely päättyy.

Hämeenkyrön kunta esittää yhteistä suunnittelua Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa Hämeenkyrön osallistumisesta ensimmäiseen lietekuljetusten alueelliseen kilpailutukseen, joka toteutettaisiin huolellisen markkinakartoituksen perusteella

Päätös

Valtuusto hyväksyi pohjaesityksen poistamalla siitä lauseen: Hämeenkyrön kunta katsoo, että jätehuollon kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja sitä jatketaan nykyisten yhteistoimintarakenteiden sisällä, ei niistä irtautumalla.

Valtuusto hyväksyi esityksen äänestyksen jälkeen äänin 20-14.

Yksi valtuutettu oli pois kokouksesta.

Kokouskäsittely

Keskustelun kuluessa tehtiin muutosesitys. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti:  

Poistetaan virke ”Hämeenkyrön kunta katsoo, että jätehuollon kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja sitä jatketaan nykyisten yhteistoimintarakenteiden sisällä, ei niistä irtautumalla.”

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava valtuustoryhmän esitys. Valtuusto hyväksi puheenjohtajan äänestystapaesityksen: pohjaesitys on Jaa ja perusuomalaisten valtuustoryhmän esitys Ei.

Äänestystulokset

  • Jaa 14 kpl 41%

    Risto Linnainmaa, Paula Ylivakeri, Marja Seulanto, Marita Nieminen, Pasi Eloranta, Maria Härkki-Santala, Mauri Lepola, Anna-Kaisa Immonen, Sami Mäkelä, Kirsi Parhankangas, Esa Järvenpää, Vilho Ponkiniemi, Tiina Jokela, Pekka Hakala

  • Ei 20 kpl 59%

    Aki Tainio, Rauno Mäki, Kari Isokivijärvi, Jarno Toivola, Päivi Leskinen, Miska Vesikko, Katariina Pylsy, Päivi Hiltunen, Jani Perkonmäki, Jouni Lampinen, Heidi Schroderus, Jussi Niinenmaa, Kauko Autio, Heidi Tulonen, Raija Westergård, Susanna Palomäki, Mika Laine, Juhani Vatajaniemi, Timo Mäkelä, Anssi Juntunen

Tiedoksi

Paula Ylén; kuntalaisaloitteen tekijä, tekninen lautakunta

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)